Alex Careyn kiistanalainen pelastus ja ensimmäinen Ashes-sata – Snicko-teknologia tulen alla
Australian wicketkeeperi Alex Carey myönsi luulleensa, että hän osui palloon hetkeä ennen kuin hänet julistettiin videokatselmuksessa not out -tuloksella kolmannen Ashes-Testin avauspäivänä Englantia vastaan Adelaidessa. Tilanne on nostanut esiin uudet kysymykset Snicko-teknologian luotettavuudesta ja DRS-järjestelmän toimivuudesta Australiassa.
Kiistanalainen hetki: oliko osumaa vai ei?
Australia oli 245–6, kun Carey yritti cut-lyöntiä Josh Tonguen syöttöön 63. overissa. Englantilaiset pelaajat olivat vakuuttuneita, että he kuulivat osuman, ja vetosivat hanakasti caught behind -tilanteeseen, mutta kenttätuomari Ahsan Raza ei reagoinut.
Englannin kapteeni Ben Stokes käytti välittömästi videokatselmuksen. TV-umpire Chris Gaffaney tarkasteli tilannetta Snicko-teknologian avulla: äänikäyrässä näkyi selkeä piikki, mutta se ilmestyi ruudulle ennen kuin pallo oli TV-kuvien perusteella saavuttanut mailan. Lisäksi Gaffaney totesi, että hänen näkemyksensä mukaan mailan ja pallon välissä oli selvä rako. Carey julistettiin lopulta not out.
Carey kertoi itse tilanteesta, että hän oli varma kuulleensa jotain.
”Luulin, että siinä oli höyhenosuma tai jonkinlainen ääni, kun pallo ohitti mailan”, Carey sanoi ottelun jälkeen.
”Jos minut olisi annettu ulos, olisin luultavasti tarkistuttanut tuomion, vaikken kovin luottavaisena. Se oli kuitenkin aika mukava ääni, kun pallo meni ohi.”
Pelastus kääntyi sadaksi – Carey ratkaisevassa roolissa
Carey selvisi tilanteesta 72 juoksussa, ja pelastus osoittautui ottelun kannalta ratkaisevaksi. Hän rakensi tämän jälkeen tyylikkään ja sitkeän vuoron, joka päättyi 106 juoksun Test-sataan. Hänen suorituksensa auttoi Australiaa nousemaan avauspäivän päätteeksi tilanteeseen 326–8 Adelaidessa.
Kyseessä oli Careyn ensimmäinen sata Ashes-sarjassa, ja se tuli heti perään vahvan hanskasuorituksen jälkeen toisessa Testissä Brisbanessa. Siinä missä Carey oli vuoden 2023 Ashes-sarjan loppupuolella Englannin kannattajien buuausten kohteena kuuluisan Jonny Bairstow’n stumping-episodin vuoksi, Adelaiden kotiyleisö otti hänet nyt sankarina vastaan ja lauloi hänen nimeään, kun hän saavutti kolminumeroisen lukeman.
Careyn sata oli myös tunteikas hetki. Hänen isänsä menehtyi syyskuussa, ja lyöjä omisti onnistumisensa perheelleen.
”Sadon tekeminen täällä kotiyleisön ja perheen edessä oli erityinen kokemus”, Carey sanoi.
”Varmaan arvaattekin, miksi katseeni nousi kohti taivasta. Yritän olla herkistymättä, mutta se merkitsi paljon. Äiti, veli, sisko, Eloise ja lapset olivat kaikki paikalla – todella erityinen hetki.”
Snicko-teknologia jälleen tulilinjalla
Snicko-teknologian luotettavuudesta on keskusteltu koko Ashes-sarjan ajan. Useat kiistanalaiset tilanteet ovat herättäneet epäilyksiä siitä, vastaako äänen ja kuvan synkronointi todellista tapahtumahetkeä.
Ensimmäisessä Testissä Perthissä Englannin wicketkeeper Jamie Smith tuomittiin caught behind -ulos videokatselmuksen jälkeen, vaikka äänikäyrän piikki ilmestyi vasta sen jälkeen, kun pallo oli TV-kuvien perusteella ohittanut hänen mailansa ja hanskansa. Tapaus selitettiin sillä, että Australiassa käytettävässä teknologiassa on kahden ruudun viive kuvan ja ääniaallon välillä.
Nyt Careyn tapaus on lisännyt vettä myllyyn. Bowling coach David Saker vihjasi, että Englanti saattaa viedä asian eteenpäin ottelun match referee Jeff Crowelle.
