Luottopistepalvelut ja luottokorttivelka: näin markkinointi voi syventää velkakierrettä

Yhä useampi britti – ja sama ilmiö näkyy laajasti myös muualla Euroopassa – kamppailee luottokorttivelkojen kanssa. BBC Panoraman haastattelut paljastavat, miten luottotietoyhtiöiden ja pankkien markkinointi voi pahimmillaan kannustaa ihmisiä ottamaan lisää velkaa juuri silloin, kun he yrittävät päästä veloistaan eroon.

Äiti lähes velaton – sitten alkoivat uudet luottokorttitarjoukset

Viiden lapsen äiti Amanda (nimi muutettu yksityisyyden suojaamiseksi) oli vuosia taistellut pois 10 000 punnan luottokorttivelasta. Hän saa toimeentuloa Britannian universal credit -etuudesta ja kääntyi velkaneuvontajärjestön puoleen saadakseen taloutensa hallintaan.

Osana omaa taloudenhallintaansa Amanda rekisteröityi luottopistepalvelu Experianiin. Hän uskoi, kuten monet muutkin, että oman luottoluokituksen seuraaminen on vastuullista ja auttaa parantamaan taloustilannetta.

Aluksi palvelu tuntuikin hyödylliseltä. Amanda sai kuukausittain yhteenvedon luottotiedoistaan ja näki, miten hänen tilanteensa parani velan vähentyessä. Käänne tapahtui kuitenkin siinä vaiheessa, kun velkaa oli enää vähän jäljellä.

Amandan mukaan Experian alkoi lähettää yhä useammin sähköposteja, joissa kerrottiin, että hänen mahdollisuutensa saada uusia luottokortteja oli parantunut. Viesteissä korostettiin, että hänen luottokorttien hyväksymisprosenttinsa oli noussut, ja häntä kehotettiin tarkastelemaan eri lainantarjoajien kortteja.

Tarjoukset kohdistuivat erityisesti niin sanottuihin credit builder -luottokortteihin, joiden luvataan parantavan luottotietoja, jos maksut hoidetaan ajallaan. Näiden korttien todellinen vuosikorko (APR) on kuitenkin usein selvästi keskimääräistä korkeampi, mikä tekee niistä vaarallisia niille, jotka pystyvät maksamaan vain minimierän.

– Ajattelin, että otan vain yhden kortin hätätilanteita varten, Amanda kertoo. – Mutta heti kun otat yhden, sähköpostiin alkaa tulla uusia tarjouksia: hae vielä toinen, ja kolmas, ja neljäs.

Luottotietoyhtiöt tienaavat myös myymällä luottoja

Moni kuluttaja ei tiedä, että luottotietoyhtiöt, kuten Britannian suurin toimija Experian, ansaitsevat rahaa myös välittämällä luottokorttiyhtiöiden tuotteita ja saavat komissiota uusista asiakkaista. Tämä luo eturistiriidan: sama yhtiö, jonka pitäisi auttaa ihmistä ymmärtämään velkatilanteensa, hyötyy taloudellisesti siitä, että asiakas ottaa lisää luottoa.

Vastuulliseen luototukseen erikoistunut Centre for Responsible Credit -tutkimus- ja kampanjaryhmä kysyi lähes 3 500:lta pienituloiselta tai keskituloiselta aikuiselta heidän kokemuksistaan. Yli puolet vastaajista kertoi saaneensa luottokorttimainontaa juuri luottopistepalveluiltansa.

Heistä joka toinen koki, että heille oli tarjottu enemmän luottoa kuin mihin heillä todellisuudessa oli varaa. Noin neljännes kertoi tunteneensa painetta ottaa lisää luottoa tarjousten seurauksena.

Experianin mukaan se pyrkii antamaan asiakkailleen mahdollisimman paljon tietoa, jotta nämä voisivat valita itselleen sopivia ja edullisempia luottotuotteita, esimerkiksi siirtämällä vanhoja velkoja matalakorkoisille tai 0 %:n kampanjakoroille. Yhtiö korostaa tekevänsä yhteistyötä velkaneuvontajärjestöjen kanssa ja kertoo kehittävänsä menetelmiä haavoittuvien asiakkaiden tunnistamiseksi ja markkinointiviestien rajaamiseksi.

Luottokortit arjen turvaverkosta velkakierteeseen

Luottokorttien suosio on korkeammalla kuin koskaan: Britannian rahoitusalan tilastojen mukaan noin 35 miljoonalla ihmisellä on vähintään yksi luottokortti. Todellinen vuosikorko (APR), joka sisältää korot, kulut ja maksut, voi vaihdella nollasta yli 60 prosenttiin. Keskimääräisellä luottotietohistorialla korko on tyypillisesti noin 25 %.

BBC Panoraman haastattelemat ihmiset kertovat, että luottokortit alkoivat usein arjen turvaverkkona – mutta muuttuivat vähitellen raskaaksi taakaksi, kun tulot pienenivät, terveys petti tai elämäntilanne muuttui.

