Yhdysvaltain oikeusministeriötä syytetään Trumpiin liittyvien Epstein-asiakirjojen pimittämisestä

Yhdysvaltain oikeusministeriötä syytetään Jeffrey Epsteiniä koskevien arkaluonteisten asiakirjojen salaamisesta – erityisesti sellaisten dokumenttien, joissa esitetään alaikäiseen kohdistuneen seksuaalisen hyväksikäytön väitteitä presidentti Donald Trumpia vastaan.

Asiasta on noussut merkittävä poliittinen ja oikeudellinen kiista, joka kietoutuu yhteen sekä Epstein-tutkinnan, liittovaltion viranomaisten avoimuuden että Trumpia koskevien vanhojen väitteiden kanssa.

Valiokunnan demokraattijohtaja: vakavat väitteet Trumpia vastaan piilotettu

Edustajainhuoneen valvontavaliokunnassa (House Oversight Committee) istuva demokraattiedustaja Robert Garcia kertoo nähneensä henkilökohtaisesti asiakirjoja, joissa nainen esittää yksityiskohtaisia syytöksiä siitä, että Trump olisi seksuaalisesti hyväksikäyttänyt häntä alaikäisenä.

Garcia väittää, että nämä konkreettiset väitteet eivät näy oikeusministeriön julkiseksi luovuttamissa Epstein-asiakirjoissa, vaikka ne sisältyvät valiokunnan käyttöön toimitettuihin sensuroimattomiin versioihin.

Garcia on lähettänyt kirjeen Yhdysvaltain oikeusministerille Pam Bondille ja vaatinut, että kaikki Trumpiin liittyvät Epstein-dokumentit – mukaan lukien nyt puuttuvat haastattelumuistiot – julkaistaan viivytyksettä.

Oikeusministeriö kiistää peittelyn: ”Mitään ei ole poistettu”

Oikeusministeriö vastasi syytöksiin toteamalla, ettei mitään asiakirjoja ole tuhottu tai poistettu. Ministeriön mukaan ainoastaan sellaisia dokumentteja on jätetty julkaisematta, jotka ovat:

• päällekkäisiä (duplicateja),
• oikeudellisesti etuoikeutettuja (privileged), tai
• osa käynnissä olevaa liittovaltion tutkintaa tai syytetoimia.

Viranomaiset ovat aiemmin myös korostaneet, että osa asiakirjoissa esiintyvistä Trumpia koskevista väitteistä on heidän mukaansa ”epätosia ja sensaationhakuisia”. Oikeusministeriön mukaan tällaisia väitteitä toimitettiin FBI:lle erityisesti juuri ennen vuoden 2020 presidentinvaaleja, ja ne on arvioitu perusteettomiksi.

Ministeriö on kuitenkin luvannut tarkistaa, onko jotakin materiaalia mahdollisesti jätetty virheellisesti julkaisematta.

Trump kiistää jyrkästi kaiken väärinkäytöksen

Donald Trump on toistuvasti kiistänyt kaikenlaisen väärinkäytöksen tai laittoman toiminnan yhteydessä Jeffrey Epsteiniin. Viimeisimmissä kommenteissaan Trump on väittänyt tulleensa ”täysin vapautetuksi” Epstein-tapaukseen liittyvistä epäilyistä.

Valkoisen talon tiedottaja Abigail Jackson sanoi tiistaina, että presidentti on tehnyt ”enemmän Epstein-uhreille kuin kukaan aiemmin”. Hänen mukaansa Trump on:

• hyväksynyt lain, joka johti Epstein-asiakirjojen vaiheittaiseen julkaisuun,
• tehnyt yhteistyötä edustajainhuoneen valvontavaliokunnan haasteen kanssa,
• allekirjoittanut Epstein Files Transparency Act -lain ja
• vaatinut lisää tutkintoja Epsteinistä ja hänen demokraattitaustaisista tuttavistaan.

Trumpin poliittinen viestintä nojaa pitkään linjaan, jossa hän kuvaa itseään järjestelmän vainoamaksi ja korostaa samaan aikaan isänmaallista taisteluhenkeä. Tätä samaa linjaa nähtiin myös hänen myrskyisässä kongressipuheessaan, josta kerrottiin artikkelissa Donald Trump sytytti isänmaallisen taisteluhengen myrskyisässä State of the Union -puheessa.

