Syyrian hallitus ja kurdijohtoinen SDF sopivat historiallisesta integraatiosopimuksesta

Syyrian hallitus on saavuttanut merkittävän sopimuksen kurdijohtoisen Syyrian demokraattisten joukkojen (SDF) kanssa. Sopimus tähtää siihen, että kurdien aseelliset joukot ja itsehallinnolliset instituutiot integroidaan asteittain osaksi Syyrian valtiota.

Viikkojen taistelut johtivat neuvotteluratkaisuun

Sopimus syntyi viikkoja jatkuneiden taisteluiden jälkeen. Syyrian hallituksen joukot valtasivat laajoja alueita maan koillisesta, jotka olivat olleet SDF:n hallinnassa yli kymmenen vuoden ajan. Taisteluiden seurauksena kurdijoukkojen sotilaallinen asema heikkeni ratkaisevasti, mikä loi painetta poliittisen ratkaisun löytämiseksi.

Yhdysvaltain lähettiläs Tom Barrack kuvasi sopimusta “syvälliseksi ja historialliseksi virstanpylvääksi Syyrian matkalla kohti kansallista sovintoa, yhtenäisyyttä ja pysyvää vakautta”. Hänen mukaansa integraatiosopimus voi avata tien pidempiaikaiselle rauhalle ja valtiorakenteiden jälleenrakennukselle.

Aiempi tulitauko loi pohjan integraatiolle

Jo aiemmin tässä kuussa, merkittävien alueluovutusten jälkeen, SDF suostui tulitaukoon, jonka myötä suuri osa sen hallitsemista alueista siirtyi Damaskoksen hallintaan. Vaikka tulitauosta sovittiin, paikallisia yhteenottoja raportoitiin yhä eri puolilla koillis-Syyriaa.

Perjantaina solmittu uusi sopimus laajentaa ja syventää aiempaa, 14-kohtaista järjestelyä. Sen mukaan SDF vetäytyy kosketuslinjoilta, sen taistelijat liittyvät Syyrian armeijan ja valtion rakenteisiin, ja kurdien hallinnolliset sekä siviili-instituutiot sulautetaan vähitellen valtiollisiin elimiin.

Sotilaallinen integraatio ja uusi divisioona

SDF:n julkilausuman mukaan sopimus sisältää myös uuden sotilasdivisioonan muodostamisen. Divisioona koostuu kolmesta prikaatista, jotka kootaan entisistä SDF-taistelijoista. Tavoitteena on, että kurdijoukot eivät enää toimi rinnakkaisena aseellisena voimana, vaan osana Syyrian kansallista armeijaa.

Sopimustekstissä painotetaan, että integraation on tapahduttava vaiheittain ja koordinoidusti, jotta paikallinen turvallisuus ei romahda ja jotta aiemmin SDF:n alaisuudessa toimineet joukot voidaan kouluttaa ja järjestää uudelleen Syyrian armeijan komentorakenteen mukaisesti.

Kurdien siviili- ja koulutusoikeudet tunnustetaan

SDF kertoi X-alustalla julkaisemassaan lausunnossa, että sopimukseen sisältyy tärkeä osio kurdien siviili-, kulttuuri- ja koulutusoikeuksista. Osapuolet sopivat kurdikielen aseman vahvistamisesta, kurdien oikeudesta omaan kulttuuriinsa sekä siitä, että kurditaustaisilla syrjäytetyillä ja karkotetuilla asukkailla on oikeus palata koteihinsa.

Lausunnon mukaan sovussa tunnustetaan kurdien historiallinen asema osana Syyrian yhteiskuntaa ja sitoudutaan takaamaan heille täydet kansalaisoikeudet. Tämä nähdään merkittävänä askeleena pois syrjinnän ja epäluottamuksen vuosikymmenistä, jotka ovat olleet yksi konfliktin taustatekijöistä.

Öljy-, kaasu- ja vankilakohteet Damaskoksen hallintaan

Keskeinen osa sopimusta koskee strategisia talous- ja turvallisuuskohteita. SDF:n aiemmin hallinnoimat vankilat sekä öljy- ja kaasukentät siirtyvät Damaskoksen valvontaan. Näihin lukeutuvat muun muassa Omarin öljykenttä, Syyrian suurin öljykenttä, jonka Syyrian joukot valtasivat SDF:n vetäydyttyä.

Ennen tätä Syyrian armeija otti haltuunsa myös Eufrat-joen varrella sijaitsevan strategisen Tabqan padon. Nämä alueelliset muutokset vahvistavat keskushallinnon otetta maan energiainfrastruktuurista ja tulonlähteistä, mikä on ratkaisevan tärkeää sodan runteleman talouden elvyttämiselle.

