Norjan kruununprinsessan pojan raiskausoikeudenkäynti alkaa – valtava paine kuningashuoneelle
Norjassa alkaa yksi maan viime vuosien seuratuimmista rikosoikeudenkäynneistä, kun kruununprinsessa Mette-Maritin poika Marius Borg Høiby asetetaan syytteeseen useista vakavista rikoksista, mukaan lukien neljästä raiskauksesta. Oikeudenkäynti käynnistyy tiistaina Oslon käräjäoikeudessa ja sen on määrä kestää seitsemän viikkoa.
38 syytettä – joukossa neljä raiskausta
Høibyä vastaan on nostettu yhteensä 38 syytettä, joista vakavimpia ovat neljä raiskaussyytettä. Kyseessä on yksi laajimmista ja vakavimmista tapauksista, joita Norjan oikeuslaitos on käsitellyt vuosiin.
Syytteisiin sisältyy muun muassa:
- useita väitettyjä raiskauksia
- seksuaalista väkivaltaa ja pahoinpitelyä
- uhkailua ja uhkaavaa käytöstä
- esinesten ja omaisuuden vahingoittamista
Osa syytekokonaisuudesta liittyy elokuuhun 2024, jolloin Høiby’n väitetään syyllistyneen pahoinpitelyyn ja uhkauksiin Oslon länsiosassa Frognerissa asuvaa naista kohtaan. Norjalaismedioiden mukaan myös hänen uusin pidätyksensä liittyy samaan naiseen.
Uusi pidätys juuri ennen oikeudenkäyntiä
Vuosi ja puoli sen jälkeen, kun Høiby alun perin pidätettiin väkivaltaisen tapahtuman vuoksi erään naisen asunnolla Oslossa, hän on jälleen poliisin huostassa. Oikeudenkäynnin aattona 29-vuotias pidätettiin uudelleen epäiltynä pahoinpitelystä, puukolla uhkaamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta.
Poliisi on määrännyt hänet neljän viikon tutkintavankeuteen, joten hän aloittaa oikeudenkäynnin vangittuna. Høibyn puolustus aikoo valittaa vangitsemispäätöksestä.
Puolustuksen kanta: kiistää suurimman osan syytteistä
Høibyn puolustuksen mukaan hän kiistää syyllistyneensä suurimpaan osaan rikoksista, erityisesti seksuaalista väkivaltaa ja raiskausta koskeviin syytteisiin. Hänen kerrotaan kuitenkin myöntäneen joitakin lievempiä rikoksia, kuten esineiden rikkomista ja fyysistä väkivaltaa alkuperäisen pidätyksensä yhteydessä.
Høibyn odotetaan todistavan itse ensimmäistä kertaa keskiviikkona. Mikäli hänet todetaan syylliseksi vakavimpiin syytteisiin, hänelle voi seurata vähintään 10 vuoden vankeusrangaistus.
Tiukat rajoitukset oikeudenkäynnin seuraamiselle
Käräjäoikeus on asettanut oikeudenkäynnille poikkeuksellisen tiukat rajoitukset. Høibystä ei saa julkaista valokuvia oikeustalon sisällä eikä sen ulkopuolella. Samoin on ehdoton kielto julkaista mitään yksityiskohtia, jotka voisivat johtaa neljän väitetyn raiskauksen uhrin henkilöllisyyden paljastumiseen.
Norjan kuningasperhe ei osallistu istuntoihin Oslon käräjäoikeuden salissa 250, vaikka tapaus on herättänyt valtavaa kiinnostusta niin Norjassa kuin kansainvälisesti. Kommentaattorien mukaan poissaolo ei ole yllättävä, sillä kuningas Harald V ja kuningatar Sonja matkustavat myöhemmin viikolla Italiaan talviolympialaisiin. Tilanne kuitenkin korostaa Høibyn kokemaa eristäytymistä ja etäisyyttä muuhun perheeseen.
Kuka on Marius Borg Høiby?
Marius Borg Høiby syntyi neljä vuotta ennen kuin Mette-Marit avioitui kruununprinssi Haakonin kanssa. Hän on kasvanut läheisessä suhteessa kuningasperheeseen, mutta hän ei ole virallisesti osa kuningashuonetta eikä toimi julkisessa virassa. Siitä huolimatta hänen yksityiselämänsä on jo pitkään kiinnostanut mediaa, ja nyt käynnistyvä oikeudenkäynti nostaa hänet ennennäkemättömän huomion kohteeksi.
Mette-Maritin Epstein-yhteydet lisäävät painetta
Samaan aikaan kun Høibyä vastaan käytävä oikeudenkäynti täyttää otsikot, kruununprinsessa Mette-Marit on joutunut kovan arvostelun kohteeksi paljastuneiden yhteyksiensä vuoksi yhdysvaltalaiseen seksirikolliseen Jeffrey Epsteiniin.
