Huoli lumitilanteesta varjostaa Italian vuoden 2026 talviolympialaisia

Vuoden 2026 talviolympialaiset Italiassa ovat herättäneet kasvavaa huolta erityisesti hiihdon, lumilautailun ja freestyle-lajien lumitilanteesta. Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) puheenjohtaja Johan Eliasch on nostanut julkisesti esiin kysymyksiä siitä, saadaanko kilpailupaikoille riittävästi lunta ajoissa.

Keinotekoinen lumi ratkaisevassa roolissa

Livigno Snow Park sekä Aerials and Moguls Park ovat keskeisiä areenoita helmikuussa 2026 käytävissä talviolympialaisissa. Näillä rinteillä ratkotaan peräti 26 olympiakultaa lumilautailun ja freestylehiihdon eri lajeissa – mukaan lukien halfpipet, hyppyriradat ja kumparelasku.

Kilpailurinteet vaativat valtavia määriä keinolunta, jotta vaativat halfpipet, suuret hyppyrilinjat ja tarkasti muotoillut radat voidaan rakentaa turvallisesti ja kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Eliaschin mukaan keinolumen tuotanto ei kuitenkaan ole edennyt toivotulla tavalla.

FIS-pomo osoittaa sormella rahoitusviiveitä

Eliasch on kertonut, että yksi suurimmista ongelmista liittyy Italian valtion rahoituksen viivästymiseen. Hänen mukaansa järjestäjät eivät ole saaneet kaikkia tarvittavia varoja ajoissa, mikä on hidastanut lumetusjärjestelmien täysimittaista käyttöönottoa.

FIS-puheenjohtaja kuvaili rahoitusongelmia jopa käsittämättömiksi, korostaen, että näin lähellä olympialaisia ei pitäisi enää painia perusasioiden, kuten lumetuksen, kanssa. Hänen mukaansa yhteydenpito Italian järjestäjiin on tiivistä:

”Soitamme heille kolme kertaa päivässä – aamulla, päivällä ja illalla”, Eliasch kuvaili tilannetta.

Samalla hän kuitenkin painotti, että varasuunnitelmia on olemassa: ”Meillä on suunnitelma B, suunnitelma C ja suunnitelma D. Toivon, että kaikki ratkeaa ajoissa.”

Livignon pormestari rauhoittelee: ”Lunta tulee riittämään”

Livignon pormestari Remo Galli on vastannut FIS:n huoliin pyrkien rauhoittelemaan tilannetta. Hänen mukaansa viivästykset johtuivat teknisestä ongelmasta, eivät haluttomuudesta tai välinpitämättömyydestä.

”Meillä on kaikki lumi, mitä tarvitsemme loistavia olympialaisia varten. Itse asiassa meillä tulee olemaan paljon enemmän”, Galli vakuutti Italian uutistoimisto Ansalle.

Pormestarin mukaan yksi venttiili oli tarpeen vaihtaa lumetusjärjestelmässä, mutta työ saatiin tehtyä aikataulussa. Gallin mukaan kaikki lumitykit ovat olleet toiminnassa jo useana iltana, ja olosuhteet kehittyvät nopeasti parempaan suuntaan.

”Tilanne on hyvä, sekä Livignon että koko Italian kannalta. Lämpötilat laskevat lähipäivinä entisestään, jopa 20 pakkasasteeseen, joten en ole lainkaan huolissani”, Galli sanoi.

Livigno – pohjoisen Italian lumikeidas paineen alla

Livignon hiihtokeskus sijaitsee Pohjois-Italiassa lähellä Sveitsin rajaa, ja se on ollut pitkään tunnettu lumivarmuudestaan sekä laajoista freestyle- ja lumilautailualueistaan. Joulukuun 12. päivänä otetuissa kuvissa alue näyttää talviselta, mutta olympiatason radoille tarvitaan huomattavasti enemmän lunta kuin tavalliseen turistikauteen.

Ilmastonmuutos on viime vuosina lisännyt painetta korkeidenkin alppikohteiden lumivarmuuteen. Keinolumen tuotannosta on tullut lähes välttämätön osa suurten talviurheilutapahtumien järjestämistä, mikä lisää energiankulutusta ja kustannuksia sekä vaatii tarkkaa suunnittelua ja varmaa rahoitusta.

Olympialaisten maine ja urheilijoiden turvallisuus vaakalaudalla

FIS:n huoli ei liity pelkästään näkyvään lumimäärään, vaan myös rinteiden tekniseen laatuun ja turvallisuuteen. Halfpipet, isot hyppyririvit ja kumpareikot vaativat erittäin tarkan muotoilun ja riittävän lumipaksuuden, jotta maailman huiput voivat kilpailla täysillä ilman tarpeetonta loukkaantumisriskiä.

Myös muissa lajeissa on noussut esiin olosuhteisiin liittyviä kysymyksiä. NHL:n varakomissaari Bill Daly varoitti jo aiemmin joulukuussa, että NHL-pelaajat eivät osallistu vuoden 2026 talviolympialaisiin, mikäli jäiden laatuun liittyviä ongelmia ei ratkaista ajoissa. Tämä alleviivaa, kuinka tarkasti kansainväliset huippu-urheilijat ja liitot seuraavat kisajärjestelyjen etenemistä.

Suunnitelmat B, C ja D – varautuminen on välttämätöntä

Eliaschin viittaus useisiin varasuunnitelmiin kertoo, että kansainväliset lajiliitot eivät voi enää luottaa pelkkään hyvään tuuriin sään ja lumitilanteen suhteen. Käytännössä varasuunnitelmat voivat tarkoittaa muun muassa:

• lisättyä keinolumen tuotantoa ja varastointia
• ratojen profiilien muuttamista lumimäärän mukaan
• aikataulumuutoksia, jos sääikkuna on suotuisa vain tietyinä päivinä
• mahdollisia muutoksia siihen, mitkä radat tai sektorit ovat käytössä.

Vaikka yksityiskohtia ei ole julkistettu, on selvää, että FIS ja paikalliset järjestäjät yrittävät minimoida riskit – sekä urheilijoiden turvallisuuden että kisojen maineen kannalta.

Laajempi näkökulma: talviurheilun tulevaisuus

Livignon ja vuoden 2026 talviolympialaisten tilanne heijastaa laajempaa trendiä, jossa talviurheilu joutuu sopeutumaan muuttuviin lumi- ja sääolosuhteisiin. Keinolumen tuotanto, energiatehokkