Euroopan johtajat tyrmäävät Trumpin suunnitelman asettaa tullit Grönlanti-kiistan vuoksi

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhka asettaa uudet tullit kahdeksalle eurooppalaiselle liittolaiselle vastalauseena hänen Grönlannin valtaukselle on herättänyt laajaa arvostelua Euroopassa. Kiista kärjistää jo ennestään jännitteisiä suhteita Yhdysvaltojen ja keskeisten Nato-kumppaneiden välillä.

Trumpin tariffiuhka: 10 prosentista 25 prosenttiin

Trump ilmoitti sosiaalisen median Truth Social -alustalla, että Tanskaan, Norjaan, Ruotsiin, Ranskaan, Saksaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Alankomaihin ja Suomeen kohdistuisi 10 prosentin tullimaksu Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista 1. helmikuuta alkaen. Hänen mukaansa tullitaso voisi nousta kesäkuussa jopa 25 prosenttiin ja pysyä voimassa siihen asti, kunnes sopimus Grönlannin “täydellisestä ja kokonaisesta ostosta” on tehty.

Trump perusteli päätöstä väittämällä, että kyseiset maat pelaavat “erittäin vaarallista peliä” ja että vaakalaudalla on koko planeetan “turvallisuus, suoja ja selviytyminen”. Hän on aiemminkin kuvannut tullimaksuja suosikkityökalukseen, jolla hän pyrkii painostamaan muita maita muuttamaan politiikkaansa Yhdysvaltojen tavoitteiden mukaisiksi.

Starmer, Macron ja muut eurooppalaiset johtajat tuomitsevat suunnitelman

Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer sanoi, että tullien käyttäminen liittolaisia vastaan on “täysin väärin”, kun kyse on Naton yhteisestä turvallisuudesta. Hänen mukaansa Lontoo aikoo ottaa asian suoraan esille Yhdysvaltain hallinnon kanssa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron luonnehti tulliuhkaa “hyväksymättömäksi” ja totesi, ettei Eurooppa anna pelottelun ohjata päätöksiään. Myös Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson otti jyrkän kannan ja totesi, ettei Ruotsia “kiristetä” tällaisilla toimilla. Kristerssonin mukaan Ruotsi käy tiivistä keskustelua muiden EU-maiden, Norjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa yhteisen vastauksen löytämiseksi.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa korosti, että Euroopan unioni puolustaa määrätietoisesti kansainvälistä oikeutta, joka alkaa unionin jäsenvaltioiden alueellisesta koskemattomuudesta. Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen kertoi tulliuutisten tulleen Kööpenhaminalle yllätyksenä.

EU–USA-kauppasopimus vaakalaudalla

Trumpin ilmoitus herätti välittömästi kysymyksiä myös viime vuonna neuvotellusta, mutta yhä ratifioimattomasta EU–USA-kauppasopimuksesta. Sopimuksessa oli sovittu, että Yhdysvallat soveltaa 15 prosentin tullia kaikkiin EU-tuotteisiin ja että EU avaa markkinoitaan valikoiduille yhdysvaltalaisille tuotteille 0 prosentin tullitasolla.

Saksalainen europarlamentaarikko Manfred Weber, joka johtaa EPP-ryhmää Euroopan parlamentissa, totesi X-alustalla, ettei sopimuksen hyväksyminen ole Trumpin Grönlanti-uhkausten valossa mahdollista. Hänen mukaansa 0 prosentin tullit yhdysvaltalaisille tuotteille on jäädytettävä, kunnes tilanne selkiytyy.

Grönlanti: strateginen sijainti ja luonnonvarat kiistan ytimessä

Grönlanti on harvaan asuttu, mutta luonnonvaroiltaan rikas autonominen Tanskan itsehallintoalue. Sen sijainti Pohjois-Amerikan ja Arktiksen välissä tekee siitä sotilaallisesti ja strategisesti tärkeän – erityisesti ohjusvaroitusjärjestelmien ja arktisen meriliikenteen valvonnan kannalta.

