Trump: Iranilla ei ole suunnitelmaa mielenosoittajien teloittamiseksi – sotilaallinen isku silti vaihtoehtona

Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump väittää, että Iranilla ei ole suunnitelmaa teloittaa hallinnonvastaisiin mielenosoituksiin osallistuneita, mutta ei silti sulje pois Yhdysvaltojen mahdollista sotilaallista iskua maata vastaan. Taustalla ovat Iranin laajat protestit, väkivaltainen tukahduttaminen ja kasvavat jännitteet Lähi-idässä.

”Ei suunnitelmaa teloituksille” – Trump vetoaa omiin lähteisiinsä

Trump kertoi Valkoisessa talossa pitämässään puheessa hallintonsa saaneen ”hyvältä taholta” tiedon, että mielenosoittajien tappaminen Iranissa olisi pysähtymässä ja että ”teloituksia ei ole suunnitteilla”. Hän viittasi ”erittäin tärkeisiin lähteisiin toisella puolella”, mutta ei tarkentanut, keitä nämä lähteet ovat.

Toimittajien kysyessä lisätietoja Trump sanoi toivovansa, että raportit pitävät paikkansa. Iranin viranomaiset eivät ole kuitenkaan avoimesti vahvistaneet tai yksityiskohtaisesti kommentoineet suunnitelmiaan mielenosoittajien kohtelusta, mikä lisää epävarmuutta tilanteesta.

Protestit kasvoivat valuuttakriisistä hallinnon legitimiteettikriisiksi

Iranin uusin protestiaalto sai alkunsa joulukuun lopulla maan valuutan romahduksesta. Talouskriisi, työttömyys ja inflaatio sytyttivät alun perin talouspainotteiset mielenosoitukset, mutta ne laajenivat nopeasti laajaksi poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi liikehdinnäksi, joka kyseenalaistaa islamilaisen papiston vallan ja Iranin korkeimman johtajan, ayatollah Ali Khamenein auktoriteetin.

Mielenosoituksissa on vaadittu paitsi talousuudistuksia myös poliittisia vapauksia, korruption kitkemistä ja turvallisuusjoukkojen väkivallan lopettamista. Monilla alueilla protestit ovat muuttuneet avoimen hallitusvastaisiksi, mikä on lisännyt pelkoa ankarista vastatoimista.

Uhkana teloitukset – tapaus Erfan Soltani herättää huolta

Trumpin koventunut retoriikka Irania kohtaan kiihtyi sen jälkeen, kun uutiset 26-vuotiaan Erfan Soltanin mahdollisesta teloituksesta nousivat esiin. Soltani pidätettiin Fardisin kaupungissa, hieman Teheranin länsipuolella, mielenosoitusten huippuvaiheessa.

BBC Persian -palvelulle ja Norjassa toimivalle kurdilaiselle ihmisoikeusjärjestölle Hengawille annettujen tietojen mukaan Soltani oli määrä teloittaa keskiviikkona, mutta perheelle ilmoitettiin myöhemmin, että teloitus on toistaiseksi siirretty. Viranomaiset ovat kieltäytyneet antamasta perheelle tarkempia tietoja ja viitanneet vain siihen, että Soltani olisi pidätetty ”mielenosoitukseen liittyen”.

Trump varoitti aiemmin Irania ”erittäin vahvoista toimista”, jos hallinto ryhtyisi järjestelmällisiin teloituksiin mielenosoittajia vastaan. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi kuitenkin vastasi, että ”hirttäminen ei ole vaihtoehto” ja vakuutti, ettei teloituksia olisi luvassa ”tänään tai huomenna”.

Iran sulki ilmatilansa – lentoyhtiöt kiertävät alueen

Iranin ilmatila suljettiin lähes kaikilta lennoilta viiden tunnin ajaksi yön aikana, kun jännitteet alueella kasvoivat. Useat kansainväliset lentoyhtiöt ilmoittivat ohittavansa Iranin ilmatilan ja muuttavansa reittejään turvallisuusriskien vuoksi.

