COP30-neuvottelut jumissa: fossiiliset polttoaineet ja ilmastorahoitus ajavat maat törmäyskurssille
COP30-ilmastoneuvottelut ovat ajautuneet syvään pattitilanteeseen, kun kiistat fossiilisista polttoaineista ja rahasta ovat pysäyttäneet edistymisen. Neuvottelujen oli määrä päättyä perjantaina klo 18 paikallista aikaa (21.00 GMT), mutta keskustelut jatkuivat läpi yön ilman merkkejä läpimurrosta.
Monet valtuuskunnat ovat jo lähteneet tai ovat lähdössä kotiin, mikä tekee sopimuksen saavuttamisesta entistä vaikeampaa. Brasilia, joka isännöi tämänvuotista YK:n ilmastokokousta, oli asettanut tavoitteeksi konkreettisen suunnitelman siitä, miten maailma siirtyy pois hiilestä, öljystä ja kaasusta. Perjantaiaamuna julkaistu luonnos ei kuitenkaan sisältänyt ainuttakaan mainintaa fossiilisista polttoaineista – mikä on monille maille täysin kestämätön lähtökohta.
Kiista fossiilisista polttoaineista jakaa maat rintamalinjoihin
Luonnosasiakirjan vaikeneminen hiilestä, öljystä ja kaasusta on herättänyt laajaa vastarintaa erityisesti niiden maiden keskuudessa, jotka vaativat nopeaa ja selkeää irtautumista fossialisista polttoaineista. Mukana tässä rintamassa on muun muassa Iso-Britannia.
Toisaalta öljyä ja kaasua tuottavat maat vastustavat jyrkästi sitovaa tiekarttaa fossiilisista luopumiseksi. Näiden maiden mukaan niillä tulisi olla oikeus hyödyntää omia luonnonvarojaan samaan tapaan kuin rikkaammat maat ovat tehneet vuosikymmenten ajan. Ne painottavat, että huomion pitäisi kohdistua päästöjen vähentämiseen, ei välttämättä itse fossiilisiin polttoaineisiin – esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kaltaisen teknologian avulla.
Monet ilmastotutkijat kritisoivat tätä lähestymistapaa, koska se ei puutu ongelman juurisyyhyn: fossiilisten polttoaineiden jatkuvaan polttamiseen. Tutkijoiden mukaan ilmastokriisin hillitseminen edellyttää sekä päästöjen vähentämistä että fossiilisten käytön nopeaa alasajoa.
Kehittyvät maat vaativat rahaa ennen lupauksia
Kaikki kehittyvät maat eivät tue vahvaa kirjausta fossiilisista luopumisesta. Monille niistä ensisijainen kysymys on rahoitus: rikkaiden maiden tulisi ensin täyttää jo aiemmin annetut lupaukset ilmastorahoituksesta ennen kuin uutta kunnianhimoa vaaditaan.
Köyhimmät ja ilmastonmuutokselle haavoittuvimmat maat korostavat, että ne kärsivät pahimmin nousevien lämpötilojen, merenpinnan nousun ja äärisäiden seurauksista, vaikka niiden oma vastuu historiallisista päästöistä on pieni. Ne ovat toistuvasti vaatineet suurempaa tukea sopeutumiseen sekä vahinkojen ja menetysten korvaamiseen.
Perjantaiaamuna julkaistussa sopimusluonnoksessa oli mukana kirjaus, joka kehotti kolminkertaistamaan ilmastorahoituksen määrän vuoteen 2030 mennessä, jotta maat voisivat sopeutua muutoksiin. Luonnos ei kuitenkaan määritellyt, mistä rahat tulisivat – hallituksilta, yksityiseltä sektorilta vai muista lähteistä. Tämä epämääräisyys on saanut monet maat epäluuloisiksi, sillä rikkaat valtiot ovat aiemminkin alisuoriutuneet ilmastorahoituslupauksistaan.
Kokous venyy – mutta aika on loppumassa
YK:n sääntöjen mukaan vähintään kaksi kolmasosaa ilmastosopimukseen kuuluvista maista on oltava paikalla, jotta päätöksiä voidaan tehdä. Koska monet valtuuskunnat ovat jo aloittaneet kotiinpaluunsa, jokainen viivytys pienentää mahdollisuuksia saavuttaa yhteinen lopputulos.