Trump on aiemmin todennut, että Yhdysvallat saa Grönlannin “helppoa tai vaikeaa tietä” ja ei ole sulkenut pois edes voimankäytön mahdollisuutta. Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Mike Waltz väitti Fox News -haastattelussa, ettei Tanskalla ole riittäviä resursseja tai kykyä hoitaa pohjoisen alueen turvallisuushaasteita. Hänen mukaansa grönlantilaisten elämä olisi “turvallisempaa, vahvempaa ja vauraampaa Yhdysvaltain sateenvarjon alla”.

Eurooppalainen tuki Tanskalle ja Naton arktinen vastuu

Useat Euroopan maat ovat asettuneet selkeästi Tanskan tueksi. Ranska, Saksa, Ruotsi, Norja, Suomi, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat lähettäneet pienen joukon joukkoja Grönlantiin niin sanotulle tiedustelutehtävälle. Eurooppalaiset liittolaiset korostavat, että Arktiksen turvallisuuden tulisi olla yhteinen Naton vastuualue, ei yksipuolisen valtauksen kohde.

Kiista heijastuu laajempaan keskusteluun siitä, miten Eurooppa vaalii turvallisuusperinteitään ja kunnioittaa pohjoisten alueiden erityispiirteitä. Sama huoli näkyy myös siinä, miten Suomessa ja muualla Pohjolassa arvostetaan veteraaniperinteitä ja kansallista itsemääräämisoikeutta – tästä konkreettisena esimerkkinä Sauli Niinistön ja Jenni Haukion saama kunnianosoitus veteraaniperinteiden vaalimisesta, joka korostaa, miten historiallinen muisti ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat yhteen.

Kansan vastustus Grönlannissa ja Tanskassa

Vaikka Valkoinen talo pyrkii perustelemaan suunnitelmiaan turvallisuudella, mielipidemittaukset osoittavat, että noin 85 prosenttia grönlantilaisista vastustaa alueen liittämistä Yhdysvaltoihin. Vastustus näkyi lauantaina myös kaduilla, kun tuhannet ihmiset osoittivat mieltään sekä Grönlannissa että Tanskassa.

Kööpenhaminassa nähtiin kylttejä, joissa luki “Hands Off Greenland” ja “Greenland for Greenlanders”. Mielenosoittajat vaativat kunnioitusta Tanskan valtioliitolle ja Grönlannin oikeudelle itsehallintoon ja itsemääräämiseen. Inuit-järjestön, joka kokoaa yhteen grönlantilaisia yhdistyksiä, johtaja Camilla Siezing painotti, että Tanskan valtakunnan asemaa ja grönlantilaisten itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava.

Myös Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen osallistui mielenosoitukseen pääkaupungissa Nuukissa. Hän marssi muiden mielenosoittajien rinnalla kohti Yhdysvaltain konsulaattia kylttien “Greenland is not for sale” ja “we shape our future” alla, korostaen, että grönlantilaiset haluavat itse päättää alueensa tulevaisuudesta.

Kiista lisää epävarmuutta ja kiristää liittolaissuhteita

Trumpin tariffi-ilmoitus tuli vain päiviä sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Tanskan viranomaiset olivat sopineet korkean tason työryhmän perustamisesta Grönlannin tulevaisuuden tarkastelemiseksi. Washingtonissa tätä pidettiin monien mielestä parhaana mahdollisena kompromissina, joka olisi voinut ainakin viivästyttää uusia jännitteitä ja päätöksiä.

Sen sijaan uudet tullit ovat lisänneet kiireellisyyden tunnetta ja syventäneet ristiriitoja tärkeiden Nato-liittolaisten sekä merkittävien kauppakumppaneiden kanssa. Yhdysvaltain kongressista Kööpenhaminaan vierailevan valtuuskunnan johtaja, demokraattisenaattori Chris Coons, luonnehti Trumpin retoriikkaa “ei-rakentavaksi”.

On vielä epäselvää, mikä tarkalleen laukaisi tullipäätöksen juuri nyt, mutta selvää on, että Grönlannin tulevaisuudesta on tullut symboli paljon laajemmalle kiistalle: miten yhdistää kansallinen itsemääräämisoikeus, arktinen turvallisuus, luonnonvarat ja suurvaltojen välinen valtapolitiikka tilanteessa, jossa Euroopan ja Yhdysvaltojen välinen luottamus on koetuksella.

Ei sisällä instagram post:eja