Yhdysvaltain oikeusministeriö julkaisi äskettäin yli 900 sähköpostia, joissa Mette-Marit esiintyy. Viestien sävy antaa kuvan tulevasta Norjan kuningattaresta, joka keskustelee varsin rennosti henkilön kanssa, jonka hän tietää olevan rekisteröity seksuaalirikollinen ja vankilataustainen. Lisäksi on käynyt ilmi, että kruununprinsessa vietti neljä päivää Epsteinin Floridan-kodissa tämän ollessa poissa.
Mette-Marit on myöntänyt toimineensa huonolla arvostelukyvyllä, mutta seuraukset ovat jo konkreettisia. Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin keskittyvä Sex and Society -säätiö ilmoitti, ettei se enää halua Mette-Maritia vuosittaisen Shameless Prize -palkintonsa suojelijaksi, koska hänen yhteytensä Epsteiniin ovat ristiriidassa järjestön arvojen kanssa.
Norjan maine ja monarkian tulevaisuus puntarissa
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre on kehottanut kruununprinsessaa selittämään perusteellisesti, kuinka laajat ja tiiviit yhteydet Epsteiniin olivat. Monien arvioiden mukaan skandaali tulee varjostamaan Mette-Maritia läpi loppuelämän.
Julkkislehti Se og Hørin kuninkaallisasiantuntija Caroline Vagle kuvaa norjalaisen yleisön olevan järkyttynyt ja pettynyt ja painottaa, että ainoa oikea tie eteenpäin on täysi avoimuus. Myös historioitsija ja TV2-kanavan kuninkaalliskommentaattori Ole-Jørgen Schulsrud-Hansen kritisoi hovin neuvonantajia siitä, etteivät nämä puuttuneet yhteydenpitoon ajoissa.
Hänen mukaansa myös Norjan ulkoministeriöllä olisi pitänyt olla rooli maan kansainvälisen maineen suojelemisessa. Epsteiniin liittyvä skandaali heijastuu väistämättä myös Norjan imagoon ulkomailla.
Vankka kannatus monarkialle – mutta kasvava kritiikki
Huolimatta viimeaikaisista kohuista Norjan kuningashuone nauttii edelleen vahvaa kansansuosiota. Norstatin tuoreen mielipidemittauksen mukaan 73 % norjalaisista kannattaa monarkiaa. Silti kriittiset äänet voimistuvat.
Norjan vihreän puolueen johtaja ja tunnettu tasavaltalainen Arild Hermstad katsoo, että Mette-Maritin sähköpostiyhteyksien paljastuminen osoittaa, ettei monarkia toimi toivotulla tavalla. Hänen mukaansa tilanne asettaa puristukseen paitsi kuningasperheen myös koko Norjan: miten tällaisesta skandaalista voidaan uskottavasti selvitä?
Samanaikaisesti, sattumalta juuri oikeudenkäynnin avautumispäivänä, Norjan parlamentti äänestää jälleen tasavaltalaisten perinteisesti muutaman vuoden välein esittämästä monarkian lakkauttamista koskevasta aloitteesta. Aloitteen ei odoteta saavan laajaa tukea, mutta sen nähdään heijastavan kasvavaa huolta kuningashuoneen tulevaisuudesta.
Kohu kuninkaallisista, politiikasta ja yritysmaailmasta
Norjassa ja laajemmin länsimaissa on viime vuosina keskusteltu yhä kriittisemmin vallan, politiikan ja yritysmaailman suhteista. Sama ilmiö näkyy myös muualla Pohjoismaissa. Esimerkiksi ranskalaistaustainen IT-jätti Capgemini on joutunut arvostelun kohteeksi yhteistyöstään Yhdysvaltain maahanmuuttoviranomaisten kanssa. Tapauksen seurauksena yhtiö päätti myydä ICE-virastolle töitä tekevän yhdysvaltalaisen tytäryhtiönsä kasvavan kohun keskellä, mikä osoittaa, kuinka maine- ja vastuullisuuskysymykset voivat nopeasti kärjistyä myös liike-elämässä.
Norjan kuningashuonetta ravistelevat samanaikaiset kriisit – Marius Borg Høibyn rikossyytteet ja kruununprinsessa Mette-Maritin Epstein-yhteydet – muodostavat kokonaisuuden, joka pakottaa sekä hovin, poliitikot että norjalaiset pohtimaan, millaista vastuuta ja läpinäkyvyyttä nykypäivän monarkialta voidaan vaatia.
Ei sisällä instagram post:eja
