Anna Perho jakoi koskettavan kuvan Olga Temosen farmilta – muistosanat, jotka jäävät elämään
Näyttelijä ja yrittäjä Olga Temonen saateltiin tänään viimeiselle matkalle. Surun ja hiljentymisen päivä keräsi yhteen läheiset, ystävät ja työtoverit, jotka halusivat kunnioittaa rakastetun taiteilijan muistoa.
Siunaushetki järjestettiin Iitin kirkossa, jonka harras tunnelma tarjosi rauhallisen paikan jäähyväisille. Tilaisuuden jälkeen läheiset kokoontuivat yksityiseen muistotilaisuuteen Pizzeria Rehtoriin, ravintolaan, jonka Olga aikanaan perusti ja josta tuli vuosien varrella hänelle tärkeä osa arkea ja omaa elämäntyötä.
Muistotilaisuus Pizzeria Rehtorissa – paikka, jossa Olgan kädenjälki näkyy
Muistotilaisuus Pizzeria Rehtorissa oli luonnollinen jatkumo kirkon siunaushetkelle. Rehtori ei ollut Olgalle vain yritys, vaan paikka, jossa yhdistyivät ruoka, yhteisö ja lämminhenkinen kohtaaminen. Ravintolan pihapiiri, rakennukset ja tunnelma kantavat yhä hänen persoonaansa ja perintöään.
Juuri tästä ympäristöstä toimittaja Anna Perho jakoi hiljaisen ja koskettavan hetken sosiaalisessa mediassa. Hän julkaisi Instagram-tilillään kuvan hämärään valaistusta Rehtorin pihasta – kuvasta, jossa näkyi sekä surun että kiitollisuuden sävyjä.
”Minuun eivät surut ja murheet tartu” – Olgan sanat jäivät elämään
Instagram-päivityksessään Anna Perho kirjoitti avoimesti siitä, millaisen jäljen Olga jätti häneen ja moniin muihin. Hän aloitti kirjoituksensa sanoilla:
– Ehkä tämä vielä Olgasta, Perho aloittaa.
Perho muisteli hetkeä, jolloin Olga sairastui ja asia tuli julkisuuteen. Tuolloin moni kysyi, miltä kaikki tuntuu ja miten hän suhtautuu sairautensa tuomaan epävarmuuteen ja huoleen.
Perho kertoo Olgan vastanneen tavalla, joka jäi hänen mieleensä pysyvästi:
– ”Minuun eivät surut ja murheet tartu.”
Nämä sanat, joihin Anna Perho viittaa, kiteyttävät paljon Olgan elämänasenteesta. Hän ei kieltänyt surua tai vaikeuksia, mutta ei myöskään antanut niiden määritellä itseään tai viedä kaikkea tilaa elämästä.
Perintö, joka ei näy vain paikoissa vaan asenteessa
Anna Perho kirjoittaa, että hän haluaa ottaa Olgan sanat omaksi perinnökseen:
– Tämän otan perinnöksi. Kun ei tilaamatta tulleille murheille mitään voi, niin sen voi, että ei antaisi niiden takertua. Läpi vain, ehkä kyynelin, silti kepein askelin.
Perhon mukaan Olgan viisaus on siinä, että elämän mukanaan tuomia koettelemuksia ei voi estää, mutta oma suhtautuminen niihin on valinta. Suru saa tulla, kyyneleet saavat valua, mutta niiden ei tarvitse juurtua pysyvästi sydämeen ja lamauttaa arkea.
Tämä elämänasenne on osa sitä henkistä perintöä, jonka Olga jätti lähipiirilleen ja monille seuraajilleen. Se ei ole vain muisto kauniista lauseesta, vaan konkreettinen ohjenuora vaikeisiin päiviin: jatkaa eteenpäin, kevein askelin, vaikka sydän olisi raskas.
Olga Temosen muisto kantaa laajasti
Olga Temonen muistetaan monipuolisesta urastaan näyttelijänä, yrittäjänä ja perheenäitinä sekä farmielämästään, jota hän jakoi avoimesti julkisuudessa. Hänen farmiltaan ja arjestaan välittyi lämmin, rehellinen ja maanläheinen kuva elämästä, jossa ilo ja työ kulkivat käsi kädessä.
Myös suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime vuosina puhuttu paljon arvoista, perinteistä ja siitä, miten eri tavoin ihmiset rakentavat identiteettiään. Samaan laajempaan keskusteluun kytkeytyy esimerkiksi uutinen siitä, kuinka Quebec kiristää maallisuuslakeja ja rajoittaa julkisia rukouksia sekä uskonnollisia symboleja. Siinä missä maailmalla käydään kamppailua näkyvien symbolien ja uskonnon roolista julkisessa tilassa, Olgan tarina muistuttaa hiljaisemmasta, henkilökohtaisesta perinnöstä: tavasta suhtautua elämään, suruun ja toivoon.
Gekkonen on aiemmin julkaissut useita kuvia Olga Temosen muistotilaisuudesta ja päivän tunnelmasta. Anna Perhon jakama kuva ja sanat täydentävät tätä kuvaa ihmisestä, jonka läsnäolo jatkuu muistoissa, kertomuksissa ja siinä tavassa, jolla hänen läheisensä ja ihailijansa kulkevat eteenpäin.
