Hormuzin salmi kriisissä – näin muut maat suhtautuvat Trumpin pyyntöön
Hormuzin salmi, yksi maailman tärkeimmistä öljynkuljetusreiteistä, on ajautunut vakavaan kriisiin Lähi-idän sodan laajentuessa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kehottanut useita maita lähettämään sota-aluksia turvaamaan salmea, mutta monet liittolaiset ovat suhtautuneet pyyntöön varovaisesti tai torjuvasti.
Hormuzin salmen strateginen merkitys
Noin 20 % maailman öljystä kulkee Hormuzin salmen kautta. Iran on käytännössä saartanut salmen sen jälkeen, kun Israel ja Yhdysvallat iskivät Iraniin 28. helmikuuta. Vain muutamat Iranin öljyä kuljettavat alukset, jotka suuntaavat esimerkiksi Intiaan ja Kiinaan, ovat päässeet läpi.
Useita kaupallisia rahtialuksia on osunut "tuntemattomiin ammuksiin" yli kahden viikon mittaisen sodan aikana, ja ainakin yksi ihminen on raportoitu kuolleeksi. Tilanne on nostanut maailmanlaajuisia öljyn hintoja, ja osa Aasian maista on ryhtynyt säästämään polttoainetta.
Trumpin viesti: "Hormuzin salmi on saatava auki"
Trump on ilmoittanut, että Yhdysvallat jatkaa iskuja Iranin rannikkoon ja aluksiin, kunnes Hormuzin salmi on hänen sanojensa mukaan "AVOIN, TURVALLINEN ja VAPAA". Samalla hän on vaatinut muita maita osallistumaan sotilaalliseen saattueoperaatioon.
Truth Social -julkaisussaan 14. maaliskuuta Trump vetosi suoraan suurimpiin talouksiin: "Toivottavasti Kiina, Ranska, Japani, Etelä-Korea, Iso-Britannia ja muut, joita tämä keinotekoinen rajoitus koskee, lähettävät aluksia alueelle, jotta Hormuzin salmi ei enää olisi uhanalainen sellaisen valtion toimesta, joka on täysin mestattu."
Myöhemmin Trump varoitti, että salmen turvaamatta jättäminen olisi "erittäin huonoa Naton tulevaisuudelle". Yhdysvallat on toistaiseksi vain ilmoittanut, että sen laivasto voisi saattaa aluksia salmen läpi – mutta yhtään tällaista saattotehtävää ei ole vielä toteutettu, vaikka energiaministeriön virallinen some-tili väitti virheellisesti toisin.
Iso-Britannia: suunnitelmia, mutta ei päätöksiä
Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer kertoi maanantain tiedotustilaisuudessa, että keskustelut yhdysvaltalaisten, eurooppalaisten ja Persianlahden kumppaneiden kanssa jatkuvat "käytännöllisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman" löytämiseksi. Hänen mukaansa Britannia ei kuitenkaan ole vielä "päästöspisteessä" sen suhteen, lähetetäänkö alueelle laivoja tai lennokkeja.
Energiaministeri Ed Miliband sanoi BBC:lle sunnuntaina, että "kaikki vaihtoehdot, jotka voivat auttaa avaamaan salmen, ovat liittolaisten kanssa tarkastelussa", mutta kieltäytyi kommentoimasta mahdollisia operatiivisia yksityiskohtia. Miliband korosti, että konfliktin lopettaminen on "paras ja varmin tapa" saada salmi uudelleen auki.
Saksa ja Nato-keskustelu: "Tämä ei ole meidän sotamme"
Saksan hallituksen edustaja muistutti, että sota Iranin kanssa ei kuulu Naton mandaattiin. Puolustusministeri Boris Pistorius kysyi retorisesti: "Mitä Trump odottaa muutamalta eurooppalaiselta fregatilta, mitä Yhdysvaltain voimakas laivasto ei voisi tehdä?"
Pistorius painotti, että "tämä ei ole meidän sotamme" ja että Saksa ei ole aloittanut konfliktia. Kommentit heijastavat laajempaa eurooppalaista huolta siitä, kuinka pitkälle liittolaiset ovat valmiita menemään Yhdysvaltojen rinnalla tilanteessa, jossa riskit omalle turvallisuudelle ja energiansaannille ovat suuret.
Ranska: koalitio vasta kuumimman vaiheen jälkeen
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi viime viikolla pyrkivänsä kokoamaan kansainvälisen koalition, joka voisi saattaa aluksia ja taata meriliikenteen vapauden Hormuzin salmessa. Hänen mukaansa tällainen operaatio olisi kuitenkin mahdollinen vasta, kun konfliktin "kuumin vaihe" on ohi.
Muutamaa päivää myöhemmin puolustusministeri Catherine Vautrin täsmensi, ettei Ranskalla ole toistaiseksi välittömiä suunnitelmia lähettää sota-aluksia Hormuzin salmeen. Ranskan ulkoministeriö muistutti 14. maaliskuuta, että maan lentotukialusosasto on yhä sijoitettuna itäiselle Välimerelle, ja sen tehtävä on "puolustuksellinen".
