Starmer puolustaa Iran-linjaansa – Badenoch vaatii kovempia toimia ja hyökkäyksiä
Iso-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer puolustaa hallituksensa lähestymistapaa Iranin kriisiin ja korostaa, että brittiläisten kansalaisten turvallisuus on hänen mukaansa ”ehdoton ykkösprioriteetti”. Päätös olla osallistumatta Yhdysvaltain ja Israelin alkuvaiheen hyökkäyksiin Irania vastaan on herättänyt kiivasta poliittista keskustelua sekä Lontoossa että Washingtonissa.
Trumpin kritiikki: ”Ei ole Winston Churchill”
Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump arvosteli Starmeria siitä, että tämä kieltäytyi sallimasta Britannian tukikohtien käyttöä lauantain ensimmäisissä Yhdysvaltain ja Israelin iskuissa Iraniin. Trumpin mukaan Starmer ”ei ole Winston Churchill” ja hänen ratkaisunsa oli ”shokeeraava”.
Trumpin mielestä päätös kieltäytyä hyökkäyksistä heikentää Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian välistä perinteistä liittosuhdetta ja osoittaa, että suhde ”ei ole enää entisensä”. Starmer tyrmäsi väitteet liittosuhteen rapautumisesta ja sanoi, että yhdysvaltalaiskoneiden operointi Britannian tukikohdista osoittaa päinvastoin, että ”erityissuhde on toiminnassa”, eikä kyse ole siitä, että Lontoo ”roikkuisi presidentti Trumpin jokaisen lausunnon varassa”.
Starmer: ei sotaan ilman laillista perustaa ja selkeää suunnitelmaa
Pääministeri Starmer korosti, ettei hän ollut valmis viemään Isoa-Britanniaa sotaan ilman selkeää laillista perustaa ja uskottavaa, loppuun asti mietittyä toimintasuunnitelmaa.
”Emme aio liittyä sotaan, ellei ole olemassa laillista perustetta ja toteuttamiskelpoista, harkittua suunnitelmaa. Se oli kantani lauantaina ja se on kantani edelleen”, Starmer totesi parlamentissa.
Hänen mukaansa Britannia on kuitenkin jo mukana operaatioissa, joiden tarkoituksena on vähentää Iranin iskukykyä ja suojella liittolaisia: koneita on lähetetty alueelle torjumaan ohjuksia ja drooneja, Kyprokselle on siirretty lisää sotilaallista kapasiteettia, ja Yhdysvaltain koneille on annettu lupa käyttää Britannian tukikohtia Iranin ohjus- ja iskukykyyn kohdistuviin puolustuksellisiin iskuihin.
Hallitus: puolustuksellista tukea, ei hyökkäysoperaatioita
Sunnuntaina Iso-Britannia suostui Yhdysvaltojen pyyntöön käyttää brittiläisiä tukikohtia, mutta ainoastaan puolustuksellisiin iskuihin Iranin ohjusjärjestelmiä vastaan. Hyökkäyksellisiin toimiin – eli varsinaisiin ensivaiheen iskuihin Iranin alueelle – Starmer ei antanut lupaa.
Hallitus kertoo ennakolta vahvistaneensa alueellista läsnäoloaan useiden viikkojen ajan. Alueelle on sijoitettu tutkajärjestelmiä, maapohjaisia ilmatorjuntajärjestelmiä, droonintorjuntakyvykkyyttä sekä F-35-hävittäjiä. Lisäksi Kyprokselle on lähipäivinä tulossa Wildcat-helikoptereita, jotka on varustettu drooneja vastaan suunnitelluilla asejärjestelmillä, ja alueelle ollaan lähettämässä myös kuninkaallisen laivaston sota-alus HMS Dragon.
Badenoch hyökkää: ”Nuolia otetaan vastaan, ei pysäytetä jousiampujaa”
Pääministerin kyselytunnilla konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch syytti Starmeria siitä, että tämä ”pyytää liittolaisia tekemään sen, mikä meidän pitäisi tehdä itse”. Badenochin mukaan Britannian olisi pitänyt osallistua hyökkäysoperaatioihin Irania vastaan sen sijaan, että se rajoittuu puolustuksellisiin toimiin.
”Olemme tässä sodassa, piti siitä tai ei”, Badenoch sanoi ja kysyi, mitä pääministeri oikein odottaa. Hän arvosteli myös sitä, että HMS Dragon oli yhä Portsmouthissa, vaikka hallitus esitti sen jo osana alueen vahvistamista. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi ”tehdä enemmän” ja panostaa selvästi enemmän puolustukseen.
Starmer vastasi syyttämällä konservatiiveja puolustusbudjetin leikkaamisesta, armeijan rekrytointitavoitteiden pettämisestä ja asevoimien ”ontoksi jättämisestä” heidän hallituskautensa aikana. Hänen mukaansa nykyhallitus joutuu paikkaamaan vuosien laiminlyöntejä samalla kun se pyrkii vastaamaan nopeasti kärjistyneeseen turvallisuustilanteeseen.
