COP30-ilmastokokous Belémissä päättyi ilman uusia fossiilisten polttoaineiden lupauksia

YK:n ilmastokokous COP30 päättyi Belémissä, Brasiliassa sopimukseen, joka ei sisällä suoraa mainintaa fossiilisista polttoaineista – tekijästä, joka kiihdyttää ilmaston lämpenemistä ja uhkaa 1,5 asteen lämpenemisrajan saavuttamista.

Yli 80 maata pettyi fossiilikirjauksen puutteeseen

Yli 80 maata, mukaan lukien Iso-Britannia ja EU, tavoitteli Belémissä selkeää kirjausta siitä, että maailma sitoutuisi luopumaan öljystä, hiilestä ja kaasusta nykyistä nopeammin. Lopputulos jäi kuitenkin kauas näistä toiveista.

Öljyä tuottavat valtiot pitivät tiukasti kiinni kannastaan, jonka mukaan niillä on oikeus hyödyntää fossiilisia luonnonvarojaan talouskasvun vauhdittamiseen. Tämä jyrkkä eturistiriita kehitysmaiden, fossiilitalouksien ja kunnianhimoisempia päästövähennyksiä ajavien maiden välillä leimasi neuvotteluja alusta loppuun.

UN: huoli 1,5 asteen tavoitteen kariutumisesta kasvaa

Kokous järjestettiin tilanteessa, jossa YK on toistuvasti varoittanut, että maailman yhteiset ponnistelut ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ovat vakavasti vaarassa. Päästöt eivät ole kääntyneet riittävän jyrkkään laskuun, ja fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkuu monissa maissa kasvavana tai korkealla tasolla.

Belémin päätösasiakirja, niin sanottu Mutirão-sopimus, kehottaa maita ainoastaan vapaaehtoisesti kiihdyttämään ilmastotoimiaan. Velvoittavien päästövähennystavoitteiden tai sitovien fossiilikirjausten puute herätti laajaa kritiikkiä etenkin niissä maissa, jotka ovat jo kärsimässä ilmastokriisin rajuimmista vaikutuksista.

Kolumbian raju kritiikki: prosessi koettiin epäoikeudenmukaiseksi

Erityisen tyytymättömänä esiin nousi Kolumbia. Maan edustaja arvosteli voimakkaasti COP30-puheenjohtajuutta siitä, ettei maille annettu mahdollisuutta vastustaa sopimusta lauantain loppukokouksessa, niin sanotussa täysistunnossa.

Kolumbian presidentti Gustavo Petro ilmoitti julkisesti, ettei hän hyväksy Belémin sopimusta. Petron mukaan prosessi sivuutti ne maat, jotka vaativat selkeitä kirjauksia fossiilisten polttoaineiden alasajosta ja oikeudenmukaista siirtymää puhtaaseen energiaan.

Mutirão-sopimus: vapaaehtoisuutta, ei sitovia fossiilitavoitteita

Lopullinen Mutirão-sopimus ei mainitse fossiilisia polttoaineita nimeltä, vaan puhuu yleisellä tasolla ilmastotoimien tehostamisesta ja sopeutumisen tukemisesta. Keskeinen linjaus on, että maat vapaaehtoisesti nopeuttavat päästövähennyksiään ja vahvistavat ilmastosuunnitelmiaan.

Monille maille oli silti helpotus, ettei kokous täysin romahtanut tai vetänyt takaisin aiempia ilmastosopimuksia, kuten Pariisin ilmastosopimuksen keskeisiä tavoitteita. Vaarana oli ollut jopa se, että jo saavutettuja kansainvälisiä linjauksia olisi vesitetty.

Yhdysvallat poissa neuvottelupöydästä

Belém erosi aiemmista ilmastokokouksista myös siksi, että Yhdysvallat ei tällä kertaa lähettänyt virallista valtuuskuntaa. Presidentti Donald Trump oli ilmoittanut, että Yhdysvallat vetäytyy vuonna 2015 solmitusta Pariisin ilmastosopimuksesta, jota hän on kutsunut huijaukseksi.

Maailman suurimman talouden ja yhden suurimman päästöjen aiheuttajan poissaolo heikensi monien asiantuntijoiden mielestä Belémin neuvottelujen painoarvoa ja mahdollisuuksia sopia kunnianhimoisista fossiilirajoituksista.

Rahoitus köyhille maille edelleen riittämätöntä

Kehittyvät maat ja ilmastokriisistä eniten kärsivät valtioiden liittoumat korostivat neuvotteluissa rahoituksen ratkaisevaa merkitystä. Heidän mukaansa ilmastonmuutokseen sopeutuminen, sään ääri-ilmiöihin varautuminen ja vahinkojen korjaaminen vaativat merkittävästi enemmän tukivaroja rikkaammilta mailta.

Antigua ja Barbudan ilmastolähettiläs Ruleta Thomas luonnehti sovittua rahoitusta pettymykseksi. Hänen mukaansa luvatut summat eivät vastaa sitä mittakaavaa, jolla ilmastonmuutos jo nyt iskee pieniin saarivaltioihin ja matalalla sijaitseviin rannikkoalueisiin. Samalla Thomas kuitenkin korosti, että on tärkeää, että YK:n ilmastoprosessi ylipäätään jatkuu ja tarjoaa foorumin, jossa jokainen maa voi tulla kuulluksi.

