Esko Eerikäinen ylistää Trumpin iskua Venezuelaan ja toivoo seuraavaksi toimia Kolumbiassa
Radiojuontaja ja somevaikuttaja Esko Eerikäinen ottaa Instagramissa poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin Venezuelaan kohdistamaan sotilasoperaatioon. Iskun yhteydessä Venezuelan kiistelty presidentti Nicolás Maduro kaapattiin puolisonsa kanssa ja kuljetettiin pois maasta.
Trumpin mukaan Maduro ja hänen puolisonsa on tarkoitus viedä New Yorkiin oikeudenkäyntiä varten. Toimet ovat herättäneet laajaa kansainvälistä keskustelua – osa pitää operaatiota oikeutettuna diktatuurin kaatamisena, osa taas kritisoi Yhdysvaltoja geopoliittisista ja öljypoliittisista motiiveista.
Eerikäinen: Trump teki Venezuelalle palveluksen
Eerikäinen asettuu vahvasti Trumpin tukijaksi Venezuelan tilanteessa. Hänen mukaansa Maduron syrjäyttäminen on palvelus Venezuelan kansalle, joka on kärsinyt vuosia diktatuurista, väkivallasta ja taloudellisesta romahduksesta.
Eerikäinen myöntää suhtautuneensa usein kriittisesti Trumpin toimintatapoihin ja retoriikkaan, mutta korostaa, että Venezuelan tilanne on hänen mielestään poikkeus.
– Vaikka en yleensä allekirjoita Trumpin tyyliä, tässä kohtaa koen, että hän on tehnyt oikein. Maduro on pitänyt maata otteessaan pelolla, ja tavalliset ihmiset ovat maksaneet siitä kovan hinnan, Eerikäinen linjaa Instagramissa.
Venezuelan kriisi ja pakolaisvirta Kolumbiaan
Kolumbiassa syntynyt Eerikäinen taustoittaa näkemystään Etelä-Amerikan poliittisella ja humanitaarisella tilanteella. Hänen mukaansa Maduro on hallinnut Venezuelaa vuosien ajan pelon, korruption ja väkivallan avulla. Samalla ihmisoikeudet ovat rapautuneet ja talous ajautunut kriisiin.
Heikentyneet elinolosuhteet, inflaatio, ruokapula ja turvattomuus ovat ajaneet miljoonia venezuelalaisia pakenemaan naapurimaihin, erityisesti Kolumbiaan. Eerikäinen nostaa esiin, että Kolumbian rajaseuduilla ja suurkaupungeissa on jouduttu sopeutumaan nopeasti kasvaneeseen pakolaismäärään, mikä on lisännyt jännitteitä ja kuormittanut palveluita.
– Olen nähnyt omin silmin, miten Venezuelan kriisi heijastuu Kolumbiaan. Ihmiset pakenevat epätoivoissaan, eikä kyse ole vain politiikasta vaan ihmishengistä, Eerikäinen kuvailee.
Öljy, vallankäyttö ja huumekauppa – keskustelun ytimessä muutakin kuin politiikka
Trumpin operaatiota on sosiaalisessa mediassa arvosteltu etenkin öljypoliittisista motiiveista. Kritiikin mukaan Yhdysvallat olisi kiinnostunut lähinnä siitä, kuka hallitsee Venezuelan valtavia öljyvarantoja.
Eerikäinen pitää tällaista keskustelua liian mustavalkoisena ja liian kapeana tulkintana tapahtumien taustalla olevista syistä.
Hänen mukaansa Venezuelan tilanne ei rajoitu pelkkään öljyyn, vaan siihen kietoutuvat diktatuuri, järjestelmällinen väkivalta, korruptio ja kansainvälinen huumekauppa. Alueen rikollisverkostot, kartellit ja poliittinen valta ovat nivoutuneet toisiinsa tavalla, joka on pitänyt tavallisen kansan ahtaalla.
– On helppoa sanoa, että kaikki liittyy vain öljyyn, mutta todellisuudessa kuvio on paljon laajempi. Puhumme diktatuurista, huumebisneksestä ja vuosikymmeniä jatkuneesta väkivallasta, Eerikäinen painottaa.
Toive paremmasta tulevaisuudesta Venezuelalle
Maduron kaappauksen jälkeen Eerikäinen toivoo, että Venezuelan tulevaisuus kääntyy parempaan suuntaan. Hänen mukaansa maa tarvitsee demokraattisia rakenteita, toimivaa oikeusvaltiota ja ulkopuolista tukea, jotta pitkäaikainen kriisi voidaan purkaa.