Kiina: korostus tulitauossa ja talousriskissä
Kiina on suhtautunut Trumpin pyyntöön pidättyvästi ja painottanut diplomatiaa. Kun toimittajat kysyivät maanantaina, oliko Kiina saanut virallisen pyynnön lähettää aluksia ja miten se vastaisi, ulkoministeriön tiedottaja Lin Jian korosti, että Kiina "kehottaa osapuolia jälleen kerran välittömästi lopettamaan sotatoimet, välttämään jännitteiden lisäeskalaatiota ja estämään alueellisen levottomuuden vaikutukset maailman talouteen".
Jianin mukaan Kiina on "yhteydessä asianomaisiin osapuoliin tilanteen rauhoittamiseksi". Ulkoministeriö kertoi BBC:lle sunnuntaina, että maa "seuraa tarkasti" Trumpin lausuntoja ja että Kiina ja Yhdysvallat "pitävät tiivistä yhteyttä ja tekevät päätöksiä huolellisen harkinnan jälkeen".
Etelä-Korea: energiareitit tarkkailussa, parlamentti päättää sota-aluksista
Etelä-Korean ulkoministeriö totesi, että maan hallitus "seuraa tarkasti Lähi-idän tilanteen kehittymistä" ja "selvittää erilaisia toimenpiteitä kokonaisvaltaisen harkinnan pohjalta suojellakseen korealaisia ja turvatakseen energian kuljetusreitit".
Puolustusministeri Ahn Gyu-back kertoi parlamentille tiistaina, että sota-aluksen lähettäminen Hormuzin salmeen vaatisi parlamentin hyväksynnän. Tämä alleviivaa, että Etelä-Korea ei tee päätöstä kevyesti vaan näkee operaation merkittävänä riskinä, joka vaatii demokraattista mandaattia.
Japani: varovainen linja ja oikeudellinen kehys
Japanin pääministeri Sanae Takaichi sanoi maanantaina, ettei ole saanut virallista pyyntöä saattuealusten lähettämisestä. Hänen mukaansa "Japanin hallitus tarkastelee parhaillaan, mitä tarpeellisia toimenpiteitä pitäisi tehdä. Luonnollisesti tämä tapahtuu Japanin oikeudellisen kehyksen puitteissa, mutta selvitämme, miten voimme suojella japanilaisten alusten ja miehistöjen henkeä ja mitä toimia voidaan tässä suhteessa tehdä".
Takaichi tapaa Trumpin Washingtonissa 19. maaliskuuta, ja tapaamista pidetään keskeisenä hetkenä, jolloin Yhdysvallat todennäköisesti lisää painetta Japania kohtaan. Japanin perustuslailliset rajoitteet ja maan pitkäaikainen varovaisuus sotilaallisia operaatioita kohtaan tekevät mahdollisesta osallistumisesta erityisen herkkää.
EU ja pienemmät valtiot: ei halua lähettää ihmisiä tulilinjalle
Euroopan unionin ulkopolitiikan johtaja Kaja Kallas totesi maanantaina, ettei jäsenmailla ole tällä hetkellä "halukkuutta" muuttaa alueella jo toimivan merivoimaoperaation mandaattia. Hänen mukaansa "kukaan ei ole valmis laittamaan omia ihmisiään vaaraan Hormuzin salmessa".
Kallas painotti Reutersin haastattelussa, että "meidän on löydettävä diplomaattiset keinot pitää salmi auki". Tämä viesti heijastelee laajempaa eurooppalaista linjaa, jossa sotilaallisen eskalaation sijaan korostetaan neuvotteluja ja alueellisen tulitauon tarvetta.
Laajempi keskustelu: turvallisuus, energia ja työnantajien vaatimukset
Hormuzin salmen kriisi paljastaa, kuinka haavoittuva globaali talous on yhden kapean meriväylän häiriöille. Kun noin viidennes maailman öljystä kulkee yhden salmen kautta, jokainen konflikti heijastuu nopeasti polttoaineen hintoihin, logistiikan kustannuksiin ja lopulta tavallisten ihmisten arkeen – työmatkoista yritysten kuljetusketjuihin.
Samaan aikaan kun valtiot pohtivat, miten turvata öljyn ja kaupan virta, käydään monissa maissa tiivistä keskustelua myös siitä, millaisia vaatimuksia työnantajat voivat asettaa työntekijöiden liikkumiselle ja autoilulle. Esimerkkinä tästä on tapaus, jossa nuori työnhakija pudotettiin rekrytoinnista, koska hänen autonsa oli yli 10 vuotta vanha. Tapauksen herättämä keskustelu työnantajien autopolitiikasta ja kohtuullisista vaatimuksista kytkeytyy laajempaan kysymykseen siitä, kuka kantaa riskit ja kustannukset, kun liikkuminen käy epävarmemmaksi ja kalliimmaksi.
Lopulta Hormuzin salmen tilanne ei ole vain sotilaallinen tai diplomaattinen kysymys. Se on myös energiapolitiikan, talouspolitiikan ja arjen turvallisuuden solmukohta, jossa suurvaltapolitiikka ja yksittäisten ihmisten elinkustannukset kohtaavat.
Ei sisällä instagram post:eja