Epsteinin ja Trumpin suhde: ystävyydestä välirikkoon

Jeffrey Epstein, tuomittu seksuaalirikollinen, liikkui vuosia samoissa seurapiireissä Trumpin kanssa. Heidät on kuvattu yhdessä useissa tapahtumissa 1980– ja 1990-luvuilla. Trumpin mukaan välirikko tapahtui 2000-luvun alussa, noin kaksi vuotta ennen kuin Epstein pidätettiin ensimmäisen kerran.

Vuonna 2002 Trump kuvaili Epsteiniä New York Magazine -haastattelussa ”mahtavaksi tyypiksi” ja totesi, että ”hänenkin sanotaan pitävän kauniista naisista yhtä paljon kuin minä – ja monet heistä ovat nuorempaa sorttia”. Myöhempinä vuosina Trump on sanoutunut irti Epsteinistä ja korostanut, ettei ollut tämän läheinen ystävä.

Miljoonia Epstein-asiakirjoja, mutta aukkoja julkisessa aineistossa

Oikeusministeriö on julkaissut miljoonia tiedostoja, jotka valottavat liittovaltion tutkintoja Epsteiniin ja hänen yhteistyökumppaneihinsa. Julkaisut ovat edenneet vaiheittain presidentin allekirjoittaman lain perusteella – lain, jonka julkaisemista Trump aluksi vastusti.

Osa tiedoista on peitetty (redaktoitu), ja viranomaiset ovat myöntäneet, että tiettyjä asiakirjoja ei ole julkaistu lainkaan. Lainsäädäntö sallii tietyissä tapauksissa aineiston pidättämisen esimerkiksi uhrien henkilöllisyyden suojelemiseksi tai meneillään olevien tutkintojen turvaamiseksi.

Garcia kuitenkin väittää, että hänelle näytetyt asiakirjat osoittavat selkeästi, että eräs nainen on esittänyt lisättyjä ja täsmällisiä väitteitä Trumpia vastaan – väitteitä, joita ei löydy ministeriön julkisesta aineistosta.

Väitetty alaikäiseen kohdistunut hyväksikäyttö 1980-luvulla

Asiakirjojen mukaan nainen kertoi liittovaltion viranomaisille, että Epstein raiskasi hänet alaikäisenä 1980-luvun alussa. Eräissä muissa merkinnöissä sama nainen – jonka Garcia sanoo varmistetun sensuroimattomista asiakirjoista – väittää, että Trump olisi seksuaalisesti hyväksikäyttänyt häntä vuosien 1983–1985 välillä, jolloin hän olisi ollut 13–15-vuotias.

Sama Trumpia koskeva väite esiintyy myös FBI:n koostamassa listassa, johon on kerätty Trumpiin liittyviä vihjeitä kansallisesta Threat Operation Center -puhelinlinjasta. Monet vihjeistä on tutkinnan yhteydessä hylätty epäuskottavina, eikä niille löytynyt tukea. Kyseinen väite merkittiin kuitenkin FBI:ssä erikseen jatkotoimia varten ja siirrettiin Washingtonin kenttätoimistolle haastattelun suorittamista varten.

Toistaiseksi ei ole asiakirjoja, jotka osoittaisivat, että FBI olisi kyennyt vahvistamaan näitä väitteitä, tai että virasto olisi tehnyt lopullisen arvioinnin niiden uskottavuudesta.

Puuttuvat FBI-haastattelut ja syytökset peittelystä

Garcia lähetti kirjeensä Bondille sen jälkeen, kun yhdysvaltalaisessa mediassa raportoitiin, että kolme FBI:n tekemää todistajahaastattelua samasta naisesta puuttuu oikeusministeriön verkkosivuille julkaistusta aineistosta.

NPR:n ja muun median selvitysten mukaan asiakirjojen indeksit ja sarjanumerot viittaavat siihen, että FBI haastatteli naista neljä kertaa vuonna 2019 osana tutkintaa, joka kohdistui Epsteinin rikoskumppaniin Ghislaine Maxwelliin. Maxwell tuomittiin vuonna 2022 seksikaupasta.

Julkaistuista asiakirjoista löytyy vain yksi lyhyesti referoitu haastattelu. Kolmen muun haastattelun yhteenlaskettu, yli 50 sivua käsittävä materiaali – muistiot ja liiteasiakirjat – ei ole saatavilla oikeusministeriön sivuilla.