HMS Dragon ja Wildcat-helikopterit lähdössä alueelle
Pääministerin kyselytunnin jälkeen länsiviranomaiset tarkensivat, että HMS Dragonin odotetaan lähtevän Portsmouthista ensi viikolla. Alus on parhaillaan lastaamassa ammuksia, eikä sen odoteta purjehtivan Kyproksen suuntaan vielä tämän viikon aikana.
Kaksi kuninkaallisen laivaston Wildcat-helikopteria, jotka on varustettu Martlet-ohjuksilla droonien alasampumista varten, on sen sijaan lähdössä Kyprokselle erillään ja nopeammalla aikataululla. Näiden on tarkoitus vahvistaa Britannian ja liittolaisten ilmatorjuntakykyä alueella, joka on joutunut Iranin iskujen kohteeksi.
Länsiviranomaisen mukaan Yhdysvaltain pommikoneet eivät toistaiseksi ole käyttäneet Diego Garcian tukikohtaa tai RAF Fairfordia, mutta Britannia on valmis vastaanottamaan ne. Viranomaisen arvion mukaan koneiden odotetaan saapuvan ”muutaman päivän sisällä”.
Hunt: suuri virhearvio suhteessa Yhdysvaltoihin
Entinen konservatiivinen ulkoministeri Jeremy Hunt katsoo, että Starmer teki ”suuren virhearvion” kieltäytyessään sallimasta Yhdysvaltojen hyökkäyksellistä tukikohtien käyttöä Irania vastaan. BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa Hunt totesi, että kansainvälinen oikeus ei ole täsmällisesti ”ratkennut” tämänkaltaisissa tilanteissa ja riippuu siitä, oliko Iranilta odotettavissa välitöntä hyökkäystä.
Huntin mukaan Yhdysvalloilla on merkittävä rooli Euroopan puolustamisessa ja tässä tilanteessa liittosuhteen heikentäminen oli ”iso virhe”. Hän muistutti, että presidentti Trump ei ole kiinnostunut perinteisestä sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä, ja että Eurooppa on vielä pitkään riippuvainen Yhdysvaltain sotilaallisesta voimasta.
Asiantuntija: Britannian etu ensin – mutta ilman selkeää strategiaa ei sotaan
Eläkkeellä oleva kenraali Sir Richard Shirreff, Naton entinen varapääesikuntapäällikkö Euroopassa, korosti, että Britannian on keskityttävä ensisijaisesti omiin etuihinsa, etenkin kun Yhdysvallat on hänen mukaansa tehnyt selväksi, ettei se aio enää yksin ”alivakuuttaa” Euroopan turvallisuutta.
Shirreffin mukaan on selvää, että Britannialla on vahva intressi suojella ulkomaisia tukikohtiaan ja henkilöstöään. Hänen mukaansa ”on ehdottomasti olemassa peruste osallistumiselle”, mutta hän ei tukisi mitään operaatiota, jossa ei ole selkeää käsitystä lopputuloksesta.
”Nytkin näyttää siltä, ettei strategiaa ole, ja meillä on jälleen kerran amerikkalainen presidentti, joka on aloittanut valintasodan ilman selkeää ymmärrystä siitä, mihin tämä tulee päättymään”, Shirreff arvioi.
Iranin vastaiskut ja Britannian tukikohtien iskuja
Yhdysvaltojen ja Israelin iskuja seuranneissa tapahtumissa Iran on laukaissut omia hyökkäyksiään Israeliin ja Yhdysvaltain liittolaismaihin Persianlahdella, mukaan lukien Qatar, Bahrain, Jordania, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kuwait, Oman ja Saudi-Arabia.
Myös Britannian tukikohtia on joutunut tulilinjalle: Kyproksella sijaitsevaa tukikohtaa vastaan tehtiin drooni-isku, ja Bahrainissa sijaitsevaan tukikohtaan, jossa oli brittiläistä henkilöstöä, osui ohjuksia. Nämä tapahtumat ovat lisänneet painetta hallitusta kohtaan sekä turvallisuuden että poliittisen vastuun näkökulmasta.
Brittejä evakuoidaan alueelta
Pääministeri ilmoitti lisäksi, että Omanista lähtee lähipäivinä kaksi uutta tilauslentoa auttamaan alueelle jumiin jääneitä Britannian kansalaisia. Yksi lento lähti jo keskiviikkoiltana. Hallituksen mukaan tavoitteena on minimoida brittikansalaisten riski kriisialueilla ja tarjota heille turvallinen poistumisreitti.
Liittolaisoperaatiot ja laajempi taistelu rikollisia verkostoja vastaan
Kansainvälisen turvallisuustilanteen kiristyminen näkyy myös laajempana liittolaisten yhteistyönä eri puolilla maailmaa. Yhdysvallat ja Ecuador ovat esimerkiksi käynnistäneet merkittävän yhteisoperaation huumekartelleja vastaan, joka osoittaa, miten turvallisuusuhkiin – oli kyse valtioista tai rikollisista verkostoista – pyritään vastaamaan koordinoidusti. Tällaiset Yhdysvaltojen ja Ecuadorin yhteisoperaatiot huumekartelleja vastaan toimivat esimerkkinä siitä, miten länsimaat hakevat pitkäjänteisiä ratkaisuja sekä sotilaallisiin että järjestäytyneen rikollisuuden uhkiin.
Ei sisällä instagram post:eja
