Oikeusasiantuntijat kyseenalaistavat Yhdysvaltain toisen iskun Venezuelan huumeveneeseen
Useat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat arvioivat, että Yhdysvaltain armeijan tekemä toinen ohjusisku väitettyä venezuelalaista huumevenettä vastaan Karibialla oli todennäköisesti lainvastainen ja rinnastettavissa laittomaan, tuomioistuimen ulkopuoliseen teloitukseen.
Taustalla Trumpin hallinnon käsky ja kaksi peräkkäistä iskua
Trumpin hallinto vahvisti, että 2. syyskuuta toteutettua operaatiota seurasi niin kutsuttu ”double tap” – toinen isku samaa venettä vastaan. Iskun määräsi Yhdysvaltain laivaston amiraali Frank Bradley, ja koko operaatio oli etukäteen hyväksytty sodanministeri Pete Hegsethin toimesta.
Ensimmäisessä iskussa kuoli yhdeksän ihmistä. Washington Postin mukaan kaksi eloonjäänyttä jäi roikkumaan palavan hylkyjen varaan, kun veneeseen iskettiin vielä uudelleen, mikä tappoi myös heidät. Yhdysvaltalaisviranomainen kertoi, että operaatiossa käytettiin neljää ohjusta.
Trumpin hallinto ei ole kiistänyt, että ensimmäisestä iskusta jäi henkiin selviytyjiä. Virallisen kannan mukaan 2. syyskuuta toteutetut iskut olivat kuitenkin ”aseellisen selkkauksen oikeussääntöjen mukaisia”.
Videoiskuista ja kiistelty käsky ”tappaa kaikki”
Presidentti Donald Trump julkaisi 2. syyskuuta Truth Social -alustallaan 29 sekunnin videon, jonka väitetään näyttävän ensimmäisen iskun kahdesta eri kuvakulmasta. Kuvamateriaali on kuitenkin epäselvää, eikä siitä voi varmuudella päätellä tapahtumien kulkua.
Myöhemmin presidentti on todennut, ettei hänellä olisi ”mitään ongelmaa” myöskään toisen iskun videomateriaalin julkaisemisessa.
Kaksi kuukautta tapahtumien jälkeen Washington Post raportoi, että Hegseth olisi käskenyt Yhdysvaltain armeijaa ”tappamaan kaikki” veneessä olleet operaation aikana. Lehden mukaan toinen isku tehtiin juuri tämän alkuperäisen käskyn täyttämiseksi. Hegseth on kutsunut uutista ”valeuutiseksi” X-alustalla.
Valkoisen talon perustelut: ”huumeterrorismin uhka poistettiin”
Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt vahvisti 1. joulukuuta, että toinen isku todella toteutettiin. Hänen mukaansa operaation tarkoituksena oli ”varmistaa, että vene tuhoutui ja huumeterroristien uhka Yhdysvalloille poistettiin täysin”.
Leavitt korosti, että amiraali Bradley ”toimi hyvin valtuuksiensa ja lain puitteissa”.
Seuraavana päivänä televisioidussa kabinetin kokouksessa Hegseth kuvaili venettä jo ensimmäisen iskun jälkeen pahoin vaurioituneeksi: ”En henkilökohtaisesti nähnyt selviytyjiä […] se oli tulessa. Se oli räjähtänyt. Liekkejä ja savua, et näe mitään.”
BBC:n yhdysvaltalaisen kumppanin CBS Newsin mukaan amiraali Bradleyn odotettiin kertovan suljetussa kuulemisessa kongressille, että selviytyjät yrittivät kiivetä takaisin veneeseen ennen toista iskua.
Demokraattiedustaja Jim Himes, joka osallistui kokoukseen, sanoi toimittajille, että toisen iskun videomateriaali osoitti selviytyjien kantaneen huumeita, mutta heidän ”ei ollut enää mahdollista jatkaa tehtäväänsä millään tavalla”. CBS:n mukaan Himes kertoi myös Bradleyn kiistäneen, että missään vaiheessa olisi annettu käskyä ”tappaa kaikki”.
Asiantuntijat: ei aseellista selkkausta, vaan laittomia teloituksia
BBC Verify on aiemmin haastatellut asiantuntijoita Yhdysvaltojen iskuista väitettyjä huumealuksia vastaan. Jo tuolloin useat oikeusoppineet katsoivat, että Trumpin hallinnon toiminta saattoi rikkoa kansainvälistä oikeutta.
Tällä kertaa asiantuntijoilta kysyttiin nimenomaan 2. syyskuuta tehdyn toisen iskun laillisuudesta.
UCLA-yliopiston kansainvälisen ja vertailevan oikeuden ohjelman johtaja Jessica Peake kuvasi operaatiota ”tuomioistuimen ulkopuolisiksi teloituksiksi, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta”.
Yhdysvallat on luonnehtinut Karibian alueen operaatioitaan ”ei-kansainväliseksi aseelliseksi selkkaukseksi” väitettyjä huumekauppiaita vastaan. Tällainen selkkaus tarkoittaa konfliktia, jossa osallisena on yksi tai useampi valtiosta riippumaton aseellinen ryhmä.
