Espanjan tuhoisa suurnopeusjunaturma: pääministeri Pedro Sánchez lupaa selvittää syyn

Espanjan eteläosassa sunnuntai-iltana tapahtunut tuhoisa suurnopeusjunien yhteentörmäys on järkyttänyt koko maata. Vähintään 40 ihmistä on kuollut ja yli 120 loukkaantunut, kun kaksi junaa törmäsi toisiinsa Adamuzin lähellä, Córdoban provinssissa. Onnettomuus on Espanjan vakavin rautatieonnettomuus yli kymmeneen vuoteen.

Pääministeri Pedro Sánchez on luvannut, että onnettomuuden syy selvitetään juurta jaksain. Hän korosti, että tutkinta tehdään avoimesti ja että kaikki löydökset tullaan kertomaan julkisuuteen viipymättä.

Kolari Adamuzissa: kaksi suurnopeusjunaa törmäsi

Onnettomuus tapahtui virallisten tietojen mukaan sunnuntaina kello 19.45 paikallista aikaa (20.45 Suomen aikaa), noin tunti sen jälkeen kun etelän suunnasta Malagasta Madridiin matkalla ollut juna oli lähtenyt liikkeelle. Madridin suuntaan kulkeneen junan vaunuja suistui kiskoilta ja ne ajautuivat vastakkaiselle raiteelle, jossa ne törmäsivät etelään, Huelvaa kohti matkalla olleeseen toiseen suurnopeusjunaan.

Törmäyksen voimakkuus oli valtava. Liikenneministeri Óscar Puente kertoi, että toisen junan vaunut sinkoutuivat törmäyksessä penkereeseen. Suurin osa kuolleista ja vakavasti loukkaantuneista oli juuri tämän toisen junan etummaisissa vaunuissa, jotka ottivat vastaan pahimman iskun.

Yhteensä kahdessa junassa oli noin 400 matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä. Hätäpalvelut kertoivat hoitaneensa 122 loukkaantunutta. Heistä 41, joukossa myös lapsia, on edelleen sairaalahoidossa, ja 12 potilaan tila on niin vakava, että heitä hoidetaan teho-osastoilla. Viranomaiset ovat korostaneet, että kuolonuhrien määrä saattaa vielä nousta, sillä kaikkia loukkaantuneita ei ole vielä voitu tunnistaa ja osa on kriittisessä tilassa.

Pelastustyöt haastavissa oloissa

Pelastustyöntekijät kuvasivat tilannetta erittäin vaikeaksi. Junien runkojen vääntynyt ja murskaantunut metalli teki loukkaantuneiden tavoittamisesta ja irrottamisesta hidasta ja vaarallista. Osa vaunuista makasi kyljellään ja osittain penkereeseen puristuneina, mikä pakotti pelastajat kiipeämään vaunujen päälle ja sisään ikkunoista ja hätäuloskäynneistä.

Silminnäkijät ja matkustajat kuvasivat törmäyshetkeä järkyttävällä tavalla. RTVE:n toimittaja Salvador Jiménez, joka oli toisessa junassa, kertoi olleensa ensimmäisessä vaunussa juuri ennen onnettomuutta. Hänen mukaansa hetki tuntui ”maanjäristykseltä”, jonka jälkeen kävi selväksi, että juna oli suistunut raiteilta. Toinen matkustaja, José, kuvasi julkiselle yleisradioyhtiö Canal Surille, kuinka vaunuissa vallitsi kaaos: ihmisiä makasi käytävillä, kuului huutoja ja avunhuutoja lääkäreiden ja ensiaputaitoisien perään.

Paikalta kuvatuilla videoilla ja valokuvilla näkyy kaatuneita vaunuja kyljellään ja vinossa, osa pahoin vaurioituneina. Pelastushenkilöstö kiipeää vaunujen päälle ja sisään auttaakseen loukkaantuneita ulos kapeista ovista ja ikkunoista.

Pääministeri Sánchez: totuus on selvitettävä

Pääministeri Pedro Sánchez vieraili onnettomuuspaikalla maanantaina yhdessä korkeiden virkamiesten ja alueellisten johtajien kanssa. Paikalla hän kuvasi päivää ”surun päiväksi koko Espanjalle” ja korosti uhrien ja heidän omaistensa tukemisen tärkeyttä.

