Ukrainalaiset varautuvat -20 asteen pakkasiin energia-aselevosta huolimatta

Ukrainassa miljoonat ihmiset valmistautuvat hengenvaaralliseen pakkasjaksoon tilanteessa, jossa maan energiaverkko on jo valmiiksi pahoin vaurioitunut. Sähkökatkot, lämmityksen puute ja jatkuva epävarmuus tekevät arjesta selviytymistaistelua, vaikka Venäjä on luvannut väliaikaisen tauon massiivisissa ilmaiskuissa suurkaupunkeja vastaan.

Arki ilman lämmitystä: paksu takki, kattila ja liike ainoana turvana

Dniprossa asuva Julia Hailunas ei pelkää eniten sähkökatkoja tai pimeneviä iltoja – vaan purevaa kylmyyttä omassa kodissaan. Kuten lukemattomilla muilla ukrainalaisilla, hänen kotitalossaan ei ole ollut keskitettyä lämmitystä sen jälkeen, kun Venäjä aloitti tammikuussa uuden aaltoon kohdistettuja iskuja energiainfrastruktuuriin.

Julia elää nyt käytännössä pitkässä, topatussa takissa ja pipossa sisätiloissa. Jalkojaan hän lämmittää pitämällä niitä kuumalla vedellä täytetyn kattilan päällä. Kun sekään ei riitä, hän tekee kymmenen minuutin painoharjoituksen, jotta keho lämpenisi.

Kun lämpötila ulkona on hieman nollan yläpuolella, olot ovat juuri ja juuri siedettävät. Mutta sääennusteet lupaavat Dniproon viikonlopuksi jopa yli 20 asteen pakkasia – ja Kiovassa sekä monilla muilla alueilla voi olla vielä kylmempää.

”Se on se, mikä oikeasti pelottaa, sillä kaikki lämmitysputket voivat jäätyä ja haljeta, eikä niitä saada enää korjattua. Se olisi katastrofi”, Julia huolehtii.

Trumpin hehkuttama ”energia-aselepo” herättää epäilyksiä

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti torstaina, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi suostunut keskeyttämään iskut Ukrainan suuriin kaupunkeihin ”hirvittävän kylmän” pakkasjakson ajaksi, arviolta viikon mittaiseksi ajanjaksoksi. Trump kuvaili sopimusta ”erittäin mukavaksi eleeksi” Putinilta ja puhui ”energia-aselevosta”.

Jo alkuvaiheessa tiedot sopimuksen yksityiskohdista olivat kuitenkin hataria. Seuraavana päivänä Kremlin tiedottajat täsmensivät, että Putinin ”hyväntahdon ele” päättyy sunnuntaina – juuri silloin, kun pakkaset ovat ankarimmillaan.

Ukrainassa monet asiantuntijat huomauttavat, että massiivisten ilmaiskujen välillä on usein joka tapauksessa noin viikon tauko, joten on epäselvää, onko Venäjä tosiasiassa keskeyttänyt mitään. Edellinen laaja hyökkäys energiaverkkoon tehtiin 24. tammikuuta, jolloin sadat kerrostalot Kiovassa jäivät ilman sähköä ja lämpöä.

”Onhan nyt ollut hieman hiljaisempaa, mutta en tiedä, johtuuko se siitä”, Julia sanoo epäillen ja uskoo iskujen voivan jatkua milloin tahansa.

Hänen mukaansa Venäjän strategia on selvä: ”Luulen, että Putin haluaa kääntää ihmiset omaa hallitustaan vastaan, saada heidät sanomaan: ’Antakaa Venäjälle mitä se haluaa, kunhan tämä loppuu.’ Hän yrittää murtaa meidät, mutta se ei tule onnistumaan.”

Neljäs talvi energiasodan keskellä – infrastruktuuri romahtamispisteessä

Vaikka ukrainalaisten tahto kestää, maan lämmitys- ja sähköjärjestelmät eivät kestä loputtomiin. Geneven sopimukset ja sodan lait kieltävät iskut sellaiseen infrastruktuuriin, jonka tuhoaminen aiheuttaa suhteettoman suurta vahinkoa siviileille. Siitä huolimatta Venäjä on jo neljättä talvea peräkkäin tehnyt järjestelmällisiä iskuja Ukrainan energiaverkkoon.

Jokainen uusi hyökkäysaallokko tekee verkosta entistä hauraamman, ja korjaustyöt vaikeutuvat jatkuvasti. Insinöörejä on komennettu apuun muun muassa Ukrainan valtionrautateiltä ja muista valtionyhtiöistä. He tekevät ympärivuorokautista työtä palauttaakseen sähköt ja sulattaakseen sekä paikaten lämmitysputkia, jotka kulkevat jättimäisten kerrostalojen alla Dniprossa, Kiovassa ja lukuisissa muissa kaupungeissa.

Mahdollinen pidempi tauko iskuissa antaisi arvokasta aikaa huolto- ja korjaustöille. Harva ukrainalainen kuitenkaan luottaa Venäjän lupauksiin, varsinkaan kun muualla rintamilla väkivalta ei ole hellittänyt.

Iskut jatkuvat rintamalinjoilla – siviilit pakenevat kodeistaan

Perjantaina yksi ihminen sai surmansa ja useita loukkaantui, kun bussi osui tykistökeskityksen kohteeksi Hersonissa. Samana päivänä eri puolilla maata soivat ilmahälytyssireenit, kun taivaalla havaittiin useita drooneja.

