Bobi Wine haastaa Ugandan pitkäaikaisen presidentin – entisestä poptähdestä vastarinnan symboliksi

Karismallaan, sinnikkyydellään ja jokamiehen olemuksellaan entinen poptähti Bobi Wine on ravistellut Ugandan politiikkaa poikkeuksellisella tavalla. 43-vuotiaasta muusikosta on reilussa vuosikymmenessä kasvanut merkittävä haaste 81-vuotiaalle presidentti Yoweri Musevenille, joka on pitänyt vallasta kiinni jo noin 40 vuotta.

“Ghetto presidentistä” nuorison toivoksi

Bobi Wine, oikealta nimeltään Robert Kyagulanyi Ssentamu, on kasvanut Kampalan pääkaupungin slummeissa. Taustansa vuoksi hän alkoi kutsua itseään nimellä ”ghetto president” – slummien presidentti – ja rakensi poliittisen viestinsä etenkin nuorten työttömyyden, köyhyyden ja ihmisoikeuksien ympärille.

Uganda on nuori maa: suuri osa väestöstä on alle 30-vuotiaita. Juuri tämä nuori sukupolvi on lumoutunut Bobi Winen suorapuheisesta tyylistä, musiikillisesta perinnöstä ja lupauksesta tuoda valtaan uusi, korruptionvastainen sukupolvi.

15. tammikuuta Bobi Wine asettuu presidentinvaaleissa Musevenia vastaan jo toistamiseen. Vaikka hänen kannatuksensa on kasvanut, lähtökohta on epätasainen: valtaapitävä hallinto kontrolloi turvallisuuskoneistoa, mediaa ja vaaliprosessia.

Vankeuksia, oikeusjuttuja ja kansainvälistä huomiota

Politiikkaan siirtymisensä jälkeen Bobi Wine on joutunut useita kertoja pidätetyksi ja syytetyksi eri rikoksista. Häntä vastaan on nostettu muun muassa syytteitä laittomasta aseiden hallussapidosta ja maanpetoksesta – syytteitä, joita laajasti pidettiin poliittisesti motivoituina. Lopulta kaikki tapaukset raukesivat tai hylättiin.

Vuonna 2018 hänen tilanteensa herätti huomiota maailmanlaajuisesti. Tunnetut muusikot, kuten Coldplay-yhtyeen Chris Martin ja Gorillaz-yhtyeen keulahahmo Damon Albarn, allekirjoittivat vetoomuksen, jossa vaadittiin hänen vapauttamistaan säilöstä.

Vuonna 2021 kampanjoinnin aikana poliisi ampui kohti Bobi Winea, mikä nosti jälleen esiin kysymyksiä Ugandan viranomaisten voimankäytöstä ja opposition tilasta maassa.

“Olen se ehdokas, joka on lähimpänä tavallisia ihmisiä”, hän kuvaili BBC:lle vaalikampanjansa yhteydessä. “Siksi kahdeksan ehdokkaan joukossa juuri minua jahdataan eniten, häiritään eniten ja pelätään eniten.”

Viranomaiset ja hallinto kiistävät, että pidätykset tai NUP-puolueen (National Unity Platform) jäseniin kohdistunut vaino olisivat poliittisia. Heidän mukaansa kyse on ollut lain ja järjestyksen ylläpitämisestä. Presidentti Museveni on puolestaan syyttänyt Bobi Winea väkivaltaisten vaalitilaisuuksien järjestämisestä tiheästi asutuilla alueilla – väitteitä, jotka oppositiojohtaja torjuu.

Lapsuus sodan varjossa ja tie musiikkiin

Kun Museveni nousi valtaan aseellisen kapinan seurauksena vuonna 1986, Bobi Wine oli vasta nelivuotias. Musevenin johtama National Resistance Army (NRA) kaappasi vallan sisällissodan jälkeen, ja sotilaat olivat pitkään näkyvä osa Ugandan arkea.

Bobi Winen isoisä Yozefu Walakira kuului toiseen kapinallisryhmään, mutta sisällissodan aikana hän majoitti Musevenia ajoittain kotiinsa. Tästä huolimatta Bobi Wine kasvoi sukupolveen, jolle Museveni on aina ollut vallassa oleva presidentti.

Wine vietti suuren osan lapsuudestaan Kampalan Kamwokyan slummissa. Hänen äitinsä, sairaanhoitaja Margaret Nalunkuuma, oli perheen pääasiallinen elättäjä. Äiti hankki pienen maa-alueen Kamwokyasta, jonne perhe asettui ja josta Bobi Wine on myöhemmin muistuttanut, että se teki hänestä “yhden slummilaisista”, ei etuoikeutettua tähteä.