”En usko, että olemme vielä tehneet asialle mitään, mutta tämän päivän jälkeen se saattaa edetä hieman pidemmälle”, Saker sanoi.
”Huolia on ollut koko sarjan ajan. Näistä asioista ei pitäisi joutua keskustelemaan pelipäivän jälkeen – teknologian pitäisi yksinkertaisesti olla parempaa. Mutta tilanne on mikä on.”
Snicko-järjestelmästä vastaa isäntäkanava Fox Sports, joka saa teknologian BBG Sportsilta. BBC Test Match Special -kommentaattori Jonathan Agnew ei säästellyt sanojaan järjestelmän arvostelussa.
”Olen huolissani Snickosta”, Agnew totesi. ”Meillä on ollut useita tapauksia, joissa Snicko ei ole ollut riittävän hyvä.
”Puhuin match referee Ranjan Madugallen kanssa Brisbanessa ja hän sanoi, että he ovat todella huolissaan Snickosta tässä sarjassa.
”Nyt nähty piikki oli selkeä ja ilmestyi tällä kertaa ennen mailaa. Se ei voinut olla mitään muuta. Ohjelmisto ei toimi oikein. Careyn olisi pitänyt olla ulkona caught behind.”
Careyn maine ja ”walker”-kysymys
Carey ei ole Ashes-kohujen suhteen kokematon. Hän oli keskiössä vuoden 2023 Lord’sin Testissä, kun hän stumppasi Jonny Bairstow’n – tapaus, joka johti kuohuvaan päätöspäivään ja jätti pysyvän jäljen sarjan historiaan.
Adelaidessa häneltä kysyttiin, pitääkö hän itseään ”walkerina” – eli pelaajana, joka poistuu kentältä odottamatta tuomarin lopullista päätöstä, jos uskoo osuneensa palloon.
Carey vastasi kysymykseen kuivalla huumorilla: ”Selvästikään en.” Vastaus vain lisäsi keskustelua hänen roolistaan sekä pelin herrasmiesperinteiden että modernin teknologian välimaastossa.
Englannin taistelu jatkuu – paine teknologialle kasvaa
Vaikka Careyn sata oli ottelun tarinankerronnan ytimessä, Englanti taisteli sitkeästi vaikeissa olosuhteissa. Useat tärkeät wicketit pitivät Australian kokonaissumman kurissa ja jättivät ottelun vielä täysin auki jatkopäiviä varten.
Samalla paine Snicko- ja DRS-järjestelmää kohtaan kasvaa. Kun sarjan ratkaisu lähestyy, jokainen kiistanalainen tuomio voi vaikuttaa kokonaisuuteen – aivan kuten Careyn pelastushetki, joka muutti 72 juoksua täydelliseksi Ashes-sadaksi.
Teknologian rooli modernissa kriketissä
Careyn tapaus toimii esimerkkinä siitä, kuinka vahvasti teknologia on nykykriketin ytimessä. DRS, Snicko, UltraEdge ja muut järjestelmät on luotu vähentämään inhimillisiä virheitä, mutta samalla ne tuovat mukanaan uusia haasteita: viiveitä, synkronointiongelmia ja tulkinnanvaraisuutta.
Kun pelaajat ja valmentajat alkavat avoimesti kyseenalaistaa järjestelmien toiminnan, nousee esiin kysymys: luotetaanko teknologiaan liikaa, etenkin silloin kun järjestelmän tarkkuutta ei voida täysin todentaa? Englannin valmennusjohto on jo vihjannut, että sarjan tuomarointia ja teknologiaa voidaan käsitellä laajemmin virallisella tasolla.
Vastaavanlaisia keskusteluja on nähty myös muissa lajeissa, joissa videotuomarointi ja automaattiset linjajärjestelmät ovat muuttaneet pelin luonnetta. Samalla tavalla kuin poliisin puuttuminen meteliä aiheuttaneen livelähetyksen keskeyttämiseen herättää keskustelua viranomaisten ja teknologian rajapinnoista, myös kriketin Snicko-kohut osoittavat, miten tulkinnanvaraiseksi tekninen todistusaineisto voi muodostua.
Careyn tapauksessa teknologinen epävarmuus kääntyi hänen edukseen – ja mahdollisesti koko sarjan kannalta ratkaisevaksi hetkeksi.
Ei sisällä instagram post:eja
