Hait ja osterit voivat menestyä lämpimämmissä Britannian vesissä
Ilmastonmuutos voi hyödyttää Britannian alueella asustavia jättiläishaita, mutta jotkin eläimet, kuten maailman pisimpään elävät simpukat, saattavat kohdata haasteita. Tieteen asiantuntijat ovat havainneet, että uhanalaiset hait, rauskut ja kotoperäiset osterit voivat löytää uusia elinympäristöjä, kun merten lämpötila nousee.
Tutkijat Centre for Environment, Fisheries and Aquaculture Science -keskuksessa kartoittivat ensimmäistä kertaa, miten 19 uhanalaista merilajia reagoivat ilmastonmuutokseen Britannian merialueilla. Monet eläimet saattavat löytää uusia koteja Pohjanmeren osista, joista ennustetaan tulevan biodiversiteetin keskittymiä seuraavan 50 vuoden aikana. Kuitenkin ilmastonmuutoksen aiheuttamat häiriöt voivat vaikuttaa negatiivisesti meriekosysteemeihin.
Toukokuussa Britannian vesissä koettiin voimakas helleaalto, joka nosti lämpötilan jopa neljä astetta tavanomaista korkeammaksi. ’Meidän on saarivaltiona erittäin tärkeää huolehtia meren tarjoamasta ruoasta ja työpaikoista. Merissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat meihin erityisesti’, sanoo merentutkija Bryony Townhill.
Tämä analyysi auttaa hallitusta suunnittelemaan, miten merensuojelualueet (MPA) voivat jatkossakin suojella lajeja niiden elinympäristön muuttuessa. Maailman valtameret lämpenevät, koska ne ovat imeneet jopa 90 % ihmisen fossiilisten polttoaineiden poltosta syntyneestä lisälämmöstä.
Britannian meret ovat yksi 20 nopeimmin lämpenevästä alueesta globaalisti viimeisen 50 vuoden aikana. Kalastusyhteisöt ja meriuimarit ovat jo huomanneet muutoksen: meduusat parveilevat rantojen läheisyydessä, ja Välimeren mustekaloja nostetaan kalasaaliina.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta erilaista ennustetta meren lämpötilalle, suolapitoisuudelle ja sedimenttitasoille vuoteen 2060 asti. Ne vertasivat muuttuvaa meren ympäristöä 19 haavoittuvan lajin mieluisimpiin elinympäristöihin Britanniassa.
Suurimmat voittajat ovat kotoperäiset osterit, jättiläishait, piikkihait sekä piikkirauskut. Liikkuvat lajit pärjäävät paremmin kuin paikallaan pysyvät. Meriyleisöt kuten merikynä, joka auttaa riuttojen rakentamisessa, voi menettää jopa 40 % sopivasta elinympäristöstään tämän vuosisadan loppuun mennessä. Ja meren quahog, yli 500 vuotta elävä simpukka, voi kärsiä.
Professori Pinnegar kertoo yllättyneensä tutkimustuloksista. ’En odottanut, että kotoperäiset osterit menestyisivät. Ne ovat olleet laskussa ja katoamassa 100 vuoden ajan – ja silti ilmastomalli viittaa siihen, että niiden pitäisi pärjätä ja ehkä jopa kukoistaa.’ Hän kuitenkin varoittaa, että vaikka on potentiaalisia uusia elinympäristöjä, näitä haavoittuvia lajeja on edelleen suojeltava uhkilta kuten kalastusvälineiltä, sairauksilta ja saasteilta.
Meribiologian tiedelehdessä julkaistut löydökset korostavat, että näiden 19 merilajin liikkuminen voi vaikuttaa Pohjanmeren rannikkoyhteisöihin, mahdollisesti lisäämällä kalasaaliita.
Lähde: bbc.com