Vaikka ilmastokokousten yliaika on enemmän sääntö kuin poikkeus – toisinaan jopa yli vuorokauden – nykyinen pattitilanne huolestuttaa. Suurimmat kiistakysymykset ovat yhä ratkaisematta: mitä tapahtuu fossiilisille polttoaineille ja kuinka paljon rikkaiden maiden tulisi maksaa kehittyville maille ilmastotoimista ja sopeutumisesta.
Perjantaiksi on sovittu yleiskokous eli niin sanottu täysistunto, jossa on tarkoitus hyväksyä vähemmän kiistanalaiset osat sopimuspaketista. Fossiilisten polttoaineiden tulevaisuudesta ja rahoituksesta ei kuitenkaan ole toistaiseksi nähtävissä kompromissia.
Brasilian rooli: kunnianhimoa ja ristiriitoja
Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva saapui COP30-kokoukseen vahvan viestin kanssa: maailman on saatava selkeä tiekartta riippuvuuden lopettamiseksi fossiilisista polttoaineista. Tämä nähtiin jatkona kahden vuoden takaiselle COP28-kokoukselle Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, jossa maat sopivat tarpeesta ”siirtyä pois fossiilisista polttoaineista energiajärjestelmissä”.
Lulan ajama tiekartta-ajatus sai tukea kymmeniltä mailta, mukaan lukien Iso-Britannia. Silti se törmäsi voimakkaaseen vastustukseen öljyntuottajamaiden taholta, mikä heijastuu nyt luonnosasiakirjan fossiilittomuuden puuttumisena.
Samalla Brasilia on itse joutunut suurennuslasin alle. Kampanjajärjestö Global Witnessin BBC:lle jakaman analyysin mukaan Brasilian merialueiden öljy- ja kaasutuotanto on kasvamassa ainakin varhaisiin 2030-lukuihin saakka. Ennuste perustuu tunnetun analyysiyhtiö Rystad Energyn lukuihin.
Presidentti Lula on puolustanut fossiilihankkeita toteamalla, että öljytuloilla voidaan rahoittaa siirtymää puhtaampaan energiaan Brasiliassa. Hän on samalla korostanut saavutuksiaan Amazonin sademetsän metsäkadon hidastamisessa ja nostanut esiin uuden rahaston, jonka tarkoitus on estää trooppisten metsien tuhoa maailmanlaajuisesti. Rahaston rahoittajiksi sitouttaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi.
Fossiilikeskustelu osa laajempaa siirtymäkamppailua
COP30:n umpisolmu heijastaa laajempaa globaalia ristiriitaa: miten yhdistää nopea päästövähennys, taloudellinen kehitys ja oikeudenmukaisuus. Fossiilisten polttoaineiden alasajo vaikuttaa energiaturvallisuuteen, työpaikkoihin ja kansantalouksiin, erityisesti maissa, joiden budjetit ovat vahvasti sidoksissa öljyyn ja kaasuun.
Monet maat vaativat siksi selkeitä, vaiheittaisia askelia, jotka ottavat huomioon sekä ilmastotieteen kiireellisyyden että sosiaaliset seuraukset. Tähän liittyy myös keskustelu siitä, miten nopeasti fossiiliset polttoaineet tulee korvata uusiutuvalla energialla ja millaista tukea siirtymässä tarjotaan haavoittuville yhteisöille.
Samantyyppistä jännitteiden kasautumista nähdään myös muilla aloilla, kuten urheilussa, jossa taloudelliset intressit, ympäristövaikutukset ja urheilijoiden suoritukset kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi Lewis Hamiltonin Las Vegasin F1-viikonloppu ja Ferrarin pitkittynyt painajaiskausi ovat herättäneet keskustelua sekä moottoriurheilun tulevaisuudesta että sen ympäristöjalanjäljestä – sama peruskysymys energian käytöstä ja kestävyydestä nousee esiin eri yhteyksissä.
Kun COP30 jatkuu yliajalla, ratkaisevaa on, kykenevätkö maat löytämään kompromissin, joka sisältää sekä vahvan signaalin fossiilisista irtautumisesta että uskottavan suunnitelman ilmastorahoituksen kasvattamiseksi. Ilman näitä kahta elementtiä kokouksen lopputulos riskeeraa jäädä kauas siitä, mitä ilmastotiede pitää välttämättömänä.
Ei sisällä instagram post:eja