Belémin kokous kaaoksen keskellä

Kaksiviikkoinen COP30 oli käytännön järjestelyiltään kaoottinen. Kokouspaikan wc-tilat jäivät ajoittain ilman vettä, rankat ukkosmyrskyt tulvittivat aluetta ja monet delegaatit valittivat kuumista, kosteista neuvotteluhuoneista, joissa oli vaikea työskennellä.

Lähes 50 000 rekisteröityä osanottajaa jouduttiin evakuoimaan kahteen otteeseen. Noin 150 mielenosoittajaa onnistui murtautumaan turvalinjojen läpi kokousalueelle kantaen kylttejä, joissa luki muun muassa ”metsämme eivät ole myytävänä” – viesti, joka kohdistui suoraan Amazonin sademetsien suojelun ja taloudellisen hyödyntämisen väliseen ristiriitaan.

Lisäksi torstaina syttynyt suuri tulipalo poltti nopeasti reiän kokousrakennuksen kattoon ja pakotti osallistujat poistumaan tiloista vähintään kuuden tunnin ajaksi. Infrastruktuuriongelmat alleviivasivat sitä, miten haavoittuvia myös suuret kansainväliset tapahtumat voivat olla ääri-ilmiöiden ja onnettomuuksien keskellä.

Brasilia parrasvaloissa – mutta myös kritiikin kohteena

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva valitsi Belémin COP30:n isäntäkaupungiksi nostaakseen maailman huomion Amazonin sademetsään ja houkutellakseen lisää rahoitusta alueen suojeluun ja kestävään kehitykseen. Samalla Brasilia halusi vahvistaa asemaansa globaalina ilmastojohtajana.

Kuitenkin maa joutui kovan arvostelun kohteeksi omien öljynporaussuunnitelmiensa vuoksi Amazonin suistossa. Kampanjajärjestö Global Witnessin BBC:lle jakaman analyysin mukaan Brasilian merellinen öljy- ja kaasutuotanto on nykyisten suunnitelmien valossa kasvamassa aina 2030-luvun alkuun asti. Tämä on räikeässä ristiriidassa sen viestin kanssa, että maailman tulisi pikaisesti vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Jotkut maat tyytyväisiä: ”epätäydellinen, mutta edistystä”

Vaikka monet maat kokivat tuloksen riittämättömäksi, osa valtioista piti Mutirão-sopimusta silti myönteisenä askeleena. Intia kiitti sopimusta ja kuvaili sitä merkitykselliseksi, korostaen erityisesti sitä, että prosessi tunnustaa kehittyvien maiden oikeuden talouskasvuun.

Pienten saarivaltioiden ja matalalla sijaitsevien rannikkomaiden etuja ajava 39 maan ryhmä kutsui sopimusta epätäydelliseksi, mutta silti askeleeksi kohti edistystä. Monille näistä maista merkittävin saavutus oli lupa lisätä ilmastorahoitusta, jolla ne voivat paremmin sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin, kuten merenpinnan nousuun ja yhä voimistuviin myrskyihin.

Yli 80 maalle karvas loppu – mutta prosessi jatkuu

Yli 80 maata, jotka neuvottelivat läpi yön saadakseen sopimukseen vahvempaa kieltä fossiilisten polttoaineiden alasajosta, joutuivat lopulta pettymään. Silti monet päättäjät korostivat tarvetta jatkaa työtä seuraavissa ilmastokokouksissa ja tiukentaa maiden kansallisia ilmastotavoitteita.

Iso-Britannian energia- ja ilmastoministeri Ed Miliband kuvaili kokousta askeleeksi eteenpäin, vaikka myönsi, että olisi toivonut huomattavasti kunnianhimoisempaa sopimusta. EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstra totesi, ettei EU aio peitellä pettymystään: unionin toiveena oli enemmän – enemmän päästövähennyksiä, enemmän rahoitusta ja selkeämpi irtautuminen fossiilisista polttoaineista.

Laajempi kuva: fossiilit, talous ja globaalit urheilutapahtumat

Belémin COP30 osoitti jälleen, miten vaikeaa on sovittaa yhteen ilmastotiede, talouskasvutavoitteet ja poliittiset realiteetit. Fossiilisten polttoaineiden rooli jakaa maita syvästi, aivan kuten muillakin yhteiskunnan aloilla nähdään jännitteitä, kun taloudelliset intressit törmäävät ympäristövastuuseen.

Esimerkiksi urheilumaailmassa on käyty kiivasta keskustelua siitä, miten suuret turnaukset, sponsorisopimukset ja valmistautumisen taso heijastavat laajempia arvoja ja vastuullisuutta. Tästä näkökulmasta on kiinnostavaa, miten Michael Vaughanin kritiikki Englannin krikettijoukkueen valmistautumisesta Ashes-sarjan pinkkipallotestiin kuvaa samaa perusjännitteistä dynamiikkaa: lyhyen aikavälin valinnat ja mukavuus vastaan pitkäjänteinen valmistautuminen ja ammattimainen, vastuullinen toiminta.

Ilmastopolitiikassa tämä jännite on vielä näkyvämpi. Belémin kokouksen viesti on, että vaikka prosessi jatkuu, aikaikkuna 1,5 asteen tavoitteen turvaamiseen kapenee. Seuraavat vuodet ja tulevat COP-kokoukset näyttävät, muuttuuko vapaaehtoinen retoriikka konkreettiseksi, sitovaksi toiminnaksi.

Ei sisällä instagram post:eja