Sánchez ilmoitti samalla kolmen päivän kansallisesta suruajasta. Julkisissa rakennuksissa liput lasketaan puolitankoon ja eri puolilla maata järjestetään hiljaisia hetkiä ja muistohetkiä onnettomuuden uhreille. Hän painotti, että hallitus ei lepää ennen kuin on selvillä, mikä tarkalleen johti kahden suurnopeusjunan kohtalokkaaseen törmäykseen.

”Me tulemme saamaan totuuden selville. Me aiomme löytää vastauksen, ja kun vastaus tragedian alkuperästä ja syistä on tiedossa, se kerrotaan kansalle täydellisen avoimesti ja selkeydellä”, Sánchez sanoi.

Tutkinta käynnissä: epäily katkenneesta kiskoliitoksesta

Liikenneministeri Óscar Puente on kuvannut tapausta ”äärimmäisen poikkeukselliseksi” ja todennut, että tutkinta saattaa kestää vähintään kuukauden. Tavoitteena on selvittää tarkasti sekä tekniset että inhimilliset tekijät, jotka johtivat onnettomuuteen.

Uutistoimisto Reutersin mukaan alustaviin tutkimustuloksiin perehtynyt nimettömänä pysyttelevä lähde kertoi, että asiantuntijat ovat löytäneet kiskosta viallisen liitoksen. Liitoskohta oli lähteen mukaan alkanut antaa periksi siten, että raiteen osien väliin syntynyt rako leveni jokaisen ohittavan junan myötä. Tämän epäillään olevan keskeinen johtolanka onnettomuuden varsinaisen syyn selvittämisessä.

Espanjalaislehti El País on kuitenkin huomauttanut, että ei ole vielä selvää, oliko kiskovika onnettomuuden ensisijainen syy vai mahdollisesti seuraus törmäyksestä ja raiteiden vaurioitumisesta. Tutkijat käyvät läpi paitsi kiskot ja vaihteet, myös junien tekniset tiedot, nopeustiedot, automaattisen junasuojauksen lokit sekä liikenteenohjauksen tallenteet.

Onnettomuudessa mukana olleet junat olivat tyyppiä Freccia 1000, joka on italialaisen Ferrovie dello Staton mukaan suunniteltu kulkemaan jopa 400 km/h (250 mph) huippunopeudella. Tätä nopeutta ei kuitenkaan välttämättä ajettu onnettomuushetkellä, ja tarkat nopeustiedot selviävät vasta rekisteröintilaitteiden analyysin valmistuttua.

Liikennekatkokset Etelä-Espanjassa

Onnettomuus on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä Espanjan suurnopeusjunaliikenteessä. Kaikki Madridiin ja sieltä etelän suuriin kaupunkeihin – Málagaan, Córdobaan, Sevillaan ja Huelvasta päin kulkevat – suurnopeusjunayhteydet on keskeytetty vähintään perjantaihin saakka. Junayhtiöt ovat järjestäneet korvaavaa bussiliikennettä, mutta matkustajilta on pyydetty kärsivällisyyttä odotus- ja matka-aikojen pidentyessä.

Laaja liikennekatkos muistuttaa siitä, kuinka riippuvainen Espanja on nykyisin suurnopeusjunaverkostostaan. Maan korkean nopeuden rautatieverkko on maailman toiseksi suurin heti Kiinan jälkeen: yli 4 000 kilometrin raiteisto yhdistää yli 50 kaupunkia eri puolilla maata. Verkko on ollut tähän asti tunnettu hyvästä turvallisuudestaan, vaikka Espanja on aiemminkin kokenut vakavia onnettomuuksia.

Historiallinen tausta: Espanjan aiemmat vakavat junaturmat

Vuonna 2013 Espanja koki modernin historiansa pahimman suurnopeusjunaturman Galiciassa, maan luoteisosassa. Tuolloin 80 ihmistä menehtyi ja 140 loukkaantui, kun juna suistui raiteilta Santiago de Compostelan lähellä. Onnettomuus johti laajaan keskusteluun junaturvallisuudesta, nopeusrajoituksista ja kuljettajien valvonnasta sekä useisiin parannuksiin rautatiejärjestelmässä.

