Englannin keskuspankin pääjohtaja: tekoäly syrjäyttää työpaikkoja, mutta voi vauhdittaa talouskasvua

Englannin keskuspankin pääjohtaja Andrew Bailey arvioi, että tekoälyn (AI) laajamittainen käyttöönotto on todennäköisesti syrjäyttämässä ihmisiä työpaikoilta samaan tapaan kuin teollinen vallankumous aikanaan. Hänen mukaansa kyse ei kuitenkaan välttämättä ole massatyöttömyydestä, vaan työn rakenteen ja osaamisvaatimusten perusteellisesta muutoksesta.

Tekoäly muuttaa työnkuvia – koulutus ratkaisee, kuka työllistyy

Baileyn mukaan Iso-Britannian on panostettava määrätietoisesti koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja osaamisen päivittämiseen, jotta työntekijät voivat siirtyä tekoälyä hyödyntäviin tehtäviin. Hän kertoi BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa uskovansa, että työpaikan löytäminen on tulevaisuudessa ”paljon helpompaa” niille, joilla on tekoälyyn ja dataan liittyviä taitoja.

Samalla Bailey varoitti, että etenkin nuorille ja kokemattomille ammattilaisille voi syntyä pullonkaula urapolun alkuun, jos tekoäly korvaa perinteiset aloitustason tehtävät.

”Meidän on mietittävä, mitä tekoäly tekee ihmisten uraputkelle. Muuttaako se sitä vai ei? Jos ihmiset työskentelevät yhdessä tekoälyn kanssa, en ole varma, muuttuuko putki merkittävästi – mutta on oikein pitää tätä tarkasti silmällä”, Bailey sanoi.

Tekoäly arjessa ja yrityksissä – tuottavuutta, mutta myös työpaineita

Tekoäly on viime vuosina tullut osaksi jokapäiväistä elämää ja yleistynyt nopeasti niin yrityksissä kuin julkisella sektorilla. Teknologian avulla tietokoneet pystyvät käsittelemään valtavia tietomääriä, tunnistamaan kuvioita ja noudattamaan yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mitä kerätylle tiedolle tehdään.

Tämä tuo merkittävää tuottavuuspotentiaalia, mutta herättää samalla huolta työmarkkinoiden kehityksestä. Virallisten lukujen mukaan Iso-Britannian työttömyysaste nousi 5,1 prosenttiin elokuusta lokakuuhun ulottuvalla jaksolla, ja erityisesti nuoret kärsivät tilanteesta.

18–24-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi kolmen kuukauden aikana 85 000:lla – kyseessä on suurin lisäys sitten marraskuun 2022, kertoo Ison-Britannian tilastovirasto ONS.

Nuoret ja aloitustason tehtävät suurimmassa riskissä

Osa asiantuntijoista katsoo, että minimipalkan korotukset ja veronkorotukset ovat vähentäneet yritysten halukkuutta palkata aloitustason työntekijöitä. Toiset taas arvioivat, että nimenomaan tekoälyn nopea kehitys pienentää tarvetta junioreille ja vastavalmistuneille.

Erityisen alttiita muutokselle ovat aloitustason asiantuntijatehtävät aloilla kuten laki, tilintarkastus, taloushallinto ja hallinnollinen työ. Nämä työt sisältävät usein rutiininomaista tiedonkeruuta ja -analyysiä, jotka voidaan yhä useammin automatisoida tekoälyn avulla.

Tilintarkastus- ja konsultointijätti PwC:n globaali puheenjohtaja Mohamed Kande kertoi BBC:lle, että yhtiö hidastaa henkilöstömäärän kasvattamista tekoälyn takia. ”Nyt meillä on tekoäly. Haluamme palkata, mutta en tiedä, onko se sama määrä ihmisiä kuin ennen – se tulee olemaan erilainen joukko ihmisiä”, Kande sanoi.

Yritykset, jotka aiemmin ostivat PwC:ltä konsultteja käymään läpi dataa ja dokumentteja, saattavat jatkossa käyttää tekoälymalleja samaan työhön. Viikoista kestänyt ja kallis työ voi tiivistyä muutamiin minuutteihin.

Historiallinen vertailu: teollinen vallankumous ja tekoäly

Bailey muistutti, että huoli teknologian vaikutuksesta työllisyyteen ei ole uusi ilmiö. Hän viittasi esimerkkinä aikaan, jolloin kuningatar Elisabet I pohti neulekoneen keksinnön seurauksia alamaisilleen.