Saksan ilmailuviranomaiset antoivat lentoyhtiöille varoituksen, jossa kehotettiin välttämään Iranin ilmatilaa mahdollisen ”eskaloituvan konfliktin ja ilmatorjunta-aseiden” takia. Saksan lentoyhtiö Lufthansa vahvisti puolestaan, että sen lennot välttelevät Iranin ja Irakin ilmatilaa toistaiseksi.

Lähetystöjä suljetaan ja henkilöstöä vedetään pois

Kasvava epävarmuus näkyy myös diplomaattisella tasolla. Britannian ulkoministeriö ilmoitti sulkevansa Teheranin-suurlähetystönsä väliaikaisesti. Lähetystö jatkaa toimintaansa etänä, mutta fyysinen läsnäolo maassa on keskeytetty.

Yhdysvallat ja Britannia vähentävät samanaikaisesti henkilöstöä Al-Udeidin sotilastukikohdasta Qatarissa. Tukikohta on Yhdysvaltojen suurin sotilaslaitos Lähi-idässä, ja siellä on noin 10 000 yhdysvaltalaista sotilasta ja noin sata brittiläistä sotilasta. Viranomaisten mukaan kyseessä on ”varotoimenpide”, eikä ole tarkkaa tietoa, kuinka moni työntekijä poistuu tukikohdasta.

Yhdysvaltain Saudi-Arabian-edustusto on kehottanut henkilökuntaansa ja amerikkalaisia kansalaisia lisäämään varovaisuutta ja rajoittamaan ei-välttämätöntä matkustamista sotilaskohteisiin alueella. Myös Yhdysvaltain suurlähetystö Dohassa on kehottanut henkilöstöään rajoittamaan ei-välttämätöntä liikkumista Al-Udeidin tukikohtaan.

Italian ja Puolan hallitukset ovat julkaisseet kannanottoja, joissa ne kehottavat kansalaisiaan poistumaan Iranista. Saksa on puolestaan antanut lentoyhtiöille virallisen suosituksen välttää Iranin ilmatilaa turvallisuusriskien vuoksi.

Trump ei sulje pois sotilaallista iskua

Trump ei ole sulkenut pois mahdollisuutta käyttää Yhdysvaltain sotilaallista voimaa Irania vastaan, jos mielenosoittajia alettaisiin järjestelmällisesti teloittaa. Hänen mukaansa Yhdysvallat tarkkailee tarkasti Iranin toimia ja on valmis vastaamaan ”hyvin voimakkaasti”.

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi varoitti Fox Newsille antamassaan haastattelussa Trumpia ”olemaan toistamatta kesäkuun virhettä”. Hän viittasi kesäkuuhun 2025, jolloin Yhdysvallat pommitti kolmea Iranin ydinkohdetta pelätessään, että Teheran käyttäisi niitä ydinaseen kehittämiseen. Araghchin mukaan ”epäonnistuneen kokemuksen toistaminen” johtaisi samaan lopputulokseen.

Trumpin viestit iranilaisille ja suhtautuminen oppositioon

Trump on käyttänyt myös sosiaalista mediaa vaikuttaakseen tilanteeseen Iranissa. Truth Social -alustallaan hän kehotti iranilaisia ”JATKAMAAN MIELENOSOITUKSIA” ja lupasi, että ”APU ON TULOSSA”. Viesti on tulkittu yritykseksi rohkaista protestiliikettä Iranissa.

Reutersin haastattelussa Trump sanoi, ettei Yhdysvallat ole vielä ”siinä pisteessä”, että se avoimesti tukisi Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein haastajia tai tiettyjä oppositioryhmiä. Kun häneltä kysyttiin, voisiko hän tukea maanpaossa elävää opposition edustajaa Reza Pahlavia, Iranin viimeisen šahin poikaa, Trump vastasi epäröiden.