Teini-iässä Bobi Wine kiinnostui taiteista, erityisesti musiikista ja näyttelemisestä. Hän pääsi opiskelemaan Ugandan arvostettuun Makereren yliopistoon, jossa hän suoritti musiikin, tanssin ja draaman tutkinnon vuonna 2003. Opiskeluaikoina hän tapasi myös tulevan puolisonsa Barbara ”Barbie” Itungon, neljän lapsensa äidin; he esiintyivät yhdessä samassa näytelmässä.

“Edutainment” – viihdettä, joka opettaa

Valmistumisensa jälkeen Bobi Wine aloitti musiikkiuran ja brändäsi tyylinsä sanalla “edutainment” – viihdettä, joka opettaa. Yksi hänen varhaisista hiteistään, Kadingo, käsitteli henkilökohtaista hygieniaa ja terveyttä, mikä teki hänestä nopeasti poikkeavan äänen Ugandan musiikkikentällä.

Hänen musiikkinsa yhdistää reggaeta, Afrobeats-rytmejä ja perinteistä ugandalaista musiikkia. Lauluissa käsiteltiin usein sosiaalisia epäkohtia, eriarvoisuutta ja poliittista korruptiota, mikä vahvisti hänen asemaansa yhteiskunnallisen muutoksen puolestapuhujana.

Suosion kasvaessa Bobi Wine päätti silti jatkaa äänityksiä Kamwokyan slummiin rakentamassaan studiossa, korostaen yhteyttään juurilleen. Musiikin ohella hän toimi myös näyttelijänä ja televisiokasvona.

Kun muusikot tukivat Musevenia – ja yksi kieltäytyi

Vuoden 2016 presidentinvaaleissa suuri osa Ugandan eturivin muusikoista asettui avoimesti tukemaan Musevenin uudelleenvalintaa. Bobi Wine oli näkyvä poikkeus. Hän kieltäytyi liittymästä kampanjaan ja julkaisi sen sijaan kappaleen Situka, jossa hän lauloi: “Kun tilanne kovenee, kovien on toimittava, erityisesti silloin, kun johtajista tulee harhaanjohtajia ja mentoreista kiduttajia.”

Kappaleesta tuli nopeasti protestilaulu, jota soitettiin kaikkialla maassa. Se loi pohjaa Bobi Winen seuraavalle askeleelle: varsinaiselle poliittiselle uralle.

Rynnistys parlamenttiin ja People Power -liike

Vuonna 2017 Bobi Wine asettui ehdolle Kyadondo East -vaalipiirin täytevaaleissa riippumattomana ehdokkaana. Vastassa olivat sekä vallassa olevan NRM-puolueen että tuolloin toiseksi suurimman FDC-puolueen ehdokkaat. Bobi Wine voitti murskalukemin, keräten yli viisinkertaisen äänimäärän NRM:n ehdokkaaseen verrattuna.

Vaalivoiton jälkeen hän alkoi rakentaa People Power -liikettä, joka pyrki painostamaan hallintoa kohti demokraattisempia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempia rakenteita. Liikkeen tunnukseksi nousi punainen baretti, joka on yhä Bobi Winen ja hänen tukijoidensa tavaramerkki.

Viranomaiset estivät toistuvasti People Power -nimen rekisteröinnin poliittiseksi puolueeksi. Lopulta Bobi Wine liittyi valmiiksi rekisteröityyn, vähemmän tunnettuun NURP-puolueeseen, joka nimettiin uudelleen National Unity Platformiksi (NUP). Bobi Wine valittiin puolueen johtajaksi, ja People Power -liikkeen energia siirtyi NUP:n sateenvarjon alle.

Vuoden 2021 vaalit ja väkivalta kadulla

Vuoden 2021 presidentinvaaleissa Bobi Wine haastoi Musevenin ensimmäistä kertaa. Kampanjointia varjostivat väkivalta ja turvallisuusjoukkojen kovat otteet. Kymmenet ihmiset saivat surmansa levottomuuksissa, ja monien uskottiin kuolleen turvallisuusjoukkojen luoteihin.

Lopputuloksena Museveni julistettiin voittajaksi 59 prosentin ääniosuudella, Bobi Winen jäädessä 35 prosenttiin. Oppositio kiisti vaalituloksen ja raportoi laajamittaisista väärinkäytöksistä, mutta vallassa oleva järjestelmä pysyi ennallaan.

Dokumenttielokuvasta Oscar-ehdokkuuteen

Kaksi vuotta vaalien jälkeen Bobi Winen tarina sai maailmanlaajuista näkyvyyttä National Geographicin dokumenttielokuvassa Bobi Wine: The People’s President. Elokuva seurasi hänen tietään Kamwokyan slummista presidenttiehdokkaaksi ja kuvasi läheltä myös vaaleihin liittynyttä väkivaltaa ja pelon ilmapiiriä.