”Kuten nähtiin teollisessa vallankumouksessa, voidaan nyt jälkikäteen todeta, ettei se aiheuttanut massatyöttömyyttä, mutta se kyllä syrjäytti ihmisiä töistä – ja tämä on tärkeää”, Bailey sanoi.

Hänen arvionsa mukaan tekoälyllä voi olla samankaltainen vaikutus: se muuttaa työn sisältöä ja vaatii siirtymiä ammateista toisiin, mutta ei välttämättä romahduta kokonaiskysyntää työvoimalle. ”Arvaukseni on, että tekoälyllä on hyvin todennäköisesti samanlainen vaikutus. Meidän on oltava siihen valmistautuneita”, hän jatkoi.

Tekoäly kasvun moottorina – tuottavuus keskiössä

Bailey näkee tekoälyn myös mahdollisuutena. Hänen mukaansa tekoäly on todennäköisin lähde seuraavalle kasvuloikalle Ison-Britannian taloudessa.

”Sen potentiaali parantaa tuottavuuden kasvua on mielestäni varsin merkittävä. Tekoälyä tullaan käyttämään läpi koko talouden. Se, kuinka nopeasti kehitys etenee, on eri kysymys – historian perusteella tiedämme, että kestää yleensä jonkin aikaa, ennen kuin uudet teknologiat valuvat laajasti käyttöön”, Bailey sanoi.

Englannin keskuspankki, joka vastaa maan ohjauskorosta, käyttää jo nyt tekoälyä omassa toiminnassaan. Bailey kuitenkin korosti, että niin keskuspankki kuin muutkin instituutiot ovat vielä kokeiluvaiheessa. ”Tekoälyn saaminen valtavirran jokapäiväiseen käyttöön vie aikaa, mutta on kriittisen tärkeää, että keskitymme nyt luomaan oikeat edellytykset sen käyttöönotolle”, hän painotti.

Pelko tekoälykuplasta – toistuuko IT-kuplan historia?

Tekoälyn vaikutus ei rajoitu työmarkkinoihin. Markkinoilla pohditaan, onko syntymässä tekoälykupla, jossa suuret teknologia- ja AI-yhtiöt ovat yliarvostettuja. Englannin keskuspankki on viime aikoina varoittanut mahdollisesta hintaromahduksesta, joka voisi muistuttaa 2000-luvun vaihteen IT- eli dotcom-kuplan puhkeamista.

Yhdysvaltalaispankki JP Morganin toimitusjohtaja Jamie Dimon kertoi BBC:lle lokakuussa olevansa ”paljon huolestuneempi kuin monet muut” vakavan markkinakorjauksen riskistä tulevina vuosina.

Bailey sanoi, että päättäjien on seurattava tarkasti tekoäly-yhtiöiden arvostuksia. Hän kuitenkin huomautti, että suurin osa merkittävistä teknologiayrityksistä tuottaa tällä hetkellä myös vahvaa kassavirtaa – toisin kuin monissa aiemmissa kuplissa.

”On silti edelleen niin, ettei se tarkoita, että kaikki olisivat voittajia. Seuraamme tilannetta hyvin tarkasti, koska meidän on arvioitava, millaisia seurauksia mahdollisella nopealla arvostusten purkautumisella voisi olla”, Bailey totesi.

Suomi, Eurooppa ja tekoälyn kilpailukyky

Vaikka Baileyn analyysi keskittyy Isoon-Britanniaan, sen viesti on relevantti myös Suomelle ja muille Euroopan maille. Tekoälyyn liittyvä koulutus, osaamisen kehittäminen ja innovaatiot ovat ratkaisevia, jotta taloudet pystyvät hyödyntämään teknologian tuottavuuspotentiaalin ilman, että kokonaiset ikäluokat jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Suomalaisessa keskustelussa korostuvat samat teemat kuin Britanniassa: miten parantaa nuorten pääsyä ensimmäisiin asiantuntijatehtäviin, miten yritykset ottavat tekoälyn käyttöön vastuullisesti ja millä tavoin sääntely tukee sekä innovaatioita että työmarkkinoiden vakautta.

Urheilun puolella digitalisaatio ja data-analytiikka ovat jo muuttaneet tapaa, jolla joukkueet valmistautuvat otteluihin ja seuraavat pelaajien suorituksia. Esimerkiksi eurooppalaisessa rugbyssa otteluanalyysit, tilastot ja pelistrategiat hyödyntävät yhä enemmän dataa ja kehittynyttä teknologiaa, mistä kertoo myös Bathin ja Toulonin välinen pisteilottelu Champions Cupissa ja sen yksityiskohtainen tilastoseuranta.

Ei sisällä instagram post:eja