Kaksi sotavaroitusta – Tarvitsemmeko rehellistä keskustelua?
Viime viikkojen aikana on kuultu kaksi vakavaa varoitusta Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä Nato-maahan. Ensimmäisen varoituksen antoi Saksan armeijan, Bundeswehrin, komentaja kenraali Carsten Breuer. Hän arvioi BBC:lle, että Venäjä saattaa hyökätä Baltian maihin 2020-luvulla. Hänen mukaansa Venäjän sotatalous tuottaa satoja panssarivaunuja vuosittain, jotka voisivat osallistua hyökkäykseen Viroon, Latviaan ja Liettuaan.
Toinen varoitus tuli Yhdysvaltain Nato-lähettiläältä Matthew G. Whitakerilta, joka korosti Moskovan valmistautuvan seuraavaan siirtoonsa. Tällaiset julkiset varoitukset perustuvat vakavaan tiedustelutietoon Vladimir Putinin aggressiivisista suunnitelmista.
Jos Venäjä hyökkää Baltiaan, on Suomella suuri riski joutua mukaan konfliktiin. Venäjä voisi käyttää ohjusjoukkojaan myös suomalaisia kohteita vastaan ja yrittää hallita Suomenlahden pohjoisrannikkoa. Suomea uhkaa mahdollinen sotatilanne lähivuosina, sillä Iltalehden mukaan valtiojohdon arviot viittaavat siihen, että Venäjä ei lopeta sotilastoimiaan Putinin ollessa vallassa.
Kenraalit ja vaikuttajat ovat varoittaneet, että Venäjä saattaa olla valmis sotimaan viimeiseen asti. Tämä tuo mieleen entisen presidentti Sauli Niinistön huomion, että Putin ei ollut enää järkipuheen tavoitettavissa vuonna 2021. Vaatimukset ovat samat kuin aiemmin, mutta nyt ne toteutetaan voimalla.
Venäjän tavoitteena on palauttaa Neuvostoliiton valta-alueet. Kremlin puheet rauhasta ovat jatkoa neuvostopropagandalle, eikä Venäjä ole valmis lopettamaan Ukrainan tuhoamista.
Suomen hallitus on vaikean tilanteen edessä: kansalaisia ei haluta pelotella sodalla, mutta rehellisyys on tarpeen. Naton huippukokouksessa Haagissa jäsenmaat sopivat puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämä tarkoittaisi, että Suomen puolustusbudjetti nousisi 11–12 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä.
Tämä merkittävä kasvu puolustusmenoissa nostaa esiin kysymyksen: pitäisikö poliitikkojen kertoa avoimesti, mihin varoitukset perustuvat ja miksi aseistautuminen on kiireellistä? Vastaus saattaa olla, että se on ainoa tapa estää Venäjän hyökkäys.
Lähde: iltalehti.fi
