Ennätysvuosi tuuli- ja aurinkovoimalle Britanniassa – mutta riittääkö se vuoden 2030 puhtaan energian tavoitteisiin?

Uusiutuvat energialähteet tuottivat ennätysmäärän sähköä Isossa-Britanniassa vuonna 2025, käy ilmi BBC:n analyysistä ja kansallisen sähkönjärjestelmäoperaattorin Neso:n alustavista tilastoista. Tuuli, aurinko ja muut uusiutuvat ovat ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kriittisiä, mutta hallituksen asettama kunnianhimoinen tavoite lähes päästöttömästä sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä on edelleen kaukana.

Tuulivoima suurin uusiutuva, aurinko kirii vauhdilla

Neso:n mukaan tuulivoima oli jälleen suurin yksittäinen uusiutuvan sähkön lähde. Vuonna 2025 tuuli, aurinko, vesivoima ja biomassa tuottivat yhdessä yli 127 terawattituntia (TWh) sähköä Isossa-Britanniassa – selvästi enemmän kuin edellisvuoden ennätys 119 TWh.

Tuulivoima tuotti yli 85 TWh sähköä, mikä vastaa lähes 30 prosenttia koko maan sähköntuotannosta. Tämä on hienoinen kasvu vuoteen 2024 verrattuna ja vahvistaa tuulen asemaa Britannian energiasektorin selkärankana.

Suurin yksittäinen muutos nähtiin kuitenkin aurinkosähkössä. Aurinkopaneelit tuottivat vuoden aikana yli 18 TWh sähköä, eli yli 6 prosenttia Britannian kokonaistuotannosta. Tämä tarkoittaa yli 4 TWh:n kasvua vuoteen 2024 verrattuna – harppaus, joka kuvastaa sekä teknologian halpenemista että nopeaa käyttöönottoa.

Heinäkuussa aurinkosähkön osuus nousi lyhyinä puolen tunnin jaksoina yli 40 prosenttiin koko maan sähköntuotannosta. Vertailun vuoksi: vuonna 2013 yksikään vastaava ajanjakso ei ylittänyt noin 5 prosentin aurinko-osuutta.

Ennätysaurinko, kattopaneelibuumi ja uudet aurinkopuistot

Vuodesta 2025 tuli Iso-Britannian historian aurinkoisin, mikä loi erinomaiset olosuhteet aurinkopaneelien hyödyntämiselle kevään ja kesän pitkinä, kirkkaina päivinä. Samaan aikaan aurinkokapasiteetti kasvoi voimakkaasti.

Useita uusia suuria aurinkopuistoja kytkettiin verkkoon, muun muassa maan tähän asti suurin hanke Cleve Hillin lähellä Favershamia Kentissä. Lisäksi kattopaneelien asennus ylsi ennätystasolle: Microgeneration Certification Scheme -järjestelmän mukaan vuonna 2025 asennettiin noin 250 000 uutta pienimuotoista aurinkojärjestelmää kotitalouksiin ja pienyrityksiin.

Energia- ja ilmastonmuutosprofessori Michael Grubb University College Londonista arvioi, että aurinkosähkön rooli on kasvanut odotettua suuremmaksi, erityisesti siksi, että teknologian kustannukset ovat laskeneet nopeasti ja tehneet aurinkovoimasta kilpailukykyisen vaihtoehdon sekä kotitalouksille että suurille toimijoille.

Uusiutuvien ennätysvuodesta huolimatta kaasun rooli kasvoi

Vaikka uusiutuvien osuus oli historiallisesti korkea, fossiilinen maakaasu piti edelleen vahvan jalansijan Britannian sähköjärjestelmässä. Neso:n analyysin mukaan kaasuvoimalat tuottivat yli 77 TWh sähköä vuonna 2025 – noin 27 prosenttia kokonaistuotannosta. Tämä on nousua vuoteen 2024 verrattuna, jolloin kaasun osuus oli noin 72 TWh.

Kaasun käytön kasvuun vaikuttivat useat tekijät: hieman vähentyneet sähköntuonnit Euroopasta, ydinvoiman alhaisempi tuotanto, viimeisen hiilivoimalan sulkeminen vuonna 2024 sekä kasvanut sähkön kysyntä. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus pakotti järjestelmän turvautumaan useammin kaasuun, erityisesti hetkinä, jolloin tuuli ja aurinko eivät riittäneet kattamaan kulutusta.

Seurauksena Britannian sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat hienoisesti vuodesta 2024. Vuonna 2025 jokainen tuotettu kilowattitunti (kWh) sähköä aiheutti keskimäärin 126 grammaa hiilidioksidipäästöjä, kun vastaava luku oli 124 g/kWh vuonna 2024. Pitkällä aikavälillä kehitys on silti dramaattinen: vuonna 2012 päästöt olivat vielä 505 g/kWh.

Puhtaan sähkön 2030-tavoite: kunnianhimoa ja haasteita

Iso-Britannian hallitus on asettanut niin kutsutun ”clean power” -tavoitteen, jonka mukaan 95 prosenttia maassa tuotetusta sähköstä tulisi olla uusiutuvista lähteistä tai ydinvoimasta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen liittyy myös poliittinen lupaus laskea kotitalouksien energiakuluja jopa 300 punnalla.