Dokumentti levisi kansainväliseen jakeluun ja ylsi jopa Oscar-ehdokkuuteen, mikä nosti Bobi Winen nimen ja Ugandan poliittisen tilanteen maailman otsikoihin. Silti hänen poliittinen peruslinjansa on pysynyt pitkälti samana: korruption vastustaminen, nuorten työllisyys, varallisuuden oikeudenmukaisempi jakautuminen ja ihmisoikeuksien puolustaminen.

Siviilijohtaja maassa, jossa armeija on tottunut päättämään

Ugandan politiikassa armeijalla on vahva rooli. Vuodesta 1962 jatkuneen itsenäisyyden aikana sotilaat ovat kaapanneet tai yrittäneet kaapata vallan useita kertoja. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten vakavasti armeija ottaisi presidentiksi nousseen entisen muusikon, jolla ei ole sotilas- tai ministeritaustaa.

Moni analyytikko pelkää, että juuri tämä voisi muodostua Bobi Winen heikoksi kohdaksi, vaikka hän voittaisikin kansan enemmistön puolelleen. Hän itse torjuu epäilyt ja korostaa, että Ugandan perustuslain mukaan armeijan on oltava siviilijohdon alainen.

“Uganda on ollut valmis siviilijohtajalle iät ja ajat”, hän sanoo. Hänen viestinsä on, että maan tulevaisuuden ei pidä riippua sotilaallisesta taustasta, vaan kyvystä vastata kansalaisten tarpeisiin.

Kampanjointia luotiliivissä ja kyynelkaasun keskellä

Vaalipäivän lähestyessä Bobi Wine kiertää maata kampanjoiden lähes tauotta. Julkisissa esiintymisissä hän näkyy usein luotiliiviin ja kypärään pukeutuneena – konkreettisena muistutuksena siitä, kuinka vaaralliseksi politiikka Ugandassa on muuttunut opposition edustajille.

Kampanjoista on levinnyt runsaasti videomateriaalia, jossa kannattajat kulkevat hänen autosaattueensa rinnalla kyynelkaasun ja vesitykkien keskellä. Pohjoisessa Ugandassa järjestetyssä tilaisuudessa virkapukuiset miehet nähtiin hakkaamassa Bobi Winen tukijoita kepeillä, kun nämä muodostivat ihmiskilven johtajansa ympärille.

Siitä huolimatta hänen kannattajansa pysyvät uskollisina. Vaalitilaisuudet täyttyvät ihmisistä, jotka ottavat tietoisen riskin osallistuessaan opposition tapahtumiin. Monelle heistä Bobi Wine edustaa ainoaa todellista toivoa muutoksesta.

Myös Bobi Wine itse vaikuttaa päättäväiseltä. “Nämä vaalit ovat vapautuksen hetki”, hän kuvaa. “Kyse on vapaudesta, ihmisten äänien kuulemisesta. Kehotamme kansalaisia protestoimaan äänestysuurnilla.”

Uganda osana laajempaa muutosta

Bobi Winen nousu on osa laajempaa ilmiötä, jossa viihdemaailmasta tutut kasvot ottavat yhä näkyvämmän roolin politiikassa. Afrikassa ja muualla maailmassa muusikot, urheilijat ja somevaikuttajat ovat käyttäneet suosiotaan vallanpitäjien haastamiseen ja yhteiskunnallisen keskustelun avaamiseen.

Ugandan tilannetta tarkasteltaessa hyödyllistä on vertailla sitä muihin maihin, joissa pitkään vallassa olleita johtajia on alettu haastaa yhä äänekkäämmin. Esimerkiksi urheilun puolella on nähty, miten symboliikka ja mielialat voivat muuttua nopeasti – aivan kuten Englannin vahva aloitus viidennessä Ashes-testissä Sydneyssä kuvasi omalla tavallaan muutoksen ja vastoinkäymisten dynamiikkaa.

Ugandassa kysymys kuuluu, riittääkö Bobi Winen karisma, kansainvälinen huomio ja kotimainen nuorisoliike muuttamaan vuosikymmenten aikana sementoitunutta järjestelmää – vai pysäyttävätkö turvallisuuskoneisto ja poliittinen eliitti muutoksen jo ennen maalia.

Varmaa on vain se, että Bobi Winen tarina ei ole vielä päättynyt. Hän on jo nyt jättänyt pysyvän jäljen Ugandan politiikkaan ja nuorten mieliin – riippumatta siitä, mitä tulevissa vaaleissa tapahtuu.

Ei sisällä instagram post:eja