G20-huippukokous ja Valkoisen talon rauhansuunnitelma: Ukraina liittolaisineen paineen alla

Ukrainan liittolaiset valmistautuvat puolustamaan ja muokkaamaan Yhdysvaltain esittämää rauhussuunnitelmaa, kun G20-maiden johtajat kokoontuvat Etelä-Afrikkaan. Britannian pääministeri Sir Keir Starmerin mukaan tavoitteena on ”vahvistaa” Valkoisen talon suunnitelmaa ja varmistaa, ettei sodan lopputulos kirjoiteta yksipuolisesti Moskovan ehdoilla.

Zelensky: yksi historian vaikeimmista hetkistä

Huippukokous alkaa vain päivä sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky varoitti maansa olevan ”yksi historian vaikeimmista hetkistä” kasvavan kansainvälisen paineen alla hyväksyä vuotanut rauhusehdotus. Suunnitelman yksityiskohdat ovat herättäneet huolta, sillä monet pitävät niitä selvästi Venäjälle edullisina.

Zelensky keskusteli perjantaina puhelimitse Sir Keirin sekä Ranskan ja Saksan johtajien kanssa. Keskustelujen jälkeen Starmer korosti, että Ukrainan ”ystävät ja kumppanit” ovat edelleen sitoutuneita ”pysyvän ja oikeudenmukaisen rauhan” saavuttamiseen.

Huomionarvoista on, ettei Yhdysvaltain presidentti Donald Trump eikä Venäjän presidentti Vladimir Putin osallistu Etelä-Afrikassa järjestettävään G20-huippukokoukseen, vaikka juuri Washingtonin aloite ja Moskovan reaktiot määrittävät neuvottelujen ilmapiiriä.

Valkoisen talon rauhussuunnitelma: kipeitä myönnytyksiä Ukrainalta

Laajasti vuotanut Yhdysvaltain rauhussuunnitelma sisältää useita ehtoja, jotka Ukraina on aiemmin yksiselitteisesti torjunut. Suunnitelman mukaan:

• Ukrainan tulisi luovuttaa itäisiä alueita, joita se tällä hetkellä hallitsee
• Ukrainan asevoimien kokoa leikattaisiin merkittävästi
• Ukraina sitoutuisi olemaan liittymättä Natoon – yksi Kremlin pitkäaikaisista keskeisistä vaatimuksista

Washington on painostanut Kiovaa hyväksymään esityksen ja lähetti aiemmin viikolla korkean tason Pentagonin edustajia Ukrainaan keskustelemaan yksityiskohdista. Samalla Yhdysvallat on pyrkinyt vakuuttamaan, että Ukraina on ollut mukana prosessissa, eikä sitä ole sivuutettu päätöksenteossa.

Nimetön yhdysvaltalaisviranomainen kertoi CBS Newsille, että luonnos laadittiin ”välittömästi” keskustelujen jälkeen Ukrainan turvallisuusneuvoston johtajan Rustem Umerovin kanssa, ja että tämä olisi hyväksynyt valtaosan sisällöstä.

Euroopassa syvä epäluulo: ”Miten sota päättyy, on ratkaisevaa”

Euroopassa suunnitelma on herättänyt vakavaa huolta, koska sen nähdään nojaavan vahvasti Venäjän etuihin. EU:n ulkopoliittinen korkea edustaja Kaja Kallas kuvaili ehdotuksen mahdollisen hyväksymisen olevan ”erittäin vaarallinen hetki”.

”Kaikki haluamme sodan päättyvän, mutta se, miten se päättyy, on ratkaisevaa. Venäjällä ei ole minkäänlaista laillista oikeutta vaatia myönnytyksiä maalta, jonka se on hyökännyt. Viime kädessä sopimuksen ehdot ovat Ukrainan päätettävissä”, Kallas muistutti.

Venäjä hallitsee tällä hetkellä noin 20 prosenttia Ukrainan alueesta. Sen joukot ovat edenneet hitaasti, mutta johdonmukaisesti pitkin laajaa rintamalinjaa, vaikka niillä on raportoitu olevan huomattavia tappioita. Vuotaneen luonnoksen mukaan Ukraina vetäytyisi niiltä Donetskin alueen osilta, joita se vielä hallitsee, ja Venäjä saisi de facto -kontrollin sekä Donetskista että naapurialue Luhanskista sekä jo vuonna 2014 laittomasti liitetystä Krimin niemimaasta.

Starmer: G20:ssa pyritään vahvistamaan suunnitelmaa – ei vain hyväksymään sitä

Ennen Ukrainan tilannetta käsitteleviä G20-keskusteluja Sir Keir Starmer totesi, että kokoontuvat johtajat ”keskustelevat nykyisestä pöydällä olevasta ehdotuksesta ja presidentti Trumpin rauhanponnisteluja tukien tarkastelevat, miten voimme vahvistaa tätä suunnitelmaa seuraavaa neuvotteluvaihetta varten”.

Starmer muistutti, että yksikään päivä sodan aikana ei ole kulunut niin, etteikö Ukraina olisi vaatinut Venäjää lopettamaan laittoman hyökkäyksensä, vetämään tankkinsa takaisin ja laskemaan aseensa.

”Ukraina on ollut valmis neuvottelemaan kuukausia, kun taas Venäjä on viivytellyt ja jatkanut murhanhimoista tuhoaan. Siksi meidän on tehtävä tiivistä yhteistyötä sekä Yhdysvaltojen että Ukrainan kanssa, jotta saamme aikaan oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan kerran ja lopullisesti”, hän sanoi.

