Presidenttipari aloitti tanssiharjoitukset Linnan juhlia varten – ensivalssi on Jenni Vartiaisen hitti
Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto Presidentinlinnassa lähestyy, ja valmistelut vuoden seuratuimpaan juhlaan ovat täydessä vauhdissa. Perinteiseen tapaan iltajuhlan tanssiosuuden avaa presidenttipari, jonka jälkeen muut kutsuvieraat liittyvät parketille.
Tänä vuonna ensivalssina kuullaan tunteikas ja monille suomalaisille rakas Jenni Vartiaisen kappale Missä muruseni on. Kappalevalinta luo juhlaan modernin, mutta samalla herkäntunnelmaisen aloituksen.
Alexander ja Suzanne Innes-Stubb harjoittelevat avajaisvalssia
Presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb ovat aloittaneet tanssiharjoitukset hyvissä ajoin ennen Linnan juhlia. Presidenttiparin julkaisemalla videolla nähdään, kuinka valssiaskeleita hiotaan rennossa, mutta keskittyneessä tunnelmassa.
Harjoitusvideolla nähdään myös pieni tyylikäs taivutus tanssin lopussa – ele, joka tuo avajaisvalssiin lisää juhlavuutta ja henkilökohtaista tunnelmaa.
– Itsenäisyyspäivän viikon juhlallisuudet alkavat tiistaina. Saamme silloin vieraaksemme Suomen itsenäisyyden kunniavieraita, sotiemme veteraaneja ja lottia sekä muita sotasukupolvien edustajia. Lauantaina juhlistamme Suomen itsenäisyyttä perinteisen vastaanoton merkeissä. Tanssiharjoituksetkin ovat alkaneet, kerrottiin presidentin Instagram-julkaisussa.
Itsenäisyyspäivän juhla uudistuu – muutoksia Linnan juhlien kulkuun
Tänä vuonna Linnan juhlissa nähdään useita muutoksia, jotka vaikuttavat sekä juhlan kulkuun että vieraiden vastaanottoon. Merkittävin uudistus liittyy siihen, miten vieraat toivotetaan tervetulleiksi presidentinlinnaan.
Kaikki kutsuvieraat vastaanotetaan tänä vuonna Atriumin päädyssä. Presidenttipari ei enää vaihda ovea kesken kättelyn, kuten aiempina vuosina on tehty, vaan vastaanottotilanne on yhtenäisempi ja sujuvampi. Tämä muutos on osa laajempaa pyrkimystä nykyaikaistaa juhlan käytäntöjä ja parantaa tilaisuuden toimivuutta.
Myös aikatauluihin on tehty hienosäätöä: juhlavastaanotto alkaa tänä vuonna puoli tuntia aiemmin kuin ennen. Tällä pyritään tasoittamaan illan kulkua ja mahdollistamaan entistä jouhevampi siirtyminen kättelyjonosta juhlasaleihin, joissa musiikki, tarjoilut ja keskustelut jatkuvat myöhään iltaan.
Linnan juhlat kokoavat yhteen sodan sukupolvet ja nyky-Suomen vaikuttajat
Itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto on ennen kaikkea kunnianosoitus Suomen itsenäisyydelle ja sen puolesta työtä tehneille sukupolville. Presidenttipari muistutti tiedotteessaan, että juhlaviikon alussa vieraiksi saadaan jälleen sotiemme veteraaneja, lottia sekä muita sotasukupolvien edustajia, jotka ovat juhlan arvokkaimpia kunniavieraita.
Heidän lisäkseen Linnan juhliin kutsutaan laajasti eri alojen vaikuttajia, taiteilijoita, urheilijoita, päättäjiä ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Juhla on näin sekä arvokas perinnejuhla että läpileikkaus nyky-Suomesta.
Musiikki ja esiintyjät tärkeässä roolissa
Ensivalssin lisäksi Linnan juhlien musiikkitarjonta on perinteisesti monipuolinen. Illan aikana kuullaan sekä klassista tanssimusiikkia että uudempia sovituksia, jotka houkuttelevat vieraat parketille pitkin iltaa. Artistikattaus vaihtelee vuosittain, mutta tavoitteena on yhdistää arvokkuus, viihdyttävyys ja suomalainen musiikkiperinne.
Viime vuosien juhlat ovat osoittaneet, että juuri musiikki ja tanssi luovat tilaisuuteen ainutlaatuisen tunnelman. Kun television katsojat seuraavat valssia ja muita tansseja kotisohviltaan, presidenttiparin ensiaskeleilla on merkittävä symbolinen painoarvo.
Juhlien turvallinen ja arvokas ilmapiiri puhuttaa laajasti
Suomen itsenäisyyspäivän viettoon liittyvä keskustelu ulottuu usein myös laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin, kuten turvallisuuteen, lasten ja nuorten suojeluun sekä instituutioiden vastuuseen. Samaan aikaan kun Linnan juhlat korostavat perinteitä ja arvokkuutta, julkisuudessa nousee esiin myös vakavia tapauksia, joissa luottamus ja asema ovat väärinkäytön kohteena.
Hyvänä esimerkkinä tästä ovat tapaukset, joissa uskonnollisten yhteisöjen tai muiden auktoriteettiasemassa olevien henkilöiden on todettu syyllistyneen rikoksiin lapsia kohtaan. Entisen anglikaanipapin toistuva syyllistyminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön muistuttaa karulla tavalla siitä, miksi uhrien suojeleminen ja rikoksiin puuttuminen on välttämätöntä riippumatta tekijän asemasta. Tällaiset tapaukset korostavat, kuinka tärkeää on, että yhteiskunnan juhlat ja instituutiot edustavat turvallisuutta, luottamusta ja oikeudenmukaisuutta kaikille.