Peaken mukaan ”Yhdysvallat ei ole kansainvälisessä aseellisessa selkkauksessa Venezuelan kanssa, eikä Yhdysvallat ole ei-kansainvälisessä aseellisessa selkkauksessa minkään rikollisjengin tai huumekartellin kanssa”.
Hän toteaa, että vaikka oletettaisiin ensimmäisen iskun olleen laillinen, ”toinen isku olisi silti laiton, sillä niin sanottu ’denial of quarter’ – eli se, ettei jätetä selviytyjiä – on kielletty tapaoikeuden tasolla kansainvälisessä oikeudessa”.
Queen’s University Belfastin oikeustieteen professori Luke Moffett painottaa samaa: ”Nämä iskut eivät ole osa aseellista selkkausta, joten niitä ei voida luokitella sotarikoksiksi. Jos aseellinen selkkaus kuitenkin katsottaisiin olevan olemassa, käsky olla jättämättä ketään henkiin olisi kansainvälisen oikeuden mukainen sotarikos.”
Myös konservatiivisia ääniä iskuja vastaan
Toista iskua ovat kritisoineet myös osa konservatiivisista analyytikoista. Tunnettu oikeusoppinut ja entinen Bushin hallinnon virkamies John Yoo viittasi CNN-haastattelussa Yhdysvaltain viralliseen sodankäynnin ohjekirjaan:
”Jos katsot Yhdysvaltain law of war -käsikirjaa, joka on virallinen tulkinta tavoistamme käydä sotaa, siinä todetaan selvästi, että et saa antaa käskyjä, joissa sanotaan ’ei selviytyjiä’.”
Ohjekirjassa todetaan, että on ”kiellettyä käydä vihollisuuksia sillä perusteella, ettei ketään jätetä henkiin, tai uhata vastustajaa sillä, ettei armoa anneta”.
BBC Verify otti yhteyttä myös muihin konservatiivisiin analyytikoihin kysyäkseen heidän näkemystään toisen iskun laillisesta perustasta. Heritage Foundation -ajatushautomon kansallisen turvallisuuden vanhempi analyytikko Andrés Martínez-Fernández ei pidä toista iskua laittomana. Hänen mukaansa ”äänekkäimmät syytökset lain rikkomisesta tulevat nyt tahoilta, jotka olivat silmiinpistävän hiljaa Obaman hallinnon aikaisista lennokki-iskuista, joissa kuolonuhreja syntyi huomattavasti enemmän kuin näissä Karibian iskuissa”.
Kaksoisiskut ja laajempi kiista Yhdysvaltain voimankäytöstä
BBC Verify pyysi Valkoista taloa yksilöimään, mihin lakeihin toisen iskun oikeutus tarkalleen ottaen perustuu. Hallinto ei ole julkistanut mitään mahdollisia etukäteen laadittuja oikeudellisia muistioita.
Jessica Peaken mukaan niin sanottuja double tap -iskuja käytettiin jo presidentti Barack Obaman ensimmäisellä kaudella vuonna 2012 – ja ne olivat tuolloinkin kansainvälisen oikeuden vastaisia.
Tutkivan journalismin toimisto Bureau of Investigative Journalism julkaisi vuonna 2012 raportin Pakistanissa käytetyistä sotilaallisista taktiikoista, mukaan lukien double tap -iskut. Raportin mukaan 18:sta tuolloin luotettavasti raportoidusta iskusta auttajia ja surevia vastaan tutkijat pystyivät vahvistamaan 12 tapausta itsenäisesti.
Presidentti Obama totesi vuotta myöhemmin pitämässään puheessa, että Pakistanissa ja muissa maissa tehdyt lennokki-iskut osana Yhdysvaltain terrorisminvastaista kampanjaa olivat ”tehokkaita” ja ”laillisia”.
Yhdysvaltain voimankäyttö herättää huolta laajemmin
Tapaus nostaa jälleen esiin kysymyksen Yhdysvaltain sotilaallisen voimankäytön rajoista tilanteissa, joissa vastassa ei ole toinen valtio vaan rikollisverkosto tai epäilty huumekartelli. Asiantuntijoiden mukaan vaarana on, että rikollisuuden torjunnasta tulee käytännössä rajat ylittävää, laillisuudeltaan epäselvää sotilaallista toimintaa.
Samanlaisia huolenaiheita on nähty myös muissa Yhdysvaltoihin liittyvissä väkivaltatapauksissa, kuten Washington DC:n kansalliskaartin ampumista koskevassa keskustelussa, jossa on tarkasteltu tapahtumien taustoja, epäiltyä ja seurauksia. Näiden tapausten kautta hahmottuu laajempi kuva siitä, miten Yhdysvallat käyttää aseellista voimaa sekä kotimaassa että ulkomailla – ja missä määrin toiminta kestää kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeusnormien tarkastelun.
BBC Verify jatkaa tapahtumien taustojen, mahdollisten lisätodisteiden ja oikeudellisten arvioiden selvittämistä, samalla kun poliittinen ja oikeudellinen keskustelu toisen iskun laillisuudesta jatkuu Yhdysvalloissa ja kansainvälisesti.
Ei sisällä instagram post:eja
