Kim Jong Un: Pohjois-Korea voi ”tulla toimeen” Yhdysvaltojen kanssa – mutta ydinaseista ei luovuta

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong Un on ilmoittanut aikovansa laajentaa maan ydinasearsenaalia ja ohjusten toimintasädettä. Harvinaisessa viestissä Washingtonille hän vaatii Yhdysvalloilta Pohjois-Korean ydinvoiman tunnustamista – ja vihjaa samalla, että ovet neuvotteluille ovat yhä raollaan.

Ehto suhteiden parantamiselle: ydinaseiden hyväksyminen

Kim totesi, että Yhdysvallat ja Pohjois-Korea voisivat ”tulla toimeen keskenään”, mutta vain jos Washington hyväksyy sen realiteetin, että Pohjois-Korean ydinaseet ovat tulleet jäädäkseen.

Puhe pidettiin harvinaisessa viiden vuoden välein järjestettävässä työväenpuolueen kongressissa Pjongjangissa. Valtiollisen KCNA-uutistoimiston mukaan Kim linjasi, että jos Washington ”kunnioittaa nykyistä [ydin]asemaamme, joka on kirjattu perustuslakiimme, ja luopuu vihamielisestä politiikastaan, ei ole mitään syytä, miksi emme voisi tulla hyvin toimeen Yhdysvaltojen kanssa”.

Kimin mukaan Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean suhteiden tulevaisuus ”riippuu täysin Yhdysvaltojen asenteesta”. Johtaja painotti, että Pohjois-Korea on valmis sekä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon että pysyvään vastakkainasetteluun – mutta valinta ei ole Pjongjangin käsissä.

Etelä-Korea leimataan ”vihamielisimmäksi tahoksi”

Samassa puheessa Kim tyrmäsi toiveet liennytyksestä Etelä-Korean kanssa. Hän kutsui Soulin hallintoa Pohjois-Korean ”vihamielisimmäksi tahoksi” ja ilmoitti aikovansa ”pysyvästi sulkea Etelä-Korean pois kanssaveljien joukosta”.

Kimin mukaan niin kauan kuin Etelä-Korea jakaa maarajan Pohjois-Korean kanssa, Soulin ainoa tapa elää turvallisesti olisi ”luopua kaikesta, mikä liittyy meihin, ja jättää meidät rauhaan”.

Yksi analyytikko arvioi AFP:lle, että Pjongjangin uusin viesti kertoo pyrkimyksestä hoitaa suhteita Yhdysvaltoihin suoraan, Etelä-Korean ohi. Tämä korostaa asetelmaa, jossa Korean niemimaan sisäinen sovinto asetetaan taka-alalle suurvaltasuhteiden rinnalla.

Ydinaseohjelma keskiössä – arsenaalia aiotaan kasvattaa

Kim nosti puheessaan jälleen keskiöön maan ydinaseohjelman. ”Keskitymme hankkeisiin, joilla lisäämme ydinaseidemme määrää ja laajennamme niiden operatiivisia käyttökeinoja”, hän sanoi.

Pohjois-Korea on jatkanut ydin- ja ohjusohjelmansa kehittämistä vuosikymmeniä, kansainvälisistä pakotteista ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista huolimatta. Maan armeija on testannut toistuvasti kiellettyjä mannertenvälisiä ballistisia ohjuksia, joilla se pyrkii vahvistamaan pelotevoimaansa Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan.

KCNA:n mukaan Pohjois-Korea on Kimin johdolla ”radikaalisti parantanut sotilaallista pelotevoimaansa”, jonka ytimenä ovat ydinaseet. Maan suljettu ja salamyhkäinen järjestelmä kuitenkin vaikeuttaa sen todellisen sotilaallisen kapasiteetin arviointia.

Riippumaton Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI arvioi vuonna 2024, että Pohjois-Korealla oli noin 50 koottua ydinkärkeä sekä riittävästi halkeamiskelpoista materiaalia jopa 40 lisäaseen valmistamiseen. Luvut korostavat, että Pjongjang on jo siirtynyt symbolisesta ydinuhasta konkreettiseen, kasvavaan arsenaaliin.

Denuclearisaatio ei enää tavoitteena – ”olemme ydinasevaltio”

Kim on toistuvasti tehnyt selväksi, ettei ydinaseriisunta ole Pjongjangin neuvottelupöydällä. Hän vaatii kansainväliseltä yhteisöltä – etenkin Yhdysvalloilta – realiteettien tunnustamista.

