COP30-ilmastokokous poisti fossiiliset polttoaineet sopimusluonnoksesta – mitä Belémissä tapahtuu?

Yhdistyneiden kansakuntien COP30-ilmastoneuvotteluissa Belémissä, Brasiliassa on syntynyt vakava kiista fossiilisista polttoaineista. Uusimmasta sopimusluonnoksesta on poistettu kaikki maininnat fossiilisista polttoaineista, vaikka ne ovat ylivoimaisesti suurin ilmastonmuutosta kiihdyttävä tekijä.

Lähes 200 maan kokous on tullut ratkaisevaan loppuvaiheeseen, ja jokainen sana luonnoksessa on poliittisesti herkkä. Sopimusluonnoksia muokataan yleensä useaan otteeseen, sillä lopullinen päätös edellyttää kaikkien osapuolten yksimielisyyttä.

Fossiiliset polttoaineet katosivat tekstistä – öljyntuottajamaat vastarinnassa

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva sekä useat maat, kuten Yhdistynyt kuningaskunta, ovat vaatineet, että COP30-sopimus sisältäisi selkeän sitoumuksen fossiilisten polttoaineiden käytön nopeaan ja merkittävään vähentämiseen. Aiemmassa tekstiversiossa oli kolme mahdollista polkua tähän tavoitteeseen pääsemiseksi.

Nämä muotoilut on kuitenkin nyt poistettu sen jälkeen, kun erityisesti öljyä vievät maat asettuivat jyrkästi niitä vastaan. Neuvottelulähteiden mukaan Saudi-Arabia ja niin sanottu Arab Group -maaryhmä ovat estäneet fossiilisia polttoaineita koskevan kompromissin etenemisen. BBC on pyytänyt Saudi-Arabialta kommenttia, mutta vastausta ei ole toistaiseksi saatu.

Neuvotteluissa on ilmaistu syvä huoli siitä, että pöydällä oleva ehdotus on käytännössä ”ota tai jätä” -malli, joka ei sisällä selkeää tiekarttaa fossiilisista polttoaineista luopumiselle oikeudenmukaisella, hallitulla ja tasapuolisella tavalla. Useat maat ovat ilmoittaneet, etteivät ne voi hyväksyä lopputulosta, josta tällainen tiekartta puuttuu.

Neuvottelutaktiikkaa ja kovaa diplomatiaa

Fossiiliviittausten täydellinen pudottaminen luonnoksesta nähdään monien asiantuntijoiden mukaan neuvottelutaktiikkana. Kiristämällä tunnelmaa pyritään pakottamaan maat pöytään etsimään kompromissia, joka palauttaisi ainakin jonkinlaisen maininnan fossiilisista polttoaineista ja niiden alasajosta.

COP-kokoukset ovat aina monimutkaisia ja jännitteisiä diplomatian näyttämöitä, joissa maat pyrkivät samaan aikaan suojelemaan omia taloudellisia ja geopoliittisia etujaan sekä vastaamaan ilmastokriisin kiireellisyyteen. Menettely on usein hidas, juridisesti raskas ja kokoukset venyvät lähes poikkeuksetta yli aikataulun.

Osa tarkkailijoista kyseenalaistaa, onko tällaisissa monenvälisissä prosesseissa enää todellista arvoa, kun tulokset ovat usein kompromisseja, jotka eivät vastaa ilmastotieteen vaatimaan vauhtiin. Toiset kuitenkin korostavat, että monet merkittävät edistysaskeleet – uusiutuvan energian kasvu, sähköautojen läpimurto ja luonnonsuojelusitoumukset – ovat sidoksissa juuri COP-prosesseissa tehtyihin päätöksiin.

Rahoitusvaje ja kehitysmaiden kasvava tyytymättömyys

Yksi Belémin kokouksen kuumimmista teemoista on ilmastorahoitus. Rikkaat maat ovat aiemmin luvanneet tukea kehittyviä maita, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista kaikkein eniten, mutta rahoitus on jäänyt toistuvasti lupauksia pienemmäksi.

Uusimmassa sopimusluonnoksessa kehotetaan kolminkertaistamaan ilmastorahoitus vuoteen 2030 mennessä. Luonnos ei kuitenkaan määrittele selkeästi, mistä lisärahoitus tulisi: rikkaiden maiden julkisista varoista, yksityiseltä sektorilta vai muista lähteistä. Tämä epämääräisyys voi herättää laajaa tyytymättömyyttä köyhissä maissa, jotka vaativat selviä ja sitovia lupauksia vauraammilta valtioilta.