Nyt Adamuzin onnettomuus nostaa jälleen pintaan kysymyksiä korkeiden nopeuksien, infrastruktuurin kunnon ja valvonnan yhteensovittamisesta. Viranomaiset painottavat, että Espanjan suurnopeusverkko on kansainvälisesti vertaillen edelleen erittäin turvallinen, mutta jokainen vastaava tragedia johtaa väistämättä uusiin arviointeihin ja mahdollisiin lisätoimiin riskien vähentämiseksi.

Uhrien perheet ja psykologinen tuki

Andalusian alueellinen hätäviranomainen on kehottanut kaikkia onnettomuudesta selvinneitä matkustajia ottamaan mahdollisimman pian yhteyttä omaisiinsa tai ilmoittamaan sosiaalisessa mediassa olevansa turvassa. Tavoitteena on vähentää omaisten epätietoisuutta ja helpottaa uhrien tunnistamista.

Espanjan Punainen Risti on lähettänyt alueelle hätäyksiköitä, jotka tarjoavat sekä ensiapua että psykososiaalista tukea. Järjestö on avannut kriisitukipisteitä sekä onnettomuuspaikan läheisyyteen että sairaaloihin, joissa omaiset odottavat tietoa läheisistään. Punaisen Ristin edustaja Miguel Ángel Rodríguez kertoi RNE-radioasemalle, että perheet elävät ”äärimmäisen ahdistavassa tilanteessa” tiedonpuutteen ja epävarmuuden takia. Jokaisella uudella tiedolla – oli se sitten toiveikas tai surullinen – voi olla valtava vaikutus perheiden tunteisiin ja jaksamiseen.

Kansallinen suru ja kansainvälinen huomio

Espanjan kuningas Felipe VI ja kuningatar Letizia ovat ilmoittaneet seuraavansa tapahtumia ”suurella huolella” ja esittäneet ”syvimmät osanottonsa” uhrien perheille ja läheisille. Myös useat Euroopan johtajat ovat ilmaisseet solidaarisuutensa ja tukensa Espanjalle tragedian keskellä.

Onnettomuus on nostanut esiin laajemman keskustelun raideliikenteen turvallisuudesta sekä Euroopassa että maailmalla. Monissa maissa, joissa kehitetään tai laajennetaan suurnopeusjunaverkkoja, seurataan tarkasti tutkinnan tuloksia, erityisesti jos kiskojen teknisellä kunnolla todetaan olleen ratkaiseva rooli onnettomuuden synnyssä.

Rautatieturvallisuus ja sääntely laajemmassa kontekstissa

Infrastruktuurin turvallisuus, valvonta ja sääntely ovat olleet viime vuosina esillä myös muiden liikennemuotojen yhteydessä. Esimerkiksi tupakan ja nikotiinituotteiden sääntelyssä jotkut valtiot, kuten Singapore, ovat turvautuneet erittäin järeisiin toimiin. Tästä äärimmäisen tiukasta linjasta kertoo muun muassa Singaporen sähkösavukkeisiin kohdistuva ankara sääntely, jossa käytössä ovat ilmiantopuhelin, ruumiilliset rangaistukset ja mittavat sakot. Vaikka kyse on eri ilmiöstä, taustalla on sama peruskysymys: kuinka pitkälle valtion tulisi mennä ihmisten turvallisuuden ja terveyden suojelemiseksi.

Rautatieturvallisuuden kehittäminen perustuu yleensä järjestelmälliseen riskienhallintaan, tekniseen valvontaan, henkilökunnan koulutukseen ja avoimeen onnettomuustutkintaan. Adamuzin onnettomuuden tutkinnan tulokset tulevat todennäköisesti vaikuttamaan paitsi Espanjan, myös muiden suurnopeusjunaverkkoja ylläpitävien maiden turvallisuusstandardeihin ja ylläpitokäytäntöihin.

Ei sisällä instagram post:eja