Lisäksi hakutuloksia ei löydy myöskään yhdestä valokuvasta ja kahdesta muusta dokumentista, jotka on merkitty asiakirjojen indekseihin. Demokraatit valiokunnassa kuvaavat tilannetta ”suurimmaksi valtion peittelyksi modernissa historiassa” ja vaativat vastauksia.

Demokraattien ja oikeusministeriön välinen poliittinen vastakkainasettelu

Bondin johtama oikeusministeriö on vastannut demokraattien väitteisiin jyrkillä lausunnoilla. Ministeriön mukaan valiokunnan demokraatit ”johtavat yleisöä harhaan ja lietsovat raivoa radikaalissa anti-Trump -kannattajakunnassaan”.

Garcia ja muut demokraatit katsovat, että FBI:n toiminta osoittaa viranomaisten pitäneen väitteitä riittävän vakavina jatkotutkintaa varten, ja että Trumpin hallinto olisi sittemmin pyrkinyt peittelemään asiaa julkisuudelta pidättämällä olennaisia asiakirjoja.

Kansanedustajana Garcia saa lain mukaan tarkastella sensuroimattomia versioita Epstein-asiakirjoista ministeriön tiloissa, mikä on vahvistanut hänen käsitystään siitä, että julkiseen aineistoon on jätetty merkittäviä aukkoja.

Siviilikanteet ja uhrin myöhemmät vaiheet

Nainen, jonka taustatiedot vastaavat asiakirjoissa esiintyvää todistajaa, oli yksi useista väitetyistä Epstein-uhreista, jotka nostivat siviilikanteen tämän pesää vastaan vuonna 2019. Kanteessa hän väitti, että Epstein oli 1980-luvulla kuljettanut hänet New Yorkiin ja että hänet raiskattiin miesten toimesta, joilla oli yhteyksiä Epsteiniin. Miehiä ei kuitenkaan yksilöidä nimeltä.

Nainen perui vapaaehtoisesti kanteensa vuonna 2021, mitä koskeva ilmoitus jätettiin tuomioistuimelle hänen asianajajansa toimesta. Asianajaja kieltäytyi kommentoimasta asiaa BBC:lle.

Trumpin nimi Epstein-asiakirjoissa – ilman näyttöä rikoksesta

Trump esiintyy useissa oikeusministeriön julkistamissa Epstein-asiakirjoissa, mutta pelkkä maininta ei viranomaisten mukaan tarkoita rikosepäilyä. Osa dokumenteista on sähköpostiviestejä, joissa Epstein mainitsee Trumpin vuosia sen jälkeen, kun heidän yhteydenpitonsa oli virallisesti päättynyt.

Demokraattien julkaiseman vuoden 2011 sähköpostin mukaan Epstein kirjoitti Ghislaine Maxwellille: ”Haluan sinun ymmärtävän, että se koira, joka ei ole haukkunut, on Trump.. [UHRI] vietti tunteja talossani hänen kanssaan.”

Valkoisen talon mukaan viestissä mainittu uhri oli Virginia Giuffre, yksi tunnetuimmista Epstein-syytösten esittäjistä, joka menehtyi aiemmin tänä vuonna itsemurhan seurauksena. Valkoisen talon mukaan Giuffre on ”kerta toisensa jälkeen sanonut, ettei presidentti Trump ollut osallisena minkäänlaisessa väärinkäytöksessä” ja että Trump oli ollut ”äärimmäisen ystävällinen” heidän rajallisissa kohtaamisissaan.

Oikeusministeriö painottaa, että jos Trumpia vastaan esitetyt väitteet olisivat olleet uskottavia ja todennettavissa, ne olisi todennäköisesti jo aikoja sitten käytetty poliittisesti häntä vastaan, erityisesti vuoden 2020 vaalien alla.

Kiista Epstein-asiakirjoista näyttää kuitenkin jatkuvan, ja se kietoutuu tiukasti Yhdysvaltain sisäpoliittiseen taisteluun, oikeusjärjestelmän uskottavuuteen sekä kysymykseen siitä, kuinka pitkälle avoimuuden tulisi ulottua silloin, kun kyse on sekä uhrien yksityisyydestä että maan korkeimman poliittisen vallan piirissä liikkuneista henkilöistä.

Ei sisällä instagram post:eja