Ison-Britannian päärabbi: Serkkuni piiloutui 15 kauhun minuuttia Bondin iskussa

Ison-Britannian päärabbi Sir Ephraim Mirvis on kertonut, että hänen serkkunsa ja tämän vaimo joutuivat viettämään “viisitoista kauhun minuuttia piilossa donitsikojun alla”, kun aseistautuneet hyökkääjät avasivat tulen Bondi Beachilla järjestettyyn hanukka-juhlaan.

Kaksi asemiestä hyökkäsi Sydneyssä rannalla järjestettyyn juutalaiseen hanukka-juhlaan, jossa oli paikalla arviolta tuhat ihmistä. Hyökkäyksessä sai surmansa viisitoista ihmistä – joukossa myös 10-vuotias tyttö. Uhrien iät vaihtelevat 10:stä 87 vuoteen, ja joukossa on kaksi rabbia sekä holokaustista selvinnyt henkilö.

Päärabbi Mirvis: ”Juutalaiset eivät saa joutua piiloutumaan”

BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa puhunut päärabbi Mirvis muistutti, että yksi hanukan keskeisistä viesteistä on juutalaisten julistus ympäri maailmaa: “me kuulumme tänne, emmekä piilota sitä, keitä olemme”. Hänen mukaansa Bondin verilöylyssä juuri tähän julistukseen vastattiin “murhanhimoisella vihalla”.

Mirvisin mukaan hanukka juhlistaa yli 2 000 vuoden takaista hetkeä, jolloin pieni juutalainen joukko kieltäytyi alistumasta keisari Antiokhos Epifaneen vainoihin. Keisari kielsi juutalaisilta oikeuden harjoittaa uskoaan avoimesti ja vaati kääntymistä kuolemanrangaistuksen uhalla. Juhlan viesti on päärabbin mukaan “heidän kieltäytymisensä tulla pelotelluiksi tai pyyhityiksi pois”.

“Juutalaisuutta ei saa koskaan ajaa varjoihin”, Mirvis korosti. Hänen mielestään Bondin iskun järkyttävyys on juuri siinä, että juutalaiset olivat kohteena vain siksi, että he kokoontuivat näkyvästi ja rauhanomaisesti juhlimaan uskoaan.

“Toksinen antisemitismi” ja yhteiskunnan moraalinen terveys

Päärabbi Mirvis vaati, että “toksisen antisemitismin” juurisyihin on puututtava päättäväisesti. Hänen mukaansa ei riitä, että paheksutaan yksittäisiä väkivallantekoja, jos samaan aikaan hyväksytään tai sivuutetaan retoriikka, joka normalisoi juutalaisiin kohdistuvaa vihaa.

Mirvis kehotti ihmisiä seisomaan yhdessä “normalisoitunutta retoriikkaa vastaan, joka demonisoi juutalaisia ja ainoaa juutalaista valtiota”. Hänen mukaansa jokaisen yhteiskunnan moraalista terveyttä mitataan sillä, miten hyvin se turvaa vähemmistöjensä oikeuden elää avoimesti ja turvallisesti.

“Oikeus juutalaisyhteisöille kokoontua julkisesti ja turvallisesti on testi siitä, kuinka terve moraalisesti mikä tahansa yhteiskunta on”, hän sanoi. “Juutalaiset ovat eläneet turvallisuushuolten kanssa niin kauan kuin muistan, mutta se, että tänään jokaisen julkisen juutalaisen tilaisuuden kohdalla on punnittava riskiä, on merkki jostain vakavasti vinoutuneesta.”

Mirvis varoitti, että yhteiskunta, jossa vähemmistö joutuu jatkuvasti laskelmoimaan “onko turvallista näkyä yhdessä julkisesti”, ei epäonnistu ainoastaan kyseisen vähemmistön suojelemisessa – vaan “pettää kaikki kansalaisensa”.