Mielenterveys ja luotto: velkaa maniajakson aikana

Velka ja mielenterveys kietoutuvat tiiviisti yhteen. Velkaongelmiin ja mielenterveyteen erikoistunut tutkija Tom Richardson kuvailee omaa kokemustaan pysäyttäväksi esimerkiksi.

Tomilla on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö (bipolaarihäiriö). Noin vuosi sitten hänellä oli vakava maniajakso. Hän astui paikalliseen kitaraliikkeeseen ilman aikomusta ostaa mitään – lähinnä katselemaan.

Maniajaksossa impulssikontrolli heikkenee ja rahankäyttö voi karata käsistä. Tom kertoo lähteneensä kaupasta uuden kitaran, ukulelen ja usean muun laitteen kanssa. Sen jälkeen hän jatkoi ostamista verkossa: sähkökitaroita, kaiuttimia, efektipedaaleja, vahvistimen, trumpetin, bongorummut ja musiikkilaitteiden lisävarusteita – kaikki luottokortille.

– Kun olet manian vallassa, raha ei tunnu oikealta rahalta, Tom kuvaa. Lyhyessä ajassa hän oli lähes käyttänyt luottokorttinsa 7 000 punnan luottorajan täyteen.

Jakson jälkeen perhe auttoi häntä aloittamaan velan takaisinmaksun. Tom ilmoitti pankilleen, Santanderille, sekä velkatilanteestaan että mielenterveysdiagnoosistaan. Silti kuuden kuukauden kuluttua pankki nosti hänen luottorajansa 9 000 puntaan.

– Yritin tehdä järkevän ratkaisun ja pienentää velkaa, mutta oletusreaktio oli tarjota lisää luottoa. Se oli käsittämätöntä, hän sanoo.

Velkaneuvontajärjestö StepChangen tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä luottokortin omistajasta on saanut viimeisen vuoden aikana tarjouksen luottorajan nostosta – ilman, että olisi selvää eroa sen välillä, kuka on taloudellisesti pulassa ja kuka ei.

Santander kertoo, että Tom oli alun perin valinnut automaattiset luottorajankorotukset. Pankin mukaan se seuraa asiakkaiden kulutuskäyttäytymistä havaitakseen poikkeavaa ja mahdollisesti kestämätöntä toimintaa. Tapauksen kriitikot kuitenkin huomauttavat, että mielenterveysriskit ja velkakierre olisi pitänyt huomioida paremmin.

Minimilyhennys – näkymätön ansa, joka pidentää velkaa

Yksi suurimmista sudenkuopista luottokorttivelassa on minimilyhennyksen rakenne. Britannian rahoitusvalvontaviranomaisen FCA:n tutkimuksen mukaan vuonna 2018 noin 1,6 miljoonaa ihmistä maksoi luottokortilleen vain minimilyhennystä kuukausittain. Minimierä on tyypillisesti 2–5 % jäljellä olevasta saldosta.

Jos minimilyhennyksen prosentti on pienempi kuin kuukausittain kertyvä korko, velkasumma kasvaa, vaikka korttia ei enää käyttäisi lainkaan ostoksiin. Tämä pidentää velan kestoa dramaattisesti ja kasvattaa maksettua korkokustannusta.

National Debtline -velkaneuvontajärjestön Grace Brownfield selittää, että luottokorttiteollisuus hyötyy ilmiöstä, jota kutsutaan ankkuroinniksi. Kun laskussa näytetään selkeä minimilyhennyssumma, moni kuluttaja mieltää sen kuin “suositelluksi” maksuksi – vaikka pystyisi maksamaan enemmän.

– Tutkimus viittaa siihen, että tämä kannustaa ihmisiä maksamaan vain minimierän, Brownfield sanoo. – Se tarkoittaa, että kuluttajat maksavat tyypillisesti enemmän korkoa. Juuri siitä luottokorttiyhtiöt tekevät rahansa.

Kun luottoraja kasvaa, mutta tulot eivät

Käsikirjoittaja Michael Crompton kertoo, että luottokorteista tuli hänen taloudellinen pelastusköytensä vuosien freelance-työn aikana. Tarjouksia tuli “joka suunnasta”, ja hän käytti kortteja varasuunnitelmana, jos työt vähenisivät.

Vuosien mittaan Michaelille kertyi 21 000 punnan velka kolmelle eri kortille. Kun työt alkoivat hiipua, hän päätyi maksamaan vain minimilyhennyksiä – käytännössä pelkkiä korkoja ilman, että velkapääoma väheni. Samaan aikaan luottokorttiyhtiöt nostivat luottorajoja yhä uudelleen.

Kun hänen avioliittonsa päättyi, velka kasvoi hallitsemattomaksi. – Maksoin satoja puntia kuukaudessa, mutta velkasaldo ei käytännössä pienentynyt. Tilanne vain eskaloituu kerta toisensa jälkeen. Tunnet itsesi epäonnistujaksi, etkä tiedä kenelle puhua, Michael kuvaa.

