BBC:n hallituksen jäsen Shumeet Banerji eroaa ja arvostelee yhtiön ylimmän johdon hallintoa
BBC:n hallituksen jäsen Shumeet Banerji on eronnut tehtävästään vedoten yhtiön ylimmän johdon vakaviin hallinto- ja johtamisongelmiin. Ero lisää painetta jo valmiiksi myrskyisässä tilanteessa, jossa yleisradioyhtiö kamppailee luottamuspulan, poliittisen kritiikin ja journalististen virheiden seurausten kanssa.
Eroilmoitus: kritiikkiä hallinnosta ja sivuuttamisesta
Banerji kertoi erostaan kirjeessä, jossa hän viittasi suoraan BBC:n hallinnon (governance) ongelmiin. Hän totesi, ettei häntä ollut lainkaan kuultu prosessissa, joka johti pääjohtaja Tim Davien ja BBC Newsin toimitusjohtajan Deborah Turnessin eroihin.
BBC vahvisti Banerjin eron perjantaina antamassaan lausunnossa. BBC News on pyytänyt Banerjilta lisäkommentteja, mutta hän ei ole julkisesti avannut kirjeensä sisältöä tarkemmin.
Johtokriisi Panorama-ohjelman seurauksena
BBC:n kaksi korkeinta johtajaa, pääjohtaja Tim Davie ja BBC Newsin toimitusjohtaja Deborah Turness, erosivat marraskuun alussa. Erojen taustalla oli Panorama-ohjelman jakso, jossa oli leikattu yhteen osia Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin vuonna 2021 pitämästä puheesta.
BBC on myöntänyt, että kyseinen editointi antoi virheellisen vaikutelman siitä, että Trump olisi 6. tammikuuta 2021 Yhdysvaltain kongressitalon levottomuuksien päivänä esittänyt suoranaisen kehotuksen väkivaltaisiin tekoihin. Yhtiö on pyytänyt anteeksi, mutta on kieltäytynyt maksamasta Trumpin vaatimaan rahallista korvausta, vaikka tämä on uhannut haastaa BBC:n oikeuteen kunnianloukkauksesta.
Hallintokriittinen ero lisää painetta BBC:n johdolle
Banerjin päätös perustella eroaan nimenomaan hallinto-ongelmilla tulkitaan suoraksi arvosteluksi BBC:n hallituksen puheenjohtajaa Samir Shahia ja muita hallituksen jäseniä kohtaan. BBC:n hallitus vastaa yhtiön strategiasta, valvonnasta ja johdon toiminnan seurannasta – juuri niistä osa-alueista, joita Banerji nyt epäsuorasti kyseenalaistaa.
Ero tulee hankalaan aikaan, sillä Shah sekä hallituksen jäsenet Sir Robbie Gibb ja Caroline Thomson ovat määrä antaa todistajalausuntonsa Ison-Britannian parlamentin Culture, Media and Sport -valiokunnalle maanantaina iltapäivällä. Valiokunta on jo aikaisemmin tarkastellut BBC:n riippumattomuutta, poliittisia nimityksiä ja journalistista tasapuolisuutta.
Poliittiset nimitykset ja puolueettomuuskeskustelu
Parlamentissa on aiemmin herännyt kysymyksiä siitä, miten poliittiset nimitykset vaikuttavat BBC:n hallituksen toimintaan. Hallituksessa on viisi jäsentä, joiden taustaa on luonnehdittu poliittiseksi, mukaan lukien Samir Shah ja Sir Robbie Gibb. Tämä on lisännyt huolta siitä, säilyykö BBC:n toiminta riittävän riippumattomana poliittisesta painostuksesta.
Valiokunnassa odotetaan käsiteltävän myös väitteitä BBC:n ”systeemisistä ongelmista” sen uutis- ja ajankohtaissisällöissä. Väitteet liittyvät erityisesti Israel–Gaza-konfliktin uutisointiin sekä sukupuolta ja seksiä koskeviin teemoihin. Nämä syytökset nousivat julkisuuteen vuodetussa asiakirjassa, jonka kirjoitti Michael Prescott, aiemmin BBC:n toimitusstandardien komitean ulkopuolinen neuvonantaja.
Asiakirja julkaistiin Telegraph-lehdessä, ja siinä nostettiin esiin myös kiistanalainen Panorama-editointi. Turness ja Davie ovat aiemmin torjuneet väitteet laajemmista systeemisistä ongelmista, vaikka tunnustivatkin virheen Trump-jakson käsittelyssä.
Luottamuskriisi ja julkisen palvelun median tulevaisuus
Banerjin ero syventää BBC:n käynnissä olevaa luottamuskriisiä. Yhtiö tasapainoilee journalismin virheiden, poliittisen paineen ja yleisön kasvavien odotusten välissä. BBC:n hallinnon läpinäkyvyys ja sen kyky puuttua virheisiin nopeasti ja riippumattomasti ovat nyt suurennuslasin alla.
Tilannetta voidaan tarkastella myös osana laajempaa kansainvälistä kehitystä, jossa julkisen palvelun media kohtaa samanaikaisesti taloudellisia paineita, poliittista ohjailua ja yleisön luottamuksen murenemista. Samanlaisia kiistoja hallintotavasta, poliittisesta vaikutusvallasta ja ilmastopolitiikasta nähdään esimerkiksi kansainvälisissä prosesseissa, kuten COP30-ilmastokokouksen ympärillä käytävässä kiistassa fossiilisista polttoaineista ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä. Molemmissa tapauksissa ytimessä on kysymys siitä, ketkä käyttävät todellista valtaa ja miten avoimesti päätöksenteko tapahtuu.
Banerjin tapaus pakottaa BBC:n vastaamaan siihen, onko sen hallintomalli riittävän vahva ja riippumaton, jotta yhtiö voi uskottavasti täyttää julkisen palvelun tehtävänsä ja säilyttää yleisön luottamuksen aikana, jolloin väärän tiedon leviäminen ja poliittinen polarisaatio kiihtyvät.
Ei sisällä instagram post:eja
