Cecilia Giménez, ”Monkey Christ” -freskon yllättävä restauroija, on kuollut 94-vuotiaana
Espanjalainen seurakuntalainen Cecilia Giménez, joka nousi maailmanlaajuiseen julkisuuteen epäonnistuneen Jeesus-freskon restaurointiyrityksen vuoksi, on kuollut 94 vuoden iässä. Hänen nimensä yhdistetään pysyvästi Borjan pienen kaupungin kirkossa sijaitsevaan Ecce Homo -maalaukseen, josta tuli internet-ilmiö lempinimellä ”Monkey Christ”.
Ecce Homo – vuosisatainen fresko ja kohtalokas restaurointi
Borjassa, Koillis-Espanjassa, asunut Cecilia Giménez oli vuosikymmeniä aktiivinen seurakuntalainen ja maalaamisen harrastaja. Noin 100 vuotta vanha Elias García Martínezin maalaus Ecce Homo (”Ecce Homo” tarkoittaa latinaksi ”Katso ihmistä”) oli pitkään esillä Borjan La Misericordian pyhäkön kirkossa lähellä Zaragozaa.
Elokuussa 2012 silloin 81-vuotias Giménez päätti omatoimisesti kunnostaa huonokuntoisen freskon. Maalaus oli rapistunut pahasti, ja sen värit ja ääriviivat olivat kuluneet. Giménez kertoi myöhemmin BBC:lle, että kirkon jäsenet olivat ”aina korjanneet kaiken itse” ja että hänellä oli paikallisen papin lupa jatkaa työtä.
Hän myös painotti, että kuka tahansa kirkkoon astunut olisi nähnyt hänen maalaavan alkuperäisen teoksen päälle – työ ei tapahtunut salassa, vaan avoimesti kirkon seinällä.
”Monkey Christ” – meemi, joka kiersi maailman
Kun restauroitu fresko paljastettiin, se ei kuitenkaan vastannut alkuperäistä teosta. Kristuksen kasvot muuttuivat tunnistamattomiksi, pyöreämmiksi ja karvaiselta apinalta muistuttaviksi. Internetissä teos sai nopeasti lempinimen ”Monkey Christ”, josta tuli viraali meemi ja yksi tunnetuimmista esimerkeistä epäonnistuneesta taiderestauroinnista.
Kuva uudesta Ecce Homosta levisi sosiaalisessa mediassa, uutisissa ja meemi-sivustoilla ympäri maailmaa. Giménez joutui hetkessä rajun pilkan ja kritiikin kohteeksi, vaikka hänen tarkoituksenaan oli ollut pelastaa rapistuva maalaus parhaansa mukaan.
Pienestä Borjasta kansainvälinen turistikohde
Ironista kyllä, juuri tämä epäonnistunut restaurointi muutti Borjan hiljaisen kaupungin kohtalon. Ennen kohua Borjassa vieraili arviolta noin 5 000 turistia vuodessa. Vain vuotta myöhemmin, vuonna 2013, matkailijamäärä oli noussut yli 40 000 kävijään.
Ecce Homosta tuli matkailun vetonaula, ja kirkossa käyneiden turistien pääsymaksuista ja oheistuotteista kerätyt varat toivat kaupungille ja hyväntekeväisyyteen yli 50 000 euroa. Nykyisin viranomaisten mukaan Borjaan saapuu vuosittain noin 15 000–20 000 vierailijaa nimenomaan katsomaan kuuluisaa freskoa.
Nykyään ”Monkey Christ” -versio Ecce Homosta on suojattu lasisella suojakilvellä. Teoksesta on tullut osa sekä paikallista identiteettiä että kansainvälistä popkulttuuria, ja se esiintyy yhä matkailuesitteissä, dokumenteissa ja taidekeskusteluissa.
Cecilia Giménezin elämä, taide ja myöhäinen kunnianpalautus
Borjan pormestari Eduardo Arilla vahvisti Giménezin kuoleman Facebook-julkaisussaan ja kuvaili häntä ”suureksi maalaustaiteen rakastajaksi nuoresta lähtien”. Arilla kiitti erityisesti hänen vuosikymmenten mittaista omistautumistaan seurakunnalle ja vapaaehtoistyölleen kirkossa.
Pormestari muisteli julkaisussaan myös kuuluisaksi noussutta Ecce Homo -restaurointia elokuussa 2012. Hänen mukaansa teos oli niin huonossa kunnossa, että Cecilia päätti ”parhain aikomuksin maalata työn uudelleen sen päälle”. Vaikka lopputulos herätti aluksi närkästystä, myöhemmin yhä useampi alkoi nähdä tilanteessa myös inhimillisyyttä, huumoria ja kulttuurista arvoa.
Alkuperäisen pilkan ja kohun jälkeen Giménez sai runsaasti tukea sekä paikallisilta asukkailta että ihmisiltä ympäri maailmaa. Monet näkivät hänessä tavallisen ihmisen, joka uskalsi tarttua siveltimeen ja yritti vilpittömästi pelastaa tärkeän kirkollisen teoksen.
Kohun laannuttua Giménez järjesti taidenäyttelyn, jossa esiteltiin 28 hänen omaa maalaustaan. Näyttely osoitti, että hänellä oli todellista taiteellista intohimoa ja kokemusta, vaikka Ecce Homo -restaurointi ei vastannutkaan ammattilaisstandardia.
Perintö, joka elää matkailussa, meemikulttuurissa ja urheilun viihdetapahtumissa
Cecilia Giménezin tarina on esimerkki siitä, miten yksi paikallinen teko voi muuttua globaaliksi ilmiöksi. Hänen tekemänsä restaurointi yhdistyy nykyisin paitsi taidehistoriaan myös internetkulttuuriin ja viihteeseen: epäonnistuneista, mutta hyväntahtoisista yrityksistä on tullut osa laajempaa keskustelua taiteen arvosta, aitoudesta ja huumorista.
Samankaltaista viihteellistä ja keskustelua herättävää asetelmaa hyödynnetään myös urheilussa. Esimerkiksi tenniksen puolella on noussut esiin värikkäitä spektaakkeleita, kuten Aryna Sabalenkan ja Nick Kyrgiosin välinen näyttävä Battle of the Sexes -ottelukonsepti, jossa perinteistä lajia tuodaan yleisölle uudenlaisen tarinankerronnan ja viihteen kautta. Kuten Ecce Homo -freskon tapauksessa, myös tällaiset tapahtumat osoittavat, kuinka kulttuuri, media ja yleisön reaktiot voivat nostaa yksittäisen hetken kansainväliseen valokeilaan.
Giménez muistetaan Borjassa paitsi kohutusta freskosta myös anteliaisuudestaan ja uskollisuudestaan paikalliselle seurakunnalle. Pormestari Arilla tiivisti paikallisten tunnot yksinkertaiseen jäähyväisviestiin: ”Lepää rauhassa, Cecilia, tulemme aina muistamaan sinut.”
Ei sisällä instagram post:eja
