USA lupaa 2 miljardin dollarin humanitaarisen avun – vaatii YK:ta “sopeutumaan tai kuolemaan”

Yhdysvallat on luvannut 2 miljardin dollarin (noin 1,5 mrd £) rahoituksen Yhdistyneiden kansakuntien humanitaarisiin ohjelmiin, mutta on samalla varoittanut YK:ta, että sen on “sopeuduttava tai kuoltava”. Uusi rahoituspaketti on tervetullut lisä kriisien keskellä kamppailevalle järjestelmälle, mutta se heijastaa samalla Yhdysvaltojen rajua linjanmuutosta avustuspolitiikassa.

Genevessä julkistettu rahoitus – ja kovat ehdot

Rahoituspäätös julkistettiin Genevessä, missä presidentti Trumpin ulkoavusta vastaava alivaltiosihteeri Jeremy Lewin ja YK:n hätäapukoordinaattori Tom Fletcher esittelivät pakettia. Yhdysvallat korostaa, että rahoituksen on oltava tarkasti kohdennettua, tehokasta ja päällekkäisyyksiä välttävää.

Tom Fletcher kiitti uutta rahoitusta ja totesi sen voivan pelastaa “miljoonia ihmishenkiä”. Silti 2 miljardia dollaria on vain varjo siitä, mitä Yhdysvallat on perinteisesti käyttänyt humanitaariseen apuun: vielä vuonna 2022 sen panoksen arvioitiin olevan noin 17 miljardia dollaria (12,6 mrd £) YK:n humanitaariseen työhön.

Jyrkät leikkaukset ja poliittisesti ehdollistettu apu

Uusi rahoitus tulee tilanteessa, jossa Yhdysvallat on jo tehnyt suuria leikkauksia humanitaariseen rahoitukseen, ja lisäleikkauksia ennakoidaan myös muilta suurilta lahjoittajilta, kuten Iso-Britannialta ja Saksalta. Apua tarvitsevien määrä kasvaa, mutta rahaa on vähemmän – ja sen käyttöä rajataan voimakkaasti.

Yhdysvaltain uusi paketti kohdentuu vain 17 maahan, joihin kuuluvat muun muassa Haiti, Syyria ja Sudan. Sen sijaan Afganistan ja Jemen jätetään kokonaan ilman rahoitusta. Lewinin mukaan Washingtonilla on näyttöä siitä, että Afganistanissa YK:n varoja on ohjautunut Talibanille, ja hän painotti, ettei presidentti Trump “tule koskaan hyväksymään senttiäkään veronmaksajien rahoja terroristiryhmille”.

Tällaiset maakohtaiset poissulkemiset luovat valtavan paineen avustusjärjestöille, jotka toimivat listan ulkopuolisissa maissa. Jo nyt rahoitusvaje on johtanut esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloiden sulkemiseen Afganistanissa sekä ruokajakelun supistamiseen Sudanin sisäisesti siirtymään joutuneille ihmisille.

Humanitaarisen avun periaatteet koetuksella

Humanitaarisen avun perustavia periaatteita ovat puolueettomuus, tasapuolisuus ja tarveperusteisuus: apua tulisi ohjata sinne, missä hätä on suurin, riippumatta politiikasta tai konflikteihin liittyvistä osapuolista. Kun kokonaisia maita suljetaan rahoituksen ulkopuolelle poliittisin perustein, nämä periaatteet joutuvat suoraan kyseenalaisiksi.

Tilannetta pahentaa se, että globaalisti pitkään laskussa ollut lapsikuolleisuus uhkaa jälleen kääntyä nousuun. Terveyspalveluiden sulkeminen, ravinnon puute ja pakolaisleirien kasvava ahdinko ovat suoria seurauksia humanitaarisen rahoituksen leikkauksista.

Ilmastonmuutos rajataan tuen ulkopuolelle

Yksi kiistanalaisimmista ehdoista koskee ilmastonmuutosta. Uuden rahoituksen käyttö kielletään hankkeissa, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan tai siihen sopeutumiseen. Lewinin mukaan tällaiset projektit eivät ole “henkiä pelastavia” eikä niiden tukeminen ole “Yhdysvaltojen etujen mukaista”.

Tämä linjaus on jyrkässä ristiriidassa yhä laajemman asiantuntijayksimielisyyden kanssa, jonka mukaan ilmastonmuutos on monen humanitaarisen kriisin taustalla – kuivuus, tulvat, satojen tuhoutuminen ja väestön pakkosiirtyminen ovat kaikki yhteydessä lämpenevään ilmastoon. Kun ilmastokriisin vaikutuksia ei voida lieventää humanitaarisella rahoituksella, avun tarve voi pitkällä aikavälillä kasvaa entisestään.

“Sopeudu tai kuole” – viesti YK-järjestelmälle

Jeremy Lewin, joka tunnetaan Trumpin uskollisena tukijana ja jonka on raportoitu olleen keskeisessä roolissa USAID:n alasajossa ja tuhansien työntekijöiden irtisanomisissa, antoi YK:lle poikkeuksellisen kovan varoituksen. Hänen mukaansa YK:n on “sopeuduttava tai kuoltava”, ja Yhdysvaltain “säästöpossu ei ole avoinna organisaatioille, jotka haluavat palata vanhaan järjestelmään”.

Yhdysvallat edellyttää, että apu on mahdollisimman tehokasta, läpinäkyvää ja vapaa päällekkäisistä hankkeista. Näitä tavoitteita tukevat myös Tom Fletcher ja laajemmin YK-järjestelmä – kukaan ei halua, että niukka rahoitus hukataan tehottomuuteen, varsinkaan kun arviolta yli 200 miljoonaa ihmistä on erilaisten kriisien keskellä.

Politiikan ja humanitaarisen avun jännite kasvaa

Vaikka YK ottaa uuden rahoituksen vastaan kiitollisena, monet kysyvät, ovatko sen ehdot liian poliittisia. Kun tietyt maat ja kokonaiset kriisityypit – kuten ilmastokriisi – rajataan ulos, avun neutraalius ja riippumattomuus horjuvat.

YK on samanaikaisesti kroonisen rahoituskriisin ja Washingtonin syvän skeptisyyden puristuksessa. Monille YK:n sisällä 2 miljardin dollarin paketti on silti parempi kuin ei mitään – vaihtoehtona voisi olla vielä rajumpi vetäytyminen, joka jättäisi miljoonat ihmiset täysin ilman apua.

Globaali avustuspolitiikka murroksessa

Yhdysvaltojen linjanmuutos osoittaa, miten nopeasti globaali avustuspolitiikka voi politisoitua. Suurten lahjoittajien asettamat ehdot vaikuttavat suoraan siihen, ketkä saavat apua ja ketkä jäävät ulkopuolelle. Samankaltaista valikoivaa tukipolitiikkaa nähdään myös muilla sektoreilla – esimerkiksi urheilussa ja nuorten lahjakkuuksien tukemisessa, jossa geopoliittiset ja taloudelliset intressit muokkaavat mahdollisuuksia.

Hyvä esimerkki tästä dynamiikasta on tarina nuorista urheilijoista, jotka nousevat vaikeista oloista kansainväliselle huipulle ja suurten seurojen kiinnostuksen kohteiksi. Siitä, miten globaalit voimasuhteet ja taustatekijät vaikuttavat yksilöiden urapolkuihin, kertoo myös artikkeli Dagestanista Manchesteriin: Ibragimovin veljesten uskomaton nousu MMA-tähdeksi ja Manchester Unitedin lupauksiksi, jossa kuvataan, miten kovaa kilpailua ja valikointia käydään rajallisten resurssien ja mahdollisuuksien ympärillä.

Lopulta kysymys kuuluu, pystyykö kansainvälinen yhteisö turvaamaan humanitaarisen avun ydinperiaatteet – puolueettomuuden, tarveperusteisuuden ja inhimillisyyden – tilanteessa, jossa suurimmat rahoittajat käyttävät apua yhä avoimemmin ulko- ja sisäpoliittisena välineenä.

Ei sisällä instagram post:eja