Sointu Borg avautuu rajuista ahdistusoireista podcastissa – pelkää kumppaninsa kuolevan unessa
Mediapersoona ja yrittäjä Sointu Borg, 33, puhuu tuoreessa Sana on vapaa -podcastin jaksossa poikkeuksellisen avoimesti ahdistuksestaan ja sen vaikutuksista arkeensa. Jakson keskustelukumppanina toimii juontajakollega Janni Hussi, jonka kanssa Borg pureutuu mielenterveyteen konkreettisten esimerkkien kautta.
Ahdistus näkyy arkisissa hetkissä – pelko kumppanin hengityksen loppumisesta
Borg kertoo podcastissa, että hänen ahdistuksensa ei ole vain satunnaista huolta, vaan se ilmenee toistuvina, voimakkaina pelkoina läheisistä ihmisistä. Hän kuvailee aamurutiiniaan, joka kytkeytyy kumppaniin, räppäri Tomi Soloseen.
– Kun herään aamulla, katson aina ensimmäisenä, että Tomi hengittää, Borg paljastaa.
Kommentti pysäyttää myös Hussin.
– Oikeesti? Hussi kysyy järkyttyneenä.
Borg kertoo, että kyse ei ole yksittäisistä ajatuksista, vaan laajemmasta ahdistuksen oirekuvasta.
– Nämä ovat ahdistuksen oireita. Jos Tomi pelaa pelejä ja hänestä ei kuulu mitään, niin mulle saattaa tulla tällaisia ajatuksia, että hän on vaikka tukehtunut tai sillä on sairauskohtaus. Nämä liittyy ahdistukseen. Olen tottunut tähän, Borg jatkaa.
Hänen mukaansa ahdistus voi hetkessä kasvaa skenaarioiksi, joissa mieli maalaa kuvan äkillisestä kuolemasta tai vakavasta sairauskohtauksesta – vaikka todellista uhkaa ei olisi.
Huoli mahdollisista lapsista – miten olla siirtämättä pelkoa eteenpäin?
Borg pohtii jaksossa myös tulevaisuutta ja mahdollista vanhemmuutta. Hän arvioi, että samanlaiset ahdistusreaktiot voisivat nousta pintaan myös omien lasten kohdalla. Tämän vuoksi hän tiedostaa, kuinka tärkeää olisi hallita omaa pelkoaan, jotta ei välittäisi lapsille kuvaa maailmasta jatkuvasti vaarallisena paikkana.
Borg korostaa, että hän haluaisi suojella lapsia turhalta pelolta, vaikka oma sisäinen kokemus maailmasta on välillä uhkaava ja levoton.
Tyhjiön tunne ja eksynyt sielu – ahdistus osin geneettistä
Aiemmissa podcast-jaksoissa Sointu Borg on avannut myös syvempää, taustalla olevaa tunnetta omasta olemassaolostaan. Hän on kuvannut sisällään olevaa tyhjiötä, joka ei katoa, vaikka ulkoisesti elämässä olisi kaikki hyvin.
– Olen niin syväluotaava ihminen: mietin liikaa elämää, yhteiskuntaa ja olemassaoloa. Se tyhjiö on välillä isompi tai pienempi. Se riippuu varmaan myös geeneistäni, eli ahdistuksestani, joka on geneettistä, hän on aiemmin sanoen kuvannut.
Borg kuvailee itseään eksyneeksi ja levottomaksi sieluksi, joka etsii jatkuvasti merkitystä. Samalla hän kertoo tuntevansa onnellisuutta – ristiriita sisäisen tyhjiön ja ulkoisen hyvinvoinnin välillä tekee kokemuksesta monimutkaisen.
Hänen mukaansa ahdistus ei ole vain reaktio elämän tapahtumiin, vaan syvemmälle juurtunut ominaisuus, jossa geneettiset tekijät, persoona ja elämänkokemukset kietoutuvat yhteen.
Avoin puhe mielenterveydestä auttaa normalisoimaan ahdistusta
Sointu Borg on puhunut mielenterveyshaasteistaan julkisuudessa aikaisemminkin, mutta Sana on vapaa -podcastin jaksossa hän avaa nyt entistä konkreettisemmin, miten ahdistus näkyy jokapäiväisessä elämässä. Tällaiset kertomukset voivat auttaa muita ahdistuksesta kärsiviä tunnistamaan omia oireitaan ja hakeutumaan avun piiriin ajoissa.
Avoin keskustelu julkisuudessa on viime vuosina lisääntynyt myös urheilun ja viihteen puolella. Esimerkiksi huippu-urheilijoiden ja joukkueiden henkistä kanttia on analysoitu entistä tarkemmin – tästä hyvänä esimerkkinä ovat Ashes-ottelusarjan Englannin ja Australian pelaaja-arviot Perthin ensimmäisestä Testistä, joissa käsitellään paitsi fyysistä suoritusta, myös psyykkistä kestävyyttä ja paineensietokykyä.
Borgin jakama kokemus osoittaa, että ahdistus voi olla läsnä myös silloin, kun elämä näyttää ulospäin tasapainoiselta ja menestyksekkäältä. Hänen tarinansa korostaa, kuinka tärkeää on puhua avoimesti mielenterveydestä – sekä omien läheisten että laajemman yleisön kanssa.
Mistä apua ahdistukseen?
Ahdistusta kokevien ei tarvitse jäädä yksin tunteidensa kanssa. Suomessa apua tarjoavat muun muassa terveysasemat, työterveyshuolto, mielenterveyspalvelut ja erilaiset kriisi- ja tukipuhelimet. Myös vertaistuki, terapiapalvelut ja luotettavat läheiset voivat olla merkittävä voimavara.
Borgin esimerkki muistuttaa, että avun hakeminen ei ole heikkoutta, vaan rohkea teko oman hyvinvoinnin ja läheisten turvallisuuden puolesta.