FCA arvioi, että noin 2,8 miljoonaa ihmistä Britanniassa elää niin sanotussa pysyvässä luottokorttivelassa. Se tarkoittaa, että 18 kuukauden ajanjaksolla henkilö maksaa enemmän korkoja ja kuluja kuin varsinaista velkapääomaa.

Sääntely kiristyi – mutta riittääkö se?

Vuonna 2018 voimaan tulleet uudet säännöt velvoittavat luotonantajia arvioimaan asiakkaiden maksukykyä tarkemmin ja puuttumaan pysyvään velkaan. FCA:n mukaan nämä uudistukset säästävät velallisille yhteensä noin 1,3 miljardia puntaa vuodessa.

Kriitikot kuitenkin katsovat, että toimet ovat edelleen riittämättömiä. Kuluttajajärjestö Fairer Financen James Daley vaatii, että luotonantajien tulisi puuttua ongelmiin aiemmin – esimerkiksi silloin, kun asiakkaan maksukäyttäytyminen tai tilitapahtumat viittaavat taloudelliseen ahdinkoon – eikä nostaa luottorajoja automaattisesti.

FCA korostaa, että luottoa tulisi myöntää vain ihmisille, joilla on realistinen mahdollisuus maksaa se takaisin. Viranomainen kertoo parhaillaan arvioivansa uudistuksiaan ja lupaa puuttua tilanteeseen, jos havaitsee merkittäviä ongelmia.

UK Finance -järjestö, joka edustaa pankkeja ja luottokorttiyhtiöitä, puolustaa toimialaa ja korostaa, että yritykset noudattavat tiukkoja sääntöjä arvioidessaan asiakkaiden maksukykyä. Sen mukaan luotonantajat tarjoavat tukea asiakkaille, jotka ovat vaarassa ajautua tai jo ajautuneet taloudellisiin vaikeuksiin.

Kun velkakierre uhkaa: mitä sitten?

Tom on edelleen noin 5 000 punnan velassa, Amanda yrittää yhä pitää taloutensa hallinnassa ja kamppailee uusien luottotarjousten houkutusta vastaan. 66-vuotias Michael on päättänyt myydä kotinsa maksaakseen velkansa ja toivoo voivansa jäädä eläkkeelle ilman luottokorttitaakkaa.

– Tiedän, että vastuu on lopulta minulla, Michael sanoo. – Mutta kun kamppailet jo, viimeinen asia mitä tarvitset, on lisää luottoa. Tarvitset jonkun, joka sanoo: “Pysähdy ja hae apua.”

Velkakierteen katkaiseminen vaatii usein ulkopuolista tukea: velkaneuvontaa, realistista budjetointia ja joskus myös rajuja päätöksiä, kuten omaisuuden myyntiä tai velkajärjestelyä. Yhtä tärkeää on ymmärtää, miten luottokorttien ehdot, minimilyhennykset ja luottopistepalveluiden markkinointi voivat pidentää velkaa huomaamatta.

Taloudenhallinta ja vastuullinen luotto – mitä kuluttaja voi tehdä?

Vaikka artikkelin esimerkit tulevat Britanniasta, samat mekanismit koskettavat myös suomalaisia kuluttajia: luottokorttien koron nousu, luottorajojen automaattiset korotukset ja aggressiivinen markkinointi voivat syventää velkaongelmia, jos oma taloustilanne on jo valmiiksi tiukka.

Muutama keskeinen periaate voi auttaa hallitsemaan tilannetta:

• Pyri maksamaan luottokortille enemmän kuin minimilyhennys aina kun mahdollista.
• Ole varovainen uusien korttien ja luottorajankorotusten kanssa – erityisesti, jos tulosi ovat epävarmat.
• Hyödynnä maksuttomia velkaneuvontapalveluja jo varhaisessa vaiheessa.
• Seuraa omaa luottotilannettasi, mutta muista, että luottopistepalvelut voivat myös myydä sinulle lisää luottoa.

Taloudellisen vastuun ja markkinoinnin rajanveto ei ole aina selvä. Siksi on tärkeää, että sekä viranomaiset että luotonantajat ottavat haavoittuvien asiakkaiden tilanteen vakavasti – ja että kuluttajat itse tunnistavat ajoissa, milloin on aika hakea apua eikä lisää luottoa.

Jos vastuullisuus lentoyhtiöiden ja matkustamisen maailmassa kiinnostaa, kannattaa lukea myös artikkeli, jossa Jethro Rostedt jakoi nostalgisen Finnair-videon ja tarjosi harvinaisen kurkistuksen lentokoneen ohjaamoon laskeutumisen aikana – siinäkin korostuu, miten tärkeää on ymmärtää kuluttajapalveluiden taustalla olevat käytännöt ja turvallisuus.

Ei sisällä instagram post:eja