Kehitysmaat kritisoivat jo viime vuoden COP29-kokouksessa Bakussa, Azerbaidžanissa sovittua rahoituspakettia, jota pidettiin riittämättömänä ja epäoikeudenmukaisena. Nyt Belémissä pelätään, että historia toistaa itseään, jos rahoituskysymykseen ei saada konkreettisia vastauksia.

Amazon, metsäkato ja heikennetty suojelukieli

Belémin kokouspaikka sijaitsee Brasilian Amazonin laidalla, mikä korostaa metsäkadon ja luonnonsuojelun symbolista merkitystä. Tästä huolimatta uusin sopimusluonnos on entisestään pehmentänyt muotoiluja, jotka koskevat metsäkadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Maailman eläinsuojelu -järjestön (World Animal Protection) vaikuttajaviestinnän johtaja Kelly Dent kutsui kehitystä murskaavaksi. Hänen mukaansa on järkyttävää, että metsäkato jää taka-alalle juuri Amazonissa pidettävässä COP-kokouksessa. Dentin mukaan sekä alueen villieläimet että alkuperäiskansat, joille metsä on koti ja elinehto, ansaitsevat paljon vahvemmat sitoumukset.

Mielenosoituksia, evakuointeja ja alkuperäiskansojen vahva läsnäolo

Kahden viikon mittainen kokous on kohdannut myös käytännön häiriöitä. Tapahtuma on jouduttu keskeyttämään ja evakuoimaan kahdesti turvallisuussyistä.

Viime viikolla joukko mielenosoittajia murtautui Belémin kokousalueelle kantaa ottaen kylttejä, joissa luki muun muassa ”Metsämme eivät ole kaupan”. Tapaus kuvasti kasvavaa turhautumista siihen, että luonnonvaroja ja hiilinieluja käsitellään ikään kuin kauppatavaroina ilman riittävää suojelua ja paikallisten oikeuksien kunnioittamista.

Torstaina kokouspaikalla syttyi tulipalo, joka poltti reiän tilapäisen kokousrakenteen katteeseen. Tapahtumassa 13 ihmistä kärsi savun hengittämisestä. Koko alue jouduttiin evakuoimaan ja kokous suljettiin vähintään kuudeksi tunniksi.

Häiriöistä huolimatta COP30-kokousta on kiitelty siitä, että paikalla on ennätysmäärä alkuperäiskansojen edustajia. Tämä nähdään tärkeänä askeleena kohti osallistavampaa ilmastopolitiikkaa, jossa ne, jotka elävät lähimpänä luontoa ja kärsivät ensimmäisinä ympäristötuhoista, saavat vahvemman äänen.

Fossiiliset polttoaineet, geopoliittiset jännitteet ja laajempi turvallisuuskuva

Fossiilisten polttoaineiden ympärillä käytävä taistelu ei ole vain ilmasto- tai talouskysymys, vaan myös osa laajempaa kansainvälisen turvallisuuden ja hybridivaikuttamisen kokonaisuutta. Energiapolitiikka, infrastruktuuri ja geopoliittinen painostus limittyvät yhä tiiviimmin toisiinsa.

Euroopassa on jo nähty, miten energian ja kriittisen infrastruktuurin ympärillä käytävä vaikuttaminen voi horjuttaa vakautta. Esimerkkinä tästä ovat Venäjän hybridisodankäynnin muodot Puolassa – rataiskut, sabotaasi ja sodanuhan lietsominen – jotka kytkeytyvät myös energiaan ja huoltovarmuuteen. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen nähdäänkin yhä useammin paitsi ilmastotekona myös turvallisuus- ja itsenäisyyskysymyksenä.

Mitä seuraavaksi COP30:ssa?

Seuraavat päivät Belémissä ovat ratkaisevia. Kysymys kuuluu, palaavatko fossiiliset polttoaineet lopulliseen sopimustekstiin edes jonkinlaisena viittauksena hallittuun alasajoon, vai jääkö COP30 historiaan kokouksena, joka väisti ilmastokriisin ytimessä olevan ongelman.

Jos fossiilisten polttoaineiden roolia ei kirjata selkeästi, paine valtioiden ulkopuolisilta toimijoilta – kaupungeilta, yrityksiltä, kansalaisliikkeiltä ja alkuperäiskansoilta – kasvaa entisestään. Samaan aikaan ilmastotieteen viesti on yksiselitteinen: ilman nopeaa irtautumista fossiilisista polttoaineista 1,5 asteen ja jopa 2 asteen lämpenemisrajat ovat vaarassa ylittyä.

Belémin neuvottelut tiivistävät globaalin ilmastopolitiikan ristiriidan: maailman on yhtä aikaa turvattava talous, energia ja turvallisuus, mutta tehtävä se tavalla, joka ei romuta planeetan elinolosuhteita tulevilta sukupolvilta.

Ei sisällä instagram post:eja