”En tiedä, hyväksyisikö hänen maansa hänen johtajuutensa. Jos hyväksyisi, se olisi minulle ok”, Trump sanoi. Hänen mukaansa Pahlavi vaikuttaa ”hyvin miellyttävältä”, mutta hän myönsi, ettei tiedä, miten tämä ”toimisi omassa maassaan”. Vaikka monet mielenosoittajat ovat huutaneet Pahlavin nimeä kaduilla, hänen todellisen kannatuksensa laajuus Iranin sisällä on epäselvä.

Internet-pimennys ja tiedonvälityksen vaikeus

Iran on asettanut laajan internet-pimennyksen viime torstaista lähtien, mikä on merkittävästi hankaloittanut mielenosoitusten dokumentointia ja kansainvälisen median tiedonsaantia. Sosiaalinen media, viestisovellukset ja monet uutislähteet ovat osittain tai täysin estettyjä.

Internetin rajoittaminen on Iranin viranomaisten vakiokeino, kun protestit yltyvät. Se vaikeuttaa mielenosoittajien keskinäistä organisointia ja estää kuvien, videoiden ja todistajalausuntojen leviämistä ulkomaille. Samankaltaista kontrollia ja sensuuria on nähty myös muissa maissa, joissa hallinto pyrkii vaientamaan kriittisiä ääniä – ilmiö, jota on tarkasteltu esimerkiksi kirjallisuuden ja historian kautta monissa analyyseissä, kuten kirjallisten neromyytien ja nuoruusvuosien paljastuksia käsittelevissä tutkimuksissa.

BBC ja monet muut kansainväliset uutisorganisaatiot eivät tällä hetkellä pysty raportoimaan maasta käsin, mikä tekee riippumattomasta tiedonvarmistuksesta erittäin vaikeaa. Valtaosa tiedoista perustuu kansalaisaktiivien, maanpaossa toimivien järjestöjen ja ihmisoikeusverkostojen välittämiin raportteihin.

Ihmisoikeusjärjestö: tuhansia kuolleita mielenosoituksissa

Yhdysvalloissa toimiva Human Rights Activists News Agency (HRANA) raportoi, että se on tähän mennessä vahvistanut 2 435 mielenosoittajan kuoleman. Lisäksi järjestö on dokumentoinut 13 kuolleen lapsen tapauksen. HRANA kertoo tutkivansa vielä 882 muuta epäiltyä kuolemantapausta, jotka saattavat liittyä protesteihin ja turvallisuusjoukkojen väkivaltaan.

Nämä luvut, jos ne vahvistuvat, viittaisivat yhteen Iranin historian verisimmistä protestiaalloista. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt vaativat riippumatonta tutkimusta kuolemista, mielivaltaisista pidätyksistä ja mahdollisista kidutustapauksista.

Hallinnon tulevaisuus epävarma – ”mikä tahansa hallinto voi kaatua”

Trump arvioi, että Iranin hallinto voisi kaatua protestien seurauksena, mutta lisäsi, että ”mikä tahansa hallinto voi kaatua” vastaavassa tilanteessa. Hänen mukaansa Iranin johto on ennennäkemättömän paineen alla, mutta lopputulosta on mahdotonta ennustaa.

Iranin viranomaiset ovat vastanneet mielenosoituksiin kovalla kädellä, mutta samalla ne pyrkivät antamaan kuvan, että tilanne on hallinnassa. Kansainvälisen yhteisön huoli kasvaa, kun tieto on vähäistä, konfliktin riski kasvaa ja alueellinen turvallisuus on uhattuna.

Jännitteet Yhdysvaltojen ja Iranin välillä pysyvät korkeina, ja tulevat viikot näyttävät, rauhoittuuko tilanne vai syvenevätkö sekä sisäiset että kansainväliset vastakkainasettelut entisestään.

Ei sisällä instagram post:eja