Itärintamalla taistelut ovat yhtä kiivaita kuin aiemminkin. Jatkuva tulitus ja miehityksen uhka pakottavat yhä uusia siviilejä jättämään kotinsa. Pavlohradissa, noin 60 kilometrin päässä rintamalinjasta, tavattiin perheitä, jotka olivat juuri evakuoituneet – usein vain muutamassa tunnissa tehdyllä päätöksellä, jättäen kaiken taakseen.

He jonottivat rekisteröityäkseen siirtymään joutuneiden keskuksessa, jossa vapaaehtoiset jakoivat pientä rahallista tukea, ruokaa ja hygieniatarvikkeita.

Kateryna purskahti itkuun kertoessaan, miten raskasta oli lähteä Vasylkivkasta, jossa hän oli asunut koko elämänsä. ”Se on kuin jättäisi osan itsestään taakse”, hän kuvaili.

Silti hänellä ei ollut vaihtoehtoa – kaksi pientä lasta pelkäsivät jatkuvia räjähdyksiä. Katerynan äiti Iryna kertoi, että aluksi heidän kyläänsä ei juuri osunut iskuja, mutta nyt se on muuttunut käytännössä taistelualueeksi. ”Droonit iskevät joka päivä. Eräänä päivänä taivaalla oli 50 Shahed-droonia”, Iryna sanoi.

Energia-aselepo osana rauhanponnisteluja

Trump näkee energiainfrastruktuuriin kohdistuvien massiivisten ilmaiskujen keskeyttämisen keinona vähentää jännitteitä ja edistää rauhanneuvotteluja. Hän on luvannut aiemmin lopettaa sodan ”päivässä”, mutta myöntää nyt, että tehtävä on huomattavasti odotettua vaikeampi.

Osana tätä ”energia-aselepoa” Ukraina on suostunut rajoittamaan omia iskujaan Venäjän öljynjalostamoihin sekä niin sanottuun varjolaivastoon – öljytankkereihin, joiden avulla Venäjä kierrättää pakotteita ja kuljettaa öljyä ympäri maailmaa. Tämä kauppa tuottaa kriittisiä tuloja Venäjän sotataloudelle, mutta Kiova haluaa osoittaa Trumpille valmiutensa tukea rauhanponnisteluja.

Seuraava neuvottelukierros on määrä käydä sunnuntaina Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, mutta tietojen mukaan paikalle ei saavu yhtään korkeinta Yhdysvaltain edustajaa. Washington on puhunut julkisuudessa ”edistysaskeleista”, ja myös Ukraina väittää, että neuvottelupöydässä on enää yksi merkittävä kiistakysymys – mutta se on ratkaiseva: Itä-Ukrainan alueiden hallinta.

Venäjän viranomaiset ovat samaan aikaan pyrkineet laskemaan odotuksia nopeasta sopuratkaisusta, mikä lisää epävarmuutta sekä rintamalla että siviilien keskuudessa.

Luottamuspula Venäjään on syvä

”Totta kai seuraamme neuvotteluja, haluamme jonkinlaista vakautta”, Iryna sanoo ja muistuttaa, että ukrainalaiset kaipaavat rauhaa ehkä enemmän kuin kukaan muu. ”Mutta miten voisimme luottaa siihen, ettei Venäjä puukota meitä selkään?”

Pimeys, kylmyys ja jatkuva väkivallan uhka saavat monet ukrainalaiset kokemaan, että Moskova käyttää sekä energiasotaa että poliittista peliä painostaakseen Trumpia ja länttä. Seuraavat päivät ja viikot näyttävät, onko energiainfrastruktuuriin kohdistuvassa väkivallassa todella edes väliaikaista helpotusta – vai oliko ”energia-aselepo” vain osa laajempaa strategiaa.

Kylmyys sodan aseena – psykologinen vaikutus on valtava

Kylmyyden käyttäminen sodan välineenä ei ole uutta, mutta Ukrainassa sen vaikutus on erityisen näkyvä. Kun termostaatti pysyy nollassa, ihmiset joutuvat muuttamaan koko elämänrytminsä: nukkumaan useammissa vaatekerroksissa, siirtämään perheet yhteen huoneeseen, lämmittämään vettä kattiloissa ja improvisoimaan lämmönlähteitä.

Psykologinen vaikutus on valtava. Kylmyys syö unta, terveyttä ja toivoa. Samaan aikaan monet muistuttavat, että henkinen kestävyys on sodan ratkaisevimpia tekijöitä – aivan kuten myrskyisissä ja julkisesti puiduissa parisuhdekriiseissä, joista on nähty esimerkkejä myös Suomessa, kuten Sara Siepin ja Roope Salmisen myrskyisä suhde -kohussa, jossa vanhat muistot ja julkinen paine koettelivat osapuolten kestävyyttä. Ukrainassa paine ei kuitenkaan tule some-kohusta, vaan pommituksista, tykistötulesta ja purevasta pakkasesta.

Monet ukrainalaiset sanovat, että juuri tämä kokemus – kyky selviytyä äärimmäisissä olosuhteissa – vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä. Vaikka infrastruktuuri murtuu, tahto jatkaa vastarintaa pysyy vahvana. Kysymys kuuluu, ehtiikö maailma tarjota riittävästi tukea ennen kuin seuraava iskuaalto iskee ja lämpömittari uppoaa jälleen syvälle pakkasen puolelle.

Ei sisällä instagram post:eja