Eläkkeen Kasvot: Kahden Naisen Tarina Työurista ja Eläkekertymistä

Facebook
Twitter
LinkedIn

Eläkkeen Kasvot: Kahden Naisen Tarina Työurista ja Eläkekertymistä

Eläkkeellä eri tavoin – kaksi eläkeläisen arkea Suomessa

Kun eläkeikä lähestyy, jokaisen elämäntilanne ja taloudellinen asema voivat eroavasti muotoutuneesta työurasta näyttää hyvin erilaisilta. Suomalaisen eläkejärjestelmän puitteissa moni meistä miettii, miten oma eläke muodostuu ja mihin siihen lopulta päädymme. Nostamme tässä artikkelissa esiin kahden eläkeläisen, Elina Vuorisen ja Jaana Sommelan, tarinat heidän työuriensa ja eläkekertymiensä tiimoilta – miten erilaiset valinnat ovat muovanneet heidän eläkkeitään ja millaista elämää he elävät nyt eläkkeellä.

Eläkejärjestelmän ainutlaatuinen luonne Suomessa

Suomalaisten eläke kertyy aivan omassa luokassaan verrattuna maailman muihin eläkejärjestelmiin. Yksilön ei tarvitse huolehtia omasta eläkkeestään sen enempää, sillä nykypäivän eläkemaksuilla tuetaan jo eläköityneiden kansalaisten toimeentuloa. Vuonna 2022 kerätyn Me Naisten kyselyn mukaan naiset olivat yleisesti ottaen tyytymättömämpiä eläkkeeseensä kuin miehet, mikä juontuu useasti naisille tyypillisestä matalammasta palkasta ja epäyhtenäisemmistä työurista.

Kertomus Elina Vuorisen eläkepolusta

Elina Vuorisen työura sai alkunsa pankissa kesätyöntekijänä, jota seurasivat erilaiset toimistotyöt. Toistuvat perhevapaat vaikuttivat merkittävästi työuran jatkumiseen, ja 10 vuoden kotiäitiysjakso jätti jälkensä eläkekertymään. Elina palasi työelämään, mutta kohtasi haasteita irtisanomisen ja työttömyyden myötä, joka oli osaltaan syynä siihen, että kertyneet eläkevuodet jäivät lopulta 24 vuoteen. Nyt eläkeläisenä Elina on tyytyväinen, vaikka tuntee myös haikeutta menetettyjen työvuosien myötä. Hän saa nyt eläkettä 1 468 euroa kuukaudessa.

Jaana Sommelan säännöllinen työura

Toisaalta, lukion opettajana uransa luonut Jaana Sommela pääsee nauttimaan yli 3 000 euron eläkkeestä kuukaudessa, mikä kuvastaa hänen yhtäjaksoisen ja katkotonta 35 vuoden työuransa tulosta. Jaanan esimerkki näyttää, kuinka työurien jatkuvuus, ilman katkoja, vaikuttaa huomattavasti eläkekertymään Suomessa.

Eläkeläisen aktiivinen arki

Vaikka Elina käy nyt keikkatöissä keittiössä, hän pitää yllä aktiivista elämää luku- ja liikuntaharrastusten parissa. Eläkeläisenä hän korostaa terveyden ja mielekkään arjen tärkeyttä rahallisen tilanteen sijasta. Jaana puolestaan sukeltaa harrastuksiin, ja haaveilee vielä ulkomaanmatkoista.

Eläkevalintojen pitkän tähtäimen vaikutukset

Tarinoista käy ilmi, kuinka työmarkkinoiden sukupuolittuneet erot, perhevapaiden jaksottaisuus, sekä ammatinvalinta vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen eläkettä lähestyttäessä. Elina ja Jaana edustavat kahta hyvin erilaista näkökulmaa eläkejärjestelmän toimintaa koskien ja avaavat sitä, miten yksilölliset valinnat ja elämäntilanteet voivat vaikuttaa eläkevuosina koettuun taloudelliseen hyvinvointiin.

Eläkkeelle siirtyminen on siirtymä uuteen vaiheeseen elämässä, ja Suomessa eläkejärjestelmä tarjoaa tukiverkon tähän siirtymään, vaikka väylät eläkkeelle voivatkin olla monenlaiset. Elinan ja Jaanan tarinat näyttävät, kuinka tärkeää on tiedostaa, miten työelämässä tehdyt valinnat näkyvät mahdollisesti vuosikymmenten päässä ja miten ne voivat muovata eläkevuosiemme laatua ja taloudellista turvaa.

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua: