EU sopi 90 miljardin euron lainapaketista Ukrainalle – Venäjän jäädytettyjä varoja ei vielä käytetä
Euroopan unionin johtajat ovat päässeet sopuun 90 miljardin euron lainapakettista Ukrainalle sen sotilaallisten ja taloudellisten tarpeiden turvaamiseksi seuraavien kahden vuoden ajaksi. Päätös syntyi Brysselissä yli vuorokauden kestäneiden, vaikeiden huippukokousneuvottelujen jälkeen.
Laina korvaa suunnitelmat Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä
EU-maat eivät kyenneet sopimaan siitä, että Ukrainan tukemiseen olisi käytetty noin 200 miljardin euron arvosta jäädytettyjä Venäjän varoja. Erityisesti Belgia, jonka rahoitussektorilla suurin osa näistä varoista sijaitsee, vaati tarkkoja vastuunjaon ja mahdollisten tappioiden kattamisen takeita. Nämä ehdot osoittautuivat liian raskaiksi useille muille jäsenmaille.
Sen sijaan EU päätti myöntää Ukrainalle 90 miljardin euron lainan, joka taataan unionin yhteisellä budjetilla. EU:n johtajat korostivat, että ratkaisu antaa Ukrainalle ennustettavan ja pitkäjänteisen rahoituslinjan kriittisten kuukausien ajaksi.
”Me sitouduimme ja me toimitimme”, totesi EU-johtaja Antonio Costa viestipalvelu X:ssä ilmoittaessaan sopimuksesta. Hänen mukaansa paketti on rakennettu niin, että se kestää poliittista ja taloudellista epävarmuutta tulevina vuosina.
Ukraina tarvitsee vielä kymmeniä miljardeja lisää
EU arvioi, että Ukraina tarvitsee seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä noin 135 miljardia euroa pysyäkseen taloudellisesti toimintakykyisenä. Rahoitusvajeen ennustetaan alkavan jo huhtikuussa, mikä tekee tuoreesta lainapäätöksestä elintärkeän.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on varoittanut, että ilman lisärahoitusta maa joutuisi jo keväällä ”vähentämään droonituotantoa” ja leikkaamaan muita puolustukseen ja infrastruktuuriin liittyviä menoja. Lainapaketti nähdäänkin välttämättömänä, jotta Ukrainan puolustuskyky ja peruspalvelut voidaan turvata.
Belgia: lainaratkaisulla vältettiin kaaos ja hajaannus
Belgian pääministeri Bart De Weverin mukaan päätös rahoittaa Ukraina lainalla jäädytettyjen Venäjän varojen sijaan esti ”kaaoksen ja hajaannuksen” EU:ssa. Hänen mukaansa yhteinen ratkaisu osoittaa, että unioni pystyy pysymään yhtenäisenä myös vaikeissa ja kiistanalaisissa kysymyksissä.
”Me pysyimme yhtenäisinä”, De Wever painotti ja viittasi siihen, että ilman kompromissia kiista Venäjän varojen käytöstä olisi voinut syventää jakolinjoja jäsenmaiden välillä ja hidastaa tuen toimittamista Ukrainalle.
Saksa: vahva viesti Moskovaan
Saksan liittokansleri Friedrich Merz, joka oli aiemmin ajanut aktiivisesti jäädytettyjen Venäjän varojen käyttämistä, sanoi lopullisen lainapäätöksen lähettävän ”selkeän signaalin” Venäjän presidentti Vladimir Putinille. Merzin mukaan EU osoittaa, ettei se horju Ukrainan tukemisessa, vaikka yksityiskohdista käydään tiukkaa poliittista vääntöä.
Venäjä on toistuvasti varoittanut EU-maita jäädytettyjen varojensa käyttämisestä Ukrainan hyväksi ja uhannut vastatoimilla. Tästä huolimatta muun muassa Puolan pääministeri Donald Tusk korosti, että unionin on ”noustava tilanteen tasalle” ja jatkettava Ukrainan tukemista, jotta Venäjän aggressio ei palkitse itseään.