Trumpin aikaraja: torstai – ja varoitus lisäalueiden menetyksestä

Osana Valkoisen talon suunnitelmaa Ukraina velvoitettaisiin siis pienentämään armeijaansa ja luopumaan Nato-jäsenyystavoitteestaan. Presidentti Donald Trump varoitti perjantaina, että Ukraina menettäisi ”lyhyessä ajassa” lisää alueita Venäjälle, ellei se hyväksy suunnitelmaa.

Trumpin mukaan Zelenskyn ”on pakko hyväksyä” esitys, ja hän kertoi antaneensa Ukrainalle aikarajaksi torstain, jota hän kuvaili ”asianmukaiseksi” takarajaksi. Aikaraja nähdään Kiovassa ja monissa Euroopan pääkaupungeissa kovana painostuskeinona, sillä Ukraina on syvästi riippuvainen Yhdysvaltain toimittamasta aseavusta ja tiedustelutiedosta.

Ukrainan puolustus nojaa pitkälti yhdysvaltalaisvalmisteisiin kehittyneisiin asejärjestelmiin, erityisesti ilmatorjuntaan. Lisäksi Washingtonin tarjoama reaaliaikainen tiedustelutieto on ollut ratkaisevan tärkeää Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alusta vuodesta 2022 lähtien.

Trumpin kovaan ulkopoliittiseen linjaan ja taloudellisiin kytköksiin liittyviä ratkaisuja on nähty aiemminkin. Esimerkiksi Trumpin hallinnon kiistelty IMF-varojen siirto Argentiinalle vaalien alla kuvastaa, miten taloudellisia ja geopoliittisia vipuvaroja voidaan käyttää poliittisen paineen välineinä – sama logiikka heijastuu nyt Ukrainan tilanteeseen.

Putin: suunnitelma voi olla ”perusta” ratkaisulle, mutta Venäjä valmis jatkamaan sotaa

Tavattuaan turvallisuuskabinettiansa perjantaina presidentti Vladimir Putin vahvisti, että Yhdysvallat oli esitellyt Moskovalle ehdottamansa rauhussuunnitelman. Putinin mukaan esitys voisi toimia ”perustana” mahdolliselle ratkaisulle, mutta hän korosti, ettei yksityiskohtaisia neuvotteluja ehdoista ole vielä käyty Kremlin sisällä.

Putin sanoi, että Venäjä on valmis osoittamaan ”joustavuutta”, mutta yhtä lailla valmis jatkamaan sotaa. Tämä kaksijakoinen viesti – näennäinen avoimuus neuvotteluille yhdistettynä uhkaukseen jatkaa taistelua – on ollut Moskovan vakiostrategia koko konfliktin ajan.

Zelensky lupaa vaihtoehtoja: ”Ei äänekkäitä lausuntoja, vaan hiljaista työtä”

Kymmenen minuutin puheessaan presidentinlinnan edustalla Kiovassa Zelensky varoitti, että Ukrainaan kohdistuu ”paljon painetta… heikentääkseen meitä, jakaakseen meidät”. Hänen mukaansa ulkopuolinen painostus pyrkii luomaan kuvan siitä, että Ukrainalla ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä Valkoisen talon linjaama tie.

”Emme anna äänekkäitä lausuntoja”, Zelensky sanoi. ”Teemme rauhallisesti työtä Amerikan ja kaikkien kumppaneiden kanssa… ja esitämme vaihtoehtoja” ehdotetulle rauhessuunnitelmalle. Tämä viittaa siihen, että Kiova pyrkii rakentamaan oman vastasuunnitelmansa, joka säilyttäisi Ukrainan alueellisen koskemattomuuden paremmin ja rajoittaisi Moskova-myönteisiä myönnytyksiä.

Globaali tasapaino: pakotteet, talous ja turvallisuustakuut

Vuotaneen luonnoksen mukaan Ukraina saisi ”luotettavat turvallisuustakuut”, mutta niiden sisällöstä ei ole toistaiseksi kerrottu tarkemmin. Yksi keskeinen avoin kysymys on, voisivatko nämä takuut korvata Naton viidennen artiklan kaltaisen kollektiivisen puolustuksen – vai jäisikö Ukraina käytännössä harmaalle vyöhykkeelle.

Luonnoksessa todetaan myös, että ”odotettavissa” on, ettei Venäjä hyökkäisi naapureihinsa uudelleen ja ettei Nato laajentuisi enää. Tällaiset muotoilut herättävät epäilyksiä, sillä Venäjä on aiemminkin rikkonut lupauksiaan ja kansainvälisiä sopimuksia, muun muassa hyökkäämällä Ukrainaan Krimin valtauksen jälkeen.

Lisäksi suunnitelma sisältää ehdotuksen Venäjän ”uudelleenintegroimiseksi globaaliin talouteen”. Tämä tapahtuisi asteittain poistamalla pakotteita ja kutsumalla Venäjä takaisin G7-maiden joukkoon, jolloin ryhmästä tulisi jälleen G8. Monien mielestä tällainen normalisointi ilman selkeitä takeita Venäjän käytöksen muutoksesta olisi vaarallinen signaali kansainväliselle järjestykselle.

Samalla Ukraina joutuisi hyväksymään merkittävät alueluovutukset ja sotilaallisen kapasiteettinsa rajoittamisen – hinta, jota monet Kiovassa ja Euroopassa pitävät kestämättömänä sekä oikeudellisesti että turvallisuuspoliittisesti.

G20-huippukokouksessa liittolaisilla onkin ratkaiseva tehtävä: tasapainottaa halu sodan lopettamiseen ja tarve suojella kansainvälisen oikeuden periaatteita. Se, millainen rauha Ukrainassa lopulta solmitaan, määrittelee pitkälti myös sen, millaiseksi Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri ja Venäjän rooli maailmassa seuraaviksi vuosikymmeniksi muotoutuvat.

Ei sisällä instagram post:eja