Syyskuussa puhuessaan parlamentille Kim julisti: ”’Denuclearisaatio’-käsitteellä ei ole enää merkitystä. Meistä on tullut ydinasevaltio. Sanon, että ’denuclearisaatio’ on viimeinen, viimeinen asia, jota meiltä kannattaa odottaa.”

Hän jatkoi, että jos Yhdysvallat ”vapautuu absurdista pakkomielteestään muiden ydinaseriisunnasta ja tunnustaa todellisuuden” sekä haluaa aidosti rauhanomaista rinnakkaiseloa, Pohjois-Korea voisi periaatteessa asettua neuvottelupöytään Washingtonin kanssa.

Marraskuussa 2024 Kim vaati ydinaseohjelman ”rajatonta” laajentamista. Tämä linjaus vahvisti lopullisesti, että Pohjois-Korea pyrkii vakiinnuttamaan asemansa palautumattomana ydinasevaltiona – eikä enää edes teeskele etenevänsä kohti ydinaseriisuntaa.

Yhdysvaltojen linjanmuutos ruokkii spekulaatioita neuvotteluista

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi viime vuonna uuden globaalin turvallisuustiekartan, jossa Pohjois-Korean denuclearisaatiota ei mainittu enää lainkaan tavoitteena. Tämä oli selvä poikkeama aiemmasta linjasta: vuodesta 2003 lähtien jokainen Yhdysvaltain presidentti oli sisällyttänyt Pohjois-Korean ydinaseriisunnan kansallisen turvallisuusstrategian ydintavoitteisiin sen jälkeen, kun Pjongjangin ydinohjelma nousi esiin.

Denuclearisaation puuttuminen asiakirjasta herätti laajaa spekulaatiota siitä, voisivatko Trumpin ja Kimin neuvottelut elpyä – tapaamisia ei ole järjestetty sitten vuoden 2019. Trumpin edellinen tiekartta vuodelta 2017 mainitsi Pohjois-Korean peräti 16 kertaa, kuvaten sen uhaksi ja ”kapinallisvaltioksi”, joka voisi ”käyttää ydinasetta Yhdysvaltoja vastaan”.

Uudempi linja näyttää viittaavan siihen, että Washington keskittyy enemmän pelotteen hallintaan ja kriisien ehkäisyyn kuin Pjongjangin pakottamiseen luopumaan ydinaseista kokonaan. Tämä vastaa osittain Kimin viestiä: Pohjois-Korea ei aio luopua ydinaseistaan, mutta voi harkita suhteiden normalisoimista, jos sitä kohdellaan tasaveroisena ydinasevaltiona.

Perimysjärjestys esillä: tytär Ju Ae näyttävästi esillä

Puoluekokouksen loppuvaiheista julkaistut kuvat kiinnittivät huomiota myös Kimin perheen sisäisiin valtasuhteisiin. Otoksissa nähtiin teini-ikäinen tytär Ju Ae isänsä rinnalla sotilasparaatissa Pjongjangissa. Molemmat pukeutuivat yhteneviin mustiin nahkatakkeihin, mikä vahvisti vaikutelmaa julkisesta vallansiirron valmistelusta.

Etelä-Korean tiedustelupalvelu (National Intelligence Service, NIS) kertoi aiemmin helmikuussa maan parlamentille, että Kim on valinnut arviolta 13-vuotiaan Ju Aen seuraajakseen. NIS on ilmoittanut seuraavansa tarkasti, kuinka näkyvästi tytär esiintyy jatkossa puolueen ja armeijan tilaisuuksissa, sillä tämä antaa viitteitä vallanperimysjärjestyksen vakiinnuttamisesta.

Ydinaseiden pysyvyys ja globaalit turvallisuusuhat

Pohjois-Korean linjaus, jonka mukaan se ei edes periaatteessa harkitse ydinaseriisuntaa, vahvistaa kehitystä, jossa ydinaseiden rooli maailmanpolitiikassa on jälleen kasvussa. Maa pyrkii yhdistämään ydinpelotteen sisäiseen vallan legitimointiin ja ulkoiseen neuvotteluvoimaan.

Samankaltaisia jännitteitä nähdään muuallakin maailmassa, missä ratkaisemattomat väkivallanteot, geopoliittinen epävarmuus ja suurvaltakilpailu kietoutuvat yhteen. Tästä näkökulmasta kiinnostava esimerkki on Glasgow’n liikemiehen ratkaisematon murhatapaus, jonka todisteita tarkastellaan uudelleen 23 vuotta teon jälkeen – se muistuttaa, miten pitkäkestoisia ja vaikeasti selvitettäviä kansainväliseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset voivat olla.

Ei sisällä instagram post:eja