Macron: Euroopan on löydettävä tie keskusteluyhteyteen Putinin kanssa
Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi huippukokouksen yhteydessä uskovansa, että Euroopalle olisi ”hyödyllistä” löytää tapa uudelleenengagementiin Venäjän presidentti Putinin kanssa. Hänen mukaansa Euroopan ja Ukrainan etu on, että pitkän aikavälin turvallisuusjärjestelyistä voidaan aikanaan keskustella myös Moskovan kanssa.
”Uskon, että on sekä eurooppalaisten että ukrainalaisten etu löytää oikea kehys tämän keskustelun käynnistämiseksi uudelleen”, Macron sanoi ja lisäsi, että eurooppalaisten tulisi löytää keinot tämän toteuttamiseksi ”tulevien viikkojen aikana”. Macronin lausunnot herättävät todennäköisesti kiivasta keskustelua, koska moni EU-maa suhtautuu epäluuloisesti kaikkiin avauksiin, jotka voisivat tulkita Venäjää myötäileviksi.
Diplomatia kiihtyy – Yhdysvallat hakee nopeaa ratkaisua sotaan
Lainasopimus Ukrainalle syntyy tilanteessa, jossa kansainvälinen diplomatia käy kuumana. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on painostanut osapuolia nopeaan rauhanratkaisuun Venäjän hyökkäyssotaan. AFP-uutistoimiston mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän edustajat tapaavat Miamissa tulevana viikonloppuna keskustellakseen mahdollisesta rauhansopimuksesta.
Tietojen mukaan Kremlin lähettiläs Kirill Dmitriev tapaa Trumpin edustajat Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin. Tapaamisen yksityiskohdista tai mahdollisista ehdotuksista ei ole toistaiseksi kerrottu julkisuuteen, mutta odotukset ja epäilykset ovat korkealla sekä Euroopassa että Ukrainassa.
Samaan aikaan presidentti Zelenskyi ilmoitti, että Ukrainan ja Yhdysvaltain delegaatiot käyvät uudet neuvottelut perjantaina ja lauantaina Yhdysvalloissa. Zelenskyin mukaan Kiova odottaa Washingtonilta tarkempia tietoja siitä, millaisia turvallisuustakuita Ukraina voi saada, jotta se olisi paremmin suojattu uudelta hyökkäykseltä tulevaisuudessa.
Ukrainan taistelu jatkuu myös oikeussaleissa
Ukrainan sodan poliittinen, taloudellinen ja diplomaattinen ulottuvuus näkyy myös oikeussaleissa ja kansainvälisissä kiistoissa. Viime vuosina on nähty useita tapauksia, joissa yksittäiset toimijat, julkisuuden henkilöt ja valtiot hakevat oikeusteitse hyvitystä tai puolustavat mainettaan sodan ja informaatiosodan keskellä.
Hyvänä esimerkkinä maineen puolustamisesta on tapaus, jossa kohumissi Sarah Dzafce palkkasi huippujuristi Kari Uotin vastaiskuksi Miss Suomi -kohuun. Vaikka kyse ei liity suoraan Ukrainan sotaan, se havainnollistaa, miten tärkeäksi oikeudellinen suoja ja asiantunteva edunvalvonta ovat nousseet julkisuuden ja kriisien keskellä – aivan kuten Ukrainakin pyrkii turvaamaan asemansa kansainvälisen oikeuden ja sopimusjärjestelmien kautta.
Ukrainan kohdalla panokset ovat kuitenkin valtavasti suuremmat: kyse on koko valtion suvereniteetista, turvallisuudesta ja talouden elinkelpoisuudesta. EU:n 90 miljardin euron lainapäätös on tässä taistelussa yksi keskeinen askel, mutta ei suinkaan viimeinen.
Ei sisällä instagram post:eja