Kurdien rooli Syyriassa muuttuu

Kurdijoukot hallitsivat aiemmin lähes kolmasosaa Syyrian alueesta Yhdysvaltojen tuella. SDF:n rooli oli ratkaiseva taistelussa niin kutsuttua Islamilainen valtio (IS) -järjestöä vastaan. Yhdysvaltain tuki mahdollisti kurdijoukkojen laajan itsehallinnon ja oman hallintomallin rakentamisen Pohjois- ja Koillis-Syyriassa.

Viime kuukausien alueluovutukset merkitsevät suurinta hallinnan muutosta Syyriassa sitten entisen johtajan Bashar al-Assadin syrjäyttämisen joulukuussa 2024. Assadin kaatuminen päätti 13 vuotta kestäneen sisällissodan ja avasi oven uudelle poliittiselle johdolle sekä valtiorakenteiden uudistamiselle.

Presidentti Ahmed al-Sharaa tavoittelee yhtenäistä Syyriaa

Oppositiohyökkäystä johtanut ja Assadin hallinnon kaatanut Syyrian presidentti Ahmed al-Sharaa on toistuvasti korostanut tavoitettaan yhdistää sodan repimä maa. Hänen mukaansa uusi sopimus SDF:n kanssa on olennainen askel kohti yhtenäistä ja vakaata Syyriaa.

Tulitauon tultua voimaan 18. tammikuuta Sharaa totesi toivovansa, että järjestely mahdollistaa Syyrian siirtymisen “jakautumisen tilasta yhtenäisyyden ja edistyksen tilaan”. Nyt solmittu integraatiosopimus nähdään tämän prosessin konkreettisena jatkona.

Ensimmäinen virallinen tunnustus kurdien kansallisille oikeuksille

Presidentti Sharaa antoi hiljattain asetuksen, jossa tunnustetaan kurdien kulttuuriset, kielelliset ja siviilioikeudet. Asetuksen mukaan kurdista tulee Syyrian kansallinen kieli arabian rinnalle, kansalaisuus myönnetään aiemmin kansalaisuudettomille kurdeille, ja kurdien uusivuosi julistetaan kansalliseksi vapaapäiväksi.

Tämä on ensimmäinen kerta sitten Syyrian itsenäistymisen vuonna 1946, kun kurdien kansalliset oikeudet tunnustetaan virallisesti valtakunnan tasolla. Päätöstä on pidetty historiallisena signaalina siitä, että Damaskos pyrkii aidosti sisällyttämään kurdiväestön osaksi maan poliittista ja kulttuurista tulevaisuutta.

Kuukausien neuvottelujen jälkeen ratkaisu

Viimeisin sopimus syntyi kuukausia jatkuneiden, usein jumiutuneiden neuvottelujen jälkeen. Osapuolet olivat aiemmin sopineet maaliskuulle 2025 suunnitellusta integraatiomallista, mutta eteneminen pysähtyi, ja molemmat syyttivät toisiaan sopimuksen vesittämisestä.

Tuore sopimus viittaa siihen, että sekä Damaskos että SDF ovat lopulta nähneet poliittisen sovun sotilaallista vastakkainasettelua kestävimpänä ratkaisuna. Integraation onnistuminen riippuu kuitenkin käytännön toteutuksesta: paikallishallintojen roolista, turvallisuustilanteesta sekä siitä, miten nopeasti ja oikeudenmukaisesti kurdien lupaamat oikeudet pannaan täytäntöön.

Laajempi konteksti: valtion yhtenäisyys ja vähemmistöjen oikeudet

Syyrian tilanne heijastaa laajempaa ilmiötä, jossa sodan ja sisäisten jännitteiden runtelemat valtiot etsivät tasapainoa keskushallinnon vahvistamisen ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamisen välillä. Kurdivähemmistön asema on ollut kiistanalainen myös monissa muissa maissa, ja Syyrian kehitystä seurataan tarkasti alueellisesti.

Myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa on nähty, miten kansallissankareiden ja vähemmistöjen tarinat voivat paljastaa yhteiskunnan varjopuolia. Esimerkiksi dokumentti, jossa Eveliina-tytär avautuu Matti Nykäsen elämästä ja sen pimeästä puolesta, osoittaa, miten yksilöiden kokemukset ja vaietut ristiriidat nousevat lopulta esiin myös sankarikuvien taustalta. Vastaavalla tavalla Syyriassa kurdien oikeuksien avoin tunnustaminen pyrkii käsittelemään vuosikymmenten ajan painettuja jännitteitä.

Vaikka tuore sopimus ei ratkaise kaikkia Syyrian konflikteja, se merkitsee selkeää askelta kohti yhtenäisempää valtiota, jossa kurdivähemmistön asema on aiempaa paremmin turvattu. Seuraavat kuukaudet näyttävät, muuttuuko historiallinen sopimus kestäväksi käytännöksi vai jääkö se vain paperille kirjatuksi lupaukseksi.

Ei sisällä instagram post:eja