Hallituksen Valtionosuusjärjestelmän Uudistus Kriisissä
Petteri Orpon hallituksen tavoitteena ollut valtionosuusjärjestelmän uudistus on ajautunut merkittäviin vaikeuksiin. Alkuperäinen tavoite oli saattaa uudistus voimaan vuoden 2026 alusta, mutta päätös siirtää sen voimaantulo vuoteen 2027 hyväksyttiin varovaisesti. Tämä lykkäys johtui osittain halusta välttää poliittisesti herkkään aiheeseen liittyvää keskustelua ennen alue- ja kuntavaaleja.
Poliittiset Erimielisyydet Hidastavat Uudistusta
Hallituksessa on työskennelty aktiivisesti uudistuksen eteen, mutta erimielisyydet puolueiden välillä ovat estäneet edistymisen. RKP:n vastustus on erityisesti nostettu esille, ja se on herättänyt epäilyksiä puolueen halukkuudesta estää uudistuksen eteneminen. Uudistuksen riitaisuutta on kuvattu niin suurena, että se saattaa jäädä kokonaan toteutumatta tällä vaalikaudella.
Sote-erät ja Kiinteistöverotus Kivinä Kengässä
Keskusteluissa erityistä kiistaa on aiheuttanut sote-erien ja kiinteistöverotuksen asema valtionosuusjärjestelmässä. Ehdotuksia on ollut sote-erien merkittävistä vähennyksistä tai poistamisesta, mikä uhkaa kuntien taloudellista tasapainoa. Lisäksi voimalaitosten kiinteistöveron osalta esitetyt muutokset ovat herättäneet huolta investointihalukkuuteen vaikuttamisesta.
Kuntaliiton Huoli ja Poliittinen Selkäranka
Kuntaliiton johtaja Sanna Lehtonen on ilmaissut huolensa uudistuksen etenemisestä. Hän painottaa, että uudistus on tehtävä kustannusneutraalisti, mutta nykyisten ehdotusten perusteella useampi kunta voi menettää kuin voittaa. Lehtonen korostaa myös, että kuntien osuus rahoituksesta on keskeinen, mutta hallitus ei ole kiinnittänyt siihen riittävästi huomiota.
Lehtosen mukaan todellinen keskustelu ja poliittinen vastuu päätöksenteossa on vielä edessä. Kriittinen hetki koittaa, kun esitys lähtee lausunnoille ja kuntakohtaiset laskelmat julkaistaan, mikä paljastaa uudistuksen vaikutukset eri kunnille.
Lähde: iltalehti.fi