Hyökkäyksen kulku ja uhrien tausta

Ampuminen Bondi Beachilla alkoi sunnuntaina noin kello 18.47 paikallista aikaa (07.47 GMT). Tapahtuman järjesti juutalainen Chabad of Bondi -keskus, ja paikalla arvioidaan olleen noin tuhat osallistujaa. Vahvistetuilla videoilla nähdään satojen ihmisten pakenevan rannalta, juoksevan ja huutavan samalla kun useat laukaukset kaikuvat.

Uhrien joukossa on eri sukupolvia, lapsista iäkkäisiin, mikä korostaa iskun brutaaliutta ja sattumanvaraisuutta. Kaksi rabbia menetti henkensä, samoin holokaustista selvinnyt henkilö, joka oli jo kerran paennut äärimmäistä juutalaisvihaa.

Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan hyökkääjät ovat 50-vuotias Sajid Akram ja hänen 24-vuotias poikansa Naveed Akram. Vanhempi mies kuoli tapahtumapaikalla, kun taas poika on sairaalassa kriittisessä tilassa. Viranomaiset selvittävät yhä hyökkäyksen motiiveja ja mahdollista ideologista taustaa.

Turvallisuus, vapaus ja vastuu

Bondin isku on nostanut esiin laajemman kysymyksen juutalaisten turvallisuudesta länsimaissa ja siitä, kuinka pitkälle turvallisuusjärjestelyt voivat mennä ennen kuin ne alkavat tukahduttaa perusvapauksia. Mirvisin mukaan se, että jokaista juutalaista juhlaa ja kokoontumista tarkastellaan ensin riskin eikä ilon kautta, on hälyttävä merkki.

Hän painotti, että vastuu ei lepää vain poliisin ja turvallisuusviranomaisten harteilla. Myös poliittisilla johtajilla, median toimijoilla, uskonnollisilla yhteisöillä ja tavallisilla kansalaisilla on velvollisuus torjua antisemitismiä ja kaikkea vihapuhetta. Pieniltäkin tuntuvat asenteet voivat hänen mukaansa luoda ilmapiirin, jossa ääriajattelu ja väkivalta saavat kasvualustan.

Mirvisin puheenvuoro liittyy laajempaan kansainväliseen keskusteluun siitä, miten vähemmistöjen turvallisuus voidaan turvata ilman, että heidän vapauttaan olla näkyvästi oma itsensä rajoitetaan. Tämä keskustelu ei koske vain juutalaisia, vaan kaikkia kansanryhmiä, jotka joutuvat kohtaamaan vihaa identiteettinsä vuoksi.

Vähemmistöjen suojelu osana globaalia vastuuta

Bondin traaginen hyökkäys muistuttaa siitä, että vähemmistöjen suojeleminen on sekä kansallinen että kansainvälinen velvollisuus. Juutalaisiin kohdistuva väkivalta ja syrjintä ovat osa samaa ilmiötä kuin muunkinlaiseen erilaisuuteen kohdistuva viha. Kun antisemitismi pääsee kasvamaan, se on usein merkki laajemmasta yhteiskunnallisesta sairastumisesta.

Eläinten ja luonnon suojelussa on jo pitkään tunnettu ajatus siitä, että tapa, jolla kohtelemme heikoimpia, paljastaa arvomme. Sama periaate pätee ihmisoikeuksiin ja vähemmistöihin. Esimerkiksi Iain Douglas-Hamiltonin kaltaiset uranuurtajat villieläinten ja uhanalaisten elefanttien puolustamisessa ovat osoittaneet, että määrätietoinen työ voi muuttaa kehityksen suuntaa. Samalla tavoin johdonmukainen, periaatteellinen toiminta voi pysäyttää myös juutalaisiin ja muihin vähemmistöihin kohdistuvan vihan kierteen.

Mirvisin sanoma Bondin iskun jälkeen on, että yhteiskunnan todellinen vahvuus ei näy enemmistön hyvinvoinnissa, vaan siinä, miten se suojelee niitä, jotka ovat haavoittuvimpia – olivat he sitten uskonnollinen vähemmistö, etninen ryhmä tai kuka tahansa, joka on helppo kohde vihalle.

Ei sisällä instagram post:eja