Vuonna 2024 puhtaat lähteet tuottivat hallituksen lukujen mukaan lähes kolme neljäsosaa maan sähköstä. Nämä tilastot poikkeavat jonkin verran Neso:n tiedoista, koska hallituksen määritelmä ei sisällä kaikkia kaasulähteitä eikä ulkomailta tuotua sähköä. Vuoden 2025 virallisia hallituslukuja ei ole vielä julkaistu, mutta kaasun merkittävä osuus osoittaa, että työtä riittää.

Aurora Energy Research -ajatuspajan tutkija Pranav Menon kuvailee vuotta 2025 vahvaksi uusiutuvien käyttöönoton kannalta, mutta ei vielä riittäväksi:

”Olemme nähneet hyvää kasvua, mutta emme vielä sellaista eksponentiaalista mittakaavan laajenemista, jota puhtaan sähkön 2030-tavoite edellyttäisi. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen”, Menon korostaa.

Hänen mukaansa suuret haasteet liittyvät erityisesti hetkiin, jolloin tuuli ei puhalla, aurinko ei paista ja kysyntä on korkealla tasolla. Tällöin järjestelmä on edelleen pakotettu turvautumaan kaasuun, joka pystyy reagoimaan nopeasti kulutuksen vaihteluihin.

Varastointi, ydinvoima ja verkon vahvistaminen ratkaisevassa roolissa

Puhtaan sähkön tavoitteen saavuttaminen ei ole pelkästään uusiutuvan kapasiteetin lisäämistä. Tarvitaan myös laajoja investointeja energian varastointiin, kantaverkon vahvistamiseen ja joustaviin kulutusratkaisuihin.

Menonin mukaan akkuteknologia ja muu energian varastointi ovat avainasemassa, jotta tuuli- ja aurinkosähköä voidaan siirtää ajankohdista, jolloin tuotanto on ylitarjonnassa, niihin hetkiin, jolloin kysyntä on suurimmillaan. Samalla vakaat vähähiiliset lähteet, kuten ydinvoima, voivat tasapainottaa järjestelmää ja tarjota luotettavaa perustuotantoa.

Toinen merkittävä pullonkaula on sähköverkon kapasiteetti. Nykyinen verkko ei aina pysty vastaanottamaan kaikkea potentiaalista tuuli- ja aurinkosähköä, mikä johtaa tilanteisiin, joissa tuulipuistoille maksetaan tuotannon leikkaamisesta. Verkon laajentaminen ja modernisointi voivat vähentää tätä hukkaa, mutta lyhyellä aikavälillä investoinnit kasvattavat kustannuksia.

Professori Grubb huomauttaa, että vaikka verkon vahvistaminen nostaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, pitkän aikavälin hyöty voi olla merkittävä, kun edulliset uusiutuvat syrjäyttävät kalliimpaa ja saastuttavampaa kaasutuotantoa. Hänen arvionsa mukaan sähkölaskujen odotetaan silti laskevan tulevina vuosina, olettaen että kaasun maailmanmarkkinahinnat palaavat kohtuullisemmalle tasolle.

Poliittinen kiista: laskeeko vai nostaako puhdas sähkö energiakuluja?

Uusiutuvien ennätystuotanto on noussut myös poliittisen debatin keskiöön. Energiaministeri Ed Miliband katsoo, että vahva kasvu osoittaa hallituksen lunastavan lupauksensa ”ottaa Britannian energia takaisin omiin käsiin” kotimaisella, puhtaalla tuotannolla. Hänen mukaansa tämä suojaa kotitalouksia fossiilisten polttoaineiden hintavaihteluilta ja geopoliittisilta kriiseiltä.

Oppositiosta varjoministeri Claire Coutinho puolestaan vaatii hallitusta luopumaan puhtaan sähkön 2030-tavoitteesta. Hänen mukaansa kunnianhimoinen tavoite nostaa ylimääräisten investointien ja verkon laajennusten kautta energiakustannuksia, eikä hyötyjä kerrota riittävän avoimesti kansalaisille.

Debatti muistuttaa siitä, että energiakysymykset kietoutuvat tiiviisti sekä ilmastopolitiikkaan että kotitalouksien ostovoimaan. Samankaltaisia jännitteitä nähdään myös muissa maissa ja sektoreilla – esimerkiksi urheilun ja rikosoikeuden rajapinnassa, mistä tuoreena esimerkkinä on ex-Englannin maajoukkuehyökkääjä Andy Carrollin oikeusprosessi lähestymiskiellon rikkomisesta, joka on herättänyt keskustelua urheilijoiden vastuusta ja julkisuuden vaikutuksesta päätöksentekoon.

Vaikka Britannia on uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa moniin maihin verrattuna edelläkävijä, vuoden 2030 puhtaan sähkön tavoite edellyttää vielä huomattavasti nopeampaa investointitahtia, teknologisia ratkaisuja varastointiin ja verkkoon sekä poliittista yksimielisyyttä energiapolitiikan pitkäjänteisyydestä.

Ei sisällä instagram post:eja