– Toivon, että tämä on alku muutokselle, jossa venezuelalaiset saavat mahdollisuuden rakentaa maansa uudelleen ilman pelkoa ja korruptiota, Eerikäinen sanoo.
Raju toivomus: Trump Kolumbiaan seuraavaksi
Samalla kun Eerikäinen kannattaa Trumpin toimia Venezuelassa, hän esittää räväkän ja provosoivan toiveen myös oman syntymämaansa Kolumbian suhteen. Hänen mukaansa Kolumbiassa on tällä hetkellä vallassa presidentti Gustavo Petro, jota Eerikäinen pitää Nicolás Maduron oikeana kätenä
.
Eerikäisen viesti on poikkeuksellisen suorasukainen:
– Toivottavasti hän iskee Kolumbiaan seuraavaksi. Koska Kolumbiassa on tällä hetkellä vallassa sellainen presidentti (Gustavo Petro), joka on Nicolás Maduron oikea käsi. Toivottavasti Trump menee sinne, nappaa sen presidentin ja tämä tulee saamaan ihan samanlaisen kohtalon kuin Pablo Escobar, Eerikäinen laukoo.
Kommentti on herättänyt keskustelua, sillä se rinnastaa istuvan presidentin maailman tunnetuimpiin huumepomoihin ja toivoo ulkovallan väkivaltaista puuttumista Kolumbian sisäpolitiikkaan.
Pablo Escobarin varjo Kolumbian yllä
Vertaus ei ole sattumaa. Kolumbialainen huumepohatta Pablo Escobar ammuttiin kuoliaaksi 2. joulukuuta 1993 Medellínissä. Escobar oli paennut vankilasta ja ollut pitkään sekä viranomaisten että kilpailevien kartellien ajojahdin kohteena.
Hänet paikannettiin lopulta puhelinseurannan avulla, ja Kolumbian poliisin erikoisjoukot tekivät yhdessä Yhdysvaltojen tukemien tiedusteluoperaatioiden kanssa iskun, jossa Escobar sai surmansa. Tapahtuma merkitsi Medellínin kartellin lopullista romahdusta, mutta ei huumekaupan loppua Kolumbiassa.
Escobarin jälkeen valta siirtyi hajautetummille ja vähemmän näkyville rikollisverkostoille. Huumekauppa jatkui, mutta sen toimintatavat muuttuivat hienovaraisemmiksi ja kansainvälisemmiksi. Escobarin perintö on jäänyt ristiriitaiseksi: hänet muistetaan toisaalta äärimmäisen väkivallan ja terrorin symbolina, toisaalta osa köyhistä muistelee häntä hyväntekijänä, joka rakensi asuntoja ja rahoitti paikallisia hankkeita.
Juuri tämä ristiriita on tehnyt Escobarista myyttisen hahmon populaarikulttuurissa, ja hänen tarinansa elää yhä niin tv-sarjoissa, elokuvissa kuin dokumenteissakin. Eerikäisen vertaus Escobarin kohtaloon alleviivaa sitä, kuinka syvälle huumekaupan ja politiikan kytkökset ovat Kolumbian historiassa juurtuneet.
Kansainväliset voimasuhteet ja alueellinen jännite
Venezuelan ja Kolumbian tilanne kietoutuu laajempaan kansainväliseen kehykseen, jossa Yhdysvallat, Eurooppa, Venäjä ja alueelliset toimijat pyrkivät vaikuttamaan Etelä-Amerikan poliittiseen suuntaan. Trumpin kaltaiset voimakkaat liikkeet – kuten Maduron kaappaus – lisäävät väistämättä jännitteitä, mutta saavat myös tukea niiltä, jotka ovat kyllästyneet pitkittyneisiin kriiseihin.
Myös Euroopassa seurataan tarkasti, miten Venezuelan vallanvaihto ja mahdolliset jatkotoimet Kolumbiassa vaikuttavat turvallisuuteen, pakolaisvirtoihin ja huumereitteihin. Samankaltaiset geopoliittiset jännitteet ovat näkyneet myös muualla maailmassa, esimerkiksi Balkanilla, jossa Kosovon vaalit ja Albin Kurtin johtaman Vetevendosje-liikkeen murskavoitto ovat muokanneet alueen poliittista karttaa ja herättäneet keskustelua ulkovaltojen vaikutusvallasta.
Esko Eerikäisen jyrkät puheenvuorot osoittavat, kuinka henkilökohtainen tausta ja kokemus voivat muovata näkemystä kansainvälisestä politiikasta. Kolumbiassa syntyneenä ja Etelä-Amerikan todellisuutta läheltä seuranneena hän näkee Trumpin toimet eri valossa kuin moni eurooppalainen tai yhdysvaltalainen kommentoija.
