Alexander Stubbin suora viesti Euroopalle: Suomesta mallia Venäjä-uhkaan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi Naton pääsihteerin Mark Rutten Brysselissä keskustellakseen Ukrainan tukemisesta ja Naton puolustuksen vahvistamisesta. Tapaaminen kiteytti Stubbin mukaan kaksi Euroopan turvallisuuden kannalta ratkaisevaa kysymystä: miten puolustaa Ukrainaa Venäjän jatkuvan hyökkäyksen edessä ja miten vahvistaa liittouman omaa pelotetta ja puolustuskykyä.

Ukrainan tukeminen ja Naton pelotteen vahvistaminen

Stubbin mukaan keskustelun ytimessä olivat Ukrainan sotilaallinen ja taloudellinen tukeminen sekä Naton puolustuksen vahvistaminen koko Euroopan turvallisuuden kannalta.

– Keskityimme kahteen asiaan, miten puolustamme Ukrainaa Venäjän hyökkäyksen edessä ja miten vahvistamme liittouman puolustusta ja pelotetta, Stubb sanoi tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

Presidentti korosti, että Venäjä ei tällä hetkellä osoita minkäänlaisia merkkejä todellisesta neuvotteluhalusta. Tästä syystä hänen mukaansa Ukrainan tukemista ei voida löysätä, vaan päinvastoin sekä taloudellista että sotilaallista apua on lisättävä. Samalla Venäjään kohdistuvia pakotteita on tiukennettava.

Neuvottelut Venäjän kanssa – ajoitus ratkaisee

Stubbilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten Euroopan tulisi suhtautua mahdollisuuteen avata suhteita uudelleen Venäjän kanssa. Presidentti korosti diplomatian perusperiaatetta: ajoitus on kaikki kaikessa.

Stubbin mukaan nyt ei ole neuvottelujen, vaan paineen lisäämisen aika. Hän arvioi, että neuvottelupöytään voitaisiin mahdollisesti päästä aikaisintaan helmi–maaliskuussa, mutta tämä riippuu ennen kaikkea Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin arviosta tilanteesta ja Ukrainan valmiudesta.

Presidentti painotti, että kaikki askeleet Venäjä-suhteissa on otettava tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten johtajien kesken. Hänen mukaansa etenemisen tulee olla ”hyvin koordinoitua”, jotta lännen yhtenäisyys säilyy ja signaali Moskovaan pysyy selkeänä.

Jäädytetyt Venäjän keskuspankkivarat Ukrainan tueksi

Yhtenä konkreettisena keinona paineen lisäämiseksi Venäjää kohtaan Stubb nosti esiin jäädytettyjen Venäjän keskuspankkivarojen hyödyntämisen. Ajatuksena on, että näitä varoja vastaan otettaisiin 140 miljardin euron sotakorvauslaina, jolla voitaisiin rahoittaa Ukrainan tukemista pitkällä aikavälillä.

Hanke on kuitenkin toistaiseksi jumissa, sillä Belgia on jarruttanut ratkaisua. Belgian pelkona on, että varojen käyttö altistaisi maan Venäjän oikeustoimille sekä kotimaassa että kansainvälisillä foorumeilla.

Euroopan komissio on käynyt tiiviitä keskusteluja Belgian kanssa ja tarjonnut aiempaa vahvempia takuita, jotta Belgia suostuisi hyväksymään suunnitellun 140 miljardin euron sotakorvauslainan Ukrainalle. Mediatietojen mukaan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on lähettänyt EU-maille kirjeen, jossa muistiossa todetaan, että EU-maat ovat valmiita kantamaan Venäjän vastatoimien riskit myös tulevina vuosina – ja vielä senkin jälkeen, kun varojen jäädytys aikanaan puretaan.

Presidentti Stubb arvioi, että ratkaisuja jäädytettyjen varojen käyttöön ja Ukrainan pitkäjänteiseen rahoitukseen voisi alkaa löytyä joulukuuhun mennessä, jolloin EU-maiden johtajien on tarkoitus sopia Ukrainan tukipaketista. Stubb jatkaa asiasta keskusteluja muun muassa Belgian pääministerin Bart De Weverin kanssa.

