200 000 euron henkivakuutusriita: avopuoliso hävisi kiistan nuorena kuolleen miehen vanhempia vastaan

Päälle kolmekymppisen savolaismiehen äkillinen kuolema johti poikkeuksellisen rajuun riitaan 200 000 euron henkivakuutuskorvauksesta. Vastakkain olivat vainajan pitkäaikainen avopuoliso ja miehen vanhemmat, jotka molemmat katsoivat olevansa oikeutettuja merkittävään vakuutuskorvaukseen.

Nuoren miehen kuolema johti riitaan 200 000 euron korvauksesta

Mies kuoli yllättäen hieman yli kolmekymppisenä. Jo kuukausi kuoleman jälkeen hänen pitkään jatkunut elämänkumppaninsa ajautui törmäyskurssille entisen avomiehensä vanhempien kanssa. Kiistan ytimessä oli pariturvavakuutus, jonka kuolemantapakorvaus oli 200 000 euroa.

Vainajan vanhemmat kokivat tilanteen hyvin ahdistavana, eikä osapuolten välille löytynyt sovintoratkaisua. Vakuutusyhtiö päätti, ettei se riidan vuoksi voinut maksaa korvausta kummallekaan osapuolelle, vaan siirsi varat aluehallintoviraston tilille odottamaan oikeuden ratkaisua.

Avopuoliso vei asian oikeuteen – vaatimuksena yksinomainen oikeus korvaukseen

Nainen haastoi miehen vanhemmat sekä If Vahinkovakuutuksen ja Keskinäisen Vakuutusyhtiö Kalevan oikeuteen. Hän vaati käräjäoikeutta vahvistamaan, että hän on henkivakuutuksen ainoa edunsaaja ja että vakuutusyhtiöt maksavat korvaukselle viivästyskoron.

Lisäksi nainen vaati 13 450 euroa korvauksena itselleen aiheutuneista kuluista ja vahingoista sekä yli 90 000 euroa oikeudenkäyntikuluina. Toissijaisesti hän vaati oikeudenkäyntikulujensa korvaamista miehen vanhemmilta, mikäli vakuutusyhtiöitä ei velvoiteta maksamaan.

Yli 10 vuoden suhde, yhteinen taloprojekti ja pariturvavakuutus

Naisen ja nuorena menehtyneen miehen taustalla oli yli kymmenen vuoden mittainen parisuhde. He olivat eläneet myös avoliitossa ja aloittaneet 2000-luvun vaihteessa suuren omakotitalohankkeen. Kivitalo rakennettiin arvokkaalle paikalle, ja sen arvoksi arvioitiin yli puoli miljoonaa euroa.

Pari ei koskaan solminut avioliittoa. Tontti- ja rakennuskustannukset jaettiin puoliksi. He eivät ottaneet yhteistä lainaa, vaan kumpikin nosti oman lainansa ja hankki erilliset lainaturvavakuutukset.

Kolme viikkoa uuteen taloon muuton jälkeen nainen osti internetin kautta pariturvavakuutuksen. Vakuutusta markkinoi If, mutta sen myönsi Kaleva. Kyse oli kahden henkilön henkivakuutuksesta, jossa edunsaajaksi oli merkitty yleisluonteisesti “omaiset”.

Nettilomakkeessa edunsaajaa ei ollut mahdollista muuttaa, eikä nainen tehnyt muutosta myöhemminkään. Vakuutuskirjoissa kuitenkin määriteltiin, että omaisella tarkoitetaan aviopuolisoa tai perintökaaren mukaisia rintaperillisiä, kuten lapsia tai vanhempia – ei avopuolisoa.

Oliko kyse avoliitosta vai päättyneestä suhteesta?

Vakuutuksen ottamisen aikaan suhde oli murroksessa. Naisen mukaan he olivat sopineet “avoimesta suhteesta”, mutta elivät edelleen yhdessä ja talo oli rakennettu heidän yhteiseksi pitkäaikaiseksi kodikseen.

Noin puolitoista vuotta vakuutuksen ottamisen jälkeen mies kuoli. Oikeudessa nainen kertoi, että pariturvavakuutus jo nimenä oli johtanut häntä harhaan: hän uskoi avopuolisona olevansa vakuutuksen tarkoittama omainen. Hän sanoi, ettei olisi koskaan ottanut vakuutusta, jos olisi ymmärtänyt, ettei hänellä olisi edunsaajan asemaa.

Miehen vanhemmat kiistivät tämän jyrkästi. Heidän mukaansa vakuutus otettiin nimenomaan siksi, että nainen sai sen ammattiliittonsa kautta edullisesti, mutta tarkoituksena oli turvata vanhempia, jotka olivat taanneet poikansa lainoja. Vanhempien talo oli kiinnitetty pojan omakotitalohankkeen vakuudeksi.

Vanhempien mukaan pari ei enää ollut avoliitossa uuteen taloon muutettaessa, vaan he asuivat talossa eri kerroksissa. Heidän käsityksensä mukaan kyse ei ollut edes väitetystä “avoimesta suhteesta”, vaan pojalla oli jo uusi vakava kumppani.

Uusi naisystävä todisti: talo oli tarkoitus myydä

Vainajan viimeisen elinvuoden aikainen naisystävä todisti oikeudessa, että he olivat asuneet suurelta osin hänen luonaan ja suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta. Hänen mukaansa mies kertoi heti suhteen alussa asuvansa ex-kumppaninsa kanssa talossa, joka oli tarkoitus myydä.

Naisen mukaan talo ei siis ollut enää yhteinen koti, vaan myyntikohde. Talo oli ollut kerran jo välittäjällä myynnissä, mutta ostotarjous jäi liian matalaksi.

Vastapuolena ollut entinen avopuoliso kiisti tämän ja korosti, että he elivät edelleen avoliitossa ja talo oli rakennettu yhteiseksi kodiksi. Hänen mukaansa pariturvavakuutus oli otettu juuri siksi, että jos jompikumpi kuolisi, jäljelle jäänyt voisi lunastaa toisen osuuden talosta tämän perikunnalta.

Käräjäoikeus: edunsaajia ovat vainajan vanhemmat

Käräjäoikeus antoi ratkaisunsa kuun vaihteessa. Oikeus katsoi, että vakuutusyhtiö Kaleva oli toiminut oikein maksaessaan korvauksen aluehallintovirastoon, eikä sen velvoitteita ollut rikottu. Näin ollen yhtiöihin kohdistetut vaatimukset jätettiin tutkimatta.

Muilta osin oikeus hylkäsi naisen kanteen. Käräjäoikeuden mukaan ei ollut riittävää näyttöä siitä, että nainen olisi vakuutuksen ottamisen aikaan enää elänyt miehen kanssa avoliitossa. Ratkaisevaa oli myös se, että vakuutusasiakirjoista kävi selvästi ilmi, keitä termillä “omaiset” tarkoitetaan.

Oikeuden mukaan kantajalla oli ollut tiedossa edunsaajamääräyksen sisältö, ja hänellä olisi vakuutuksen ottajana ollut useita mahdollisuuksia myöhemmin muuttaa edunsaajaa, mutta näin ei tehty. Tämän vuoksi käräjäoikeus vahvisti, että kuolemantapokorvauksen edunsaajina ovat vainajan vanhemmat.

Jättilasku oikeudenkäynnistä hävinneelle naiselle

Kanteensa hävinnyt nainen velvoitettiin korvaamaan miehen vanhempien ja vakuutusyhtiöiden oikeudenkäyntikulut, yhteensä lähes 50 000 euroa. Tämän lisäksi hänen on katettava omat, yli sadan tuhannen euron suuruiset oikeudenkäyntikulunsa itse.

Nainen on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon, mikä avaa mahdollisuuden jatkovalitukseen hovioikeuteen. Tapauksen lopullinen ratkaisu voi siten vielä muuttua, jos ylempi oikeusaste päätyy erilaiseen arvioon avoliiton olemassaolosta ja edunsaajamääräyksen tulkinnasta.

Opit henkivakuutuksista ja edunsaajamääräyksistä

Tapaus korostaa, kuinka tärkeää on ymmärtää henkivakuutuksen ja pariturvavakuutuksen edunsaajamääräykset. Yleisluonteinen merkintä “omaiset” ei useinkaan kata avopuolisoa, ellei tätä ole erikseen nimetty edunsaajaksi. Vastaavia tulkintariitoja voi syntyä etenkin silloin, kun pitkät avoliitot, yhteiset taloprojektit ja uusiin parisuhteisiin siirtyminen menevät ajallisesti päällekkäin.

Samankaltaiset elämäntarinat ja pitkät urat sekä ihmissuhteet nousevat usein esiin myös muissa uutisissa. Esimerkiksi iskelmalaulaja Raimo ”Rexi” Keron poismeno ja hänen laaja uransa Puhtaat purjeet -tulkitsijana ovat herättäneet keskustelua siitä, miten vainajan elämäntyö ja läheiset huomioidaan jälkikäteen.

Ei sisällä instagram post:eja