Hedelmöityshoitoklinikat kukoistavat Etelä-Koreassa alhaisista syntyvyysluvuista huolimatta
Kim Mi-ae aloitti koeputkihedelmöityksen (IVF) viime marraskuussa, ja hän tiesi odottaa kärsivällisyyttä koettelevaa prosessia – jotain, mitä hän oli kokenut jo kolme vuotta aiemmin saadessaan esikoisensa. Tällä kertaa häntä kuitenkin järkyttivät klinikan pitkät odotusajat.
”Tammikuussa, kun kävin klinikalla, tuntui siltä, että kaikilla oli uutena vuotena päätös saada lapsi! Vaikka minulla oli varaus, odotin yli kolme tuntia,” kertoo 36-vuotias Soulin asukas.
Etelä-Koreassa syntyvyys on maailman alhaisimpia, mutta hedelmöityshoitoklinikoilla riittää asiakkaita – kirkas valopilkku maan väestökriisissä.
Vuoden 2018 ja 2022 välillä hedelmöityshoitojen määrä nousi lähes 50 % saavuttaen 200 000 hoitoa. Viime vuonna kuudesosa Soulin vauvoista syntyi hedelmöityshoitojen avulla.
Asiantuntijat sanovat, että kasvun taustalla on asenteiden muutos perhesuunnittelua kohtaan. ”Nuorempi sukupolvi haluaa hallita elämäänsä,” sanoo Sarah Harper Oxfordin yliopistosta. Tämä hallinta voi ilmetä esimerkiksi sinkkujen munasolujen pakastamisena tai pariskuntina, jotka turvautuvat IVF-hoitoihin, kun he eivät voi luonnollisesti saada lapsia.
Etelä-Korean hallitus yrittää nostaa syntyvyyttä ja lievittää väestökriisiä. Yksi viidestä eteläkorealaisesta on yli 65-vuotias, ja lasten osuus väestöstä on ennätysalhainen.
Maa on rikkonut omaa maailman alhaisimman syntyvyyden ennätystään useasti: 0,98 lasta naista kohden vuonna 2018, 0,84 vuonna 2020 ja 0,72 vuonna 2023. Jos suunta jatkuu, 50 miljoonan väestö voi puolittua 60 vuodessa.
Viime aikoina on kuitenkin syttynyt toivon pilkahdus: syntyvyys nousi hieman vuoden 2024 aikana, ensimmäistä kertaa yhdeksään vuoteen, saavuttaen 0,75 lasta naista kohden.
”Kyseessä on pieni, mutta merkittävä kasvu,” sanoo Seulki Choi, Korean kehitysinstituutin julkisen politiikan ja hallinnan koulusta.
Park Soo-in kertoo, että lasten saaminen ei ollut hänen mielessään vuosiin kiireisen työelämänsä vuoksi. Avioliiton ja parempien työolosuhteiden myötä ajattelu alkoi muuttua.
Kun pariskunta kohtasi vaikeuksia saada lapsia, he turvautuivat hedelmöityshoitoihin, kuten monet muutkin. Ala voi kasvaa yli 2 miljardin dollarin arvoiseksi vuoteen 2030 mennessä.
Etelä-Korean hallitus on lisännyt tukea hedelmöityshoidoille syntyvyyden nostamiseksi, mutta kustannukset ovat silti monille este. Myös kulttuuriset ja työelämän paineet vaikeuttavat lasten hankkimista.
Lähde: bbc.com