Venäjä pitkäaikaisena uhkana Euroopan vakaudelle

Naton päämajassa pitämässään puheessa Stubb teki selväksi, että Venäjä tulee olemaan pitkäaikainen turvallisuusuhka Euroopalle myös sen jälkeen, kun sota Ukrainassa joskus päättyy. Hänen mukaansa sodan loppu ei tarkoita Venäjän uhkan katoamista, vaan Euroopan on varauduttava epävakauteen ja painostukseen vielä pitkälle tulevaisuuteen.

Tässä yhteydessä Stubb nosti esiin Suomen tavan suhtautua Venäjään ja turvallisuusuhkiin laajemminkin. Hän suositteli, että Eurooppa ottaisi mallia Suomesta.

– Nöyrästi suositan, että kaikki reagoisivat näihin kuten Suomi: pää kylmänä mutta sisulla ja sinnikkyydellä, Stubb sanoi.

Suomen pitkä kokemus Venäjä-suhteista ja maan oma vahva puolustuskyky tekevät Stubbin mielestä suomalaisesta mallista uskottavan esimerkin muille Euroopan maille. Tämä asenne näkyy suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa: yhdistelmä realismia, varautumista ja johdonmukaista länsisuuntausta.

Yhdysvaltojen rooli ja Suomen sotilaallinen varautuminen

Kauppalehti kysyi Stubbilta ja Ruttelta, mikä on tärkein sotilaallinen toimi, johon Suomen tulisi varautua, jos Yhdysvallat tulevaisuudessa vähentäisi sotilaallista läsnäoloaan Euroopassa. Stubb ei ilmaissut huolta, mutta myönsi, että jonkinlainen uudelleenjärjestely on todennäköinen.

– Kaikkien intresseissä on, että USA pitää sotilaallisen jalansijan Euroopassa, Stubb totesi.

Hän korosti, että Yhdysvallat on edelleen Naton ydin ja keskeinen turvallisuustakuu, mutta samalla Euroopan on vahvistettava omaa puolustuskykyään ja strategista vastuuta. Tämä ajattelu on linjassa Suomen panostusten kanssa: puolustusbudjetin kasvattaminen, Naton jäsenyyden hyödyntäminen ja alueellisen valmiuden parantaminen.

Naton pääsihteeri Mark Rutte täydensi, että Eurooppa on jo lisännyt sotilaallista varautumistaan ja puolustusmenojaan merkittävästi viime vuosien aikana.

– Samaan aikaan meillä on yhä Yhdysvaltain selkeä läsnäolo Euroopassa, Rutte muistutti ja viittasi Naton joukkoihin, harjoituksiin ja infrastruktuuriin, jotka vahvistavat liittouman pelotetta ja suojaavat erityisesti itäistä sivustaa.

Suomalainen sisu ja oikeusjärjestys osana laajempaa turvallisuusajattelua

Stubbin esiin nostama suomalainen malli ei rajoitu vain sotilaalliseen puolustukseen. Siihen kuuluu myös vahva luottamus oikeusvaltioperiaatteeseen, viranomaisten toimintaan ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten suomalaiset suhtautuvat rikollisuuteen, huijauksiin ja väärinkäytöksiin.

Ajankohtaisena esimerkkinä voidaan mainita tapaus, jossa nuorukainen yritti huijata arvokellon Aku Hirviniemeltä. Tapaus herätti vilkasta keskustelua siitä, miten suomalainen oikeusjärjestelmä, poliisi ja kansalaiset yhdessä torjuvat huijauksia ja rikollista toimintaa. Samalla tavalla kuin yksittäisiin rikoksiin puututaan päättäväisesti, myös laajempiin turvallisuusuhkiin, kuten Venäjän aggressioon, vastataan johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä otteella.

Stubbin viesti Euroopalle on selkeä: vahva puolustus, yhtenäinen linja, taloudellinen ja sotilaallinen tuki Ukrainalle sekä kylmäpäinen mutta sitkeä suhtautuminen Venäjään muodostavat kokonaisuuden, josta Suomella on ainutlaatuista kokemusta. Tätä kokemusta presidentti haluaa nyt tarjota koko Euroopan käyttöön.

Ei sisällä instagram post:eja