Kategoriat

Elisa Aaltolan järkyttävä paljastus: seksismi ja ahdistelu akateemisessa maailmassa

Eläinfilosofi Elisa Aaltola kertoo nuorena tutkijana kokemastaan seksismistä ja ahdistelusta akateemisessa maailmassa. Lue yksityiskohtainen kuvaus professorien vallankäytöstä, konferensseissa koetusta väkivallasta ja Aaltolan analyysi ilmiön rakenteellisista juurista.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Elisa Aaltolan järkyttävä paljastus: seksismi ja ahdistelu akateemisessa maailmassa

Eläinfilosofi ja Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola on jakanut sosiaalisessa mediassa pysäyttävän kertomuksen uransa alkuvaiheista. Nuorena tutkijana hän joutui toistuvan seksismin, ahdistelun ja vallan väärinkäytön kohteeksi kansainvälisissä akateemisissa piireissä – tilanteissa, joissa hänen olisi kuulunut olla turvassa ja tulla kohdelluksi kollegana, ei metsästettävänä kohteena.

Nuori tutkija akateemisen seksismin keskellä

Aaltola kertoo olleensa 24-vuotiaana imarreltu siitä, että nimekkäät professorit eri puolilta maailmaa osoittivat kiinnostusta hänen työhönsä ulkomaisissa konferensseissa. Hän uskoi, että huomio liittyi hänen terävään ajatteluunsa ja filosofisiin näkemyksiinsä.

Tilanne kuitenkin muuttui nopeasti, kun ammattillisen keskustelun sijaan alkoivat henkilökohtaiset ja seksuaalissävytteiset ehdotukset. Aaltolan mukaan professorit esittivät hänelle kutsuja, jotka kätkeytyivät näennäisen akateemisen yhteistyön taakse.

Hän kuvaa, kuinka miehet ehdottivat esimerkiksi viikonloppumatkoja ulkomaille tai majoittumista heidän luonaan muutaman päivän ajaksi, jotta he voisivat ”suunnitella yhteistä artikkelia”. Todellinen tarkoitus paljastui kuitenkin pian: kyse ei ollut tieteellisestä yhteistyöstä, vaan vallankäytöstä ja seksuaalisesta kiinnostuksesta nuorta naista kohtaan.

Aaltola kertoo kieltäytyneensä näistä ehdotuksista, mutta kokeneensa samalla syvää häpeää ja pettymystä. Siinä missä hän itse halusi tulla nähdyksi nuorena, terävänä filosofina, osa professoreista näki hänessä vain kehon – jotakin, jota hyödyntää.

Väkivaltainen tilanne illallisella – hiuksista repimistä ja väkisin lähentelyä

Yksi Aaltolan kuvaamista tilanteista on erityisen järkyttävä. Hän kertoo tanskalaiseen professoriin liittyvästä tapauksesta, joka alkoi näennäisen viattomasti konferenssi-illallisena.

Professori kutsui hänet syömään ja kertoi samalla, että hänen vaimonsa oli juuri saamassa lapsen. Nuori Aaltola oletti tämän merkitsevän, että mies olisi vaaraton ja että kyse olisi aidosti kollegiaalisesta kohtaamisesta. Muutaman viinilasin jälkeen tilanne kuitenkin kääntyi painajaiseksi.

Professori kävi hänen kimppuunsa, tarttui väkisin kiinni, repi hiuksista yrittäessään suudella, puristi reisiä ja riuhtoi vaatteista, kun Aaltola yritti paeta. Hätääntyneenä hän juoksi ravintolasta ulos, mutta professori seurasi perässä ja yritti vielä rahalla ostaa tilanteen hiljaisuutta – kysyen, paljonko Aaltola halusi.

Lopulta Aaltola onnistui pääsemään taksiin ja takaisin hotellille. Hän kertoo istuneensa koko yön suihkun lattialla itkien kiukusta, turhautumisesta ja häpeästä. Tunne siitä, että hänet oli jälleen kerran huijattu luottamaan auktoriteettiasemassa olevaan mieheen, oli murskaava.

Suomalaisprofessori ja julkinen nöyryytys konferenssi-illallisella

Aaltola kuvaa myös toista tapausta, jossa mukana oli suomalaisprofessori. Konferenssi-illallisella humaltunut mies alkoi hänen kertomansa mukaan kähmiä reisiä pöydän alla. Kun Aaltola viimein sanoi selkeästi ja jämäkästi ”ei”, tilanne kärjistyi nopeasti.

Professori alkoi huutaa hänelle suoraan kaikkien edessä, muuttaen yksityisestä ahdistelusta julkisen nöyryytyksen. Tällaiset tilanteet eivät Aaltolan mukaan olleet yksittäisiä poikkeuksia, vaan osa laajempaa, rakenteellista ongelmaa akateemisessa maailmassa.

Ei yksittäistapauksia, vaan laajempi ilmiö

Aaltola korostaa, että hänen kokemuksensa eivät ole harvinaisia. Moni nuori tutkija – erityisesti nuori nainen – kohtaa kansainvälisissä konferensseissa ja yliopistoympäristöissä toistuvaa epäasiallista käytöstä, seksuaalista häirintää ja vallan väärinkäyttöä. Ongelma ei rajoitu yksittäisiin henkilöihin, vaan heijastaa syvemmällä elävää kulttuuria.

Hänen mukaansa seksismi elää sitkeästi myös yliopistoissa, vaikka akateemista maailmaa usein pidetään edistyksellisenä ja tasa-arvoa korostavana. Kaikki eivät tietenkään osallistu tällaiseen käytökseen, mutta riittävän moni, jotta nuoret naiset eivät voi liikkua konferensseissa täysin luottavaisina ja turvallisina.

Yhteys Jeffrey Epsteinin tapaukseen ja vallan rakenteet

Kirjoituksensa lopussa Aaltola liittää omat kokemuksensa laajempaan kansainväliseen keskusteluun vallasta ja seksuaalisesta riistosta. Hän viittaa Jeffrey Epsteinin tapaukseen ja siihen, kuinka asiakirjoista on käynyt ilmi, että myös akateemisella kentällä oli vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka pysyivät läheisissä väleissä Epsteinin kanssa tämän tuomiosta huolimatta.

Osa heistä piti yhteyttä taloudellisen hyödyn vuoksi – rahoituksen ja suhteiden takia – osa taas siksi, että he halusivat päästä yhteyksiin nuorten naisten kanssa. Aaltolan mukaan Epstein ei kuitenkaan ole ilmiön varsinainen alkuperä, vaan oire syvemmästä rakenteellisesta ongelmasta.

Hän näkee alkuperäisen syynä sitkeän ajatusmallin, jonka mukaan nainen on ennen kaikkea keho, kun taas mies edustaa kehittynyttä mieltä, jolla on oikeus käyttää muita kehoja hyväkseen. Tämä sukupuolittunut vallankäyttö ja seksismi läpäisevät myös akateemiset instituutiot.

Seksismi ei katoa vaikenemalla

Aaltola painottaa, että seksismi ja ahdistelu eivät katoa, ellei niistä puhuta avoimesti. Hänen oma kertomuksensa on osa tätä vaikenemisen murtamista. Hän haluaa tuoda esiin, että nuorilla naisilla – ja kaikilla haavoittuvassa asemassa olevilla tutkijoilla – on oikeus turvalliseen työympäristöön, jossa heidät kohdataan ammattilaisina, ei hyväksikäytön kohteina.

Hän muistuttaa, että vallan väärinkäyttö ja rakenteellinen epätasa-arvo eivät rajoitu vain yliopistoihin, vaan näkyvät myös muissa eristetyissä ja riippuvuussuhteisiin perustuvissa yhteisöissä. Esimerkiksi St Helenan saaren kriisi lentokentän sulkemisen ja eristyksen keskellä kuvastaa omalla tavallaan, miten haavoittuvaksi yhteisö voi muuttua, kun valta ja päätöksenteko keskittyvät harvoille – ja miten tärkeää on avoin, kriittinen keskustelu myös näistä rakenteista.

Aaltola toivoo, että yhä useampi uskaltaa kertoa kokemuksistaan, jotta ahdistelu, hiljainen hyväksyntä ja uhrien syyllistäminen eivät enää pääse jatkumaan akateemisessa maailmassa eikä sen ulkopuolella.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

Kansainvälinen viihde
autouutiset
Kotimaa
autouutiset
Geopolitiikka
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Afrikan jalkapallo
Geopolitiikka
autouutiset
Geopolitiikka
Kansainvälinen viihde
autouutiset
Autourheilu
autouutiset
Autourheilu
autouutiset
Amazing Race Suomi
Kansainvälinen viihde
Ihmissuhteet
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
autouutiset
Afrikan jalkapallo
Ihmissuhteet
Digitaalinen talous
autouutiset
autouutiset
Alppihiihto
autouutiset
Kansainvälinen viihde
Afrikan jalkapallo
Elämäkerrat
Ihmiset
Alppihiihto
Digitaalinen turvallisuus
Autourheilu
autouutiset
Autourheilu
Ihmiset
Kick Suomi
Amazing Race Suomi
Kansainvälinen viihde
Mielenterveys
Ilmastotiede
Helena Koivu
Autourheilu
autouutiset
Helena Koivu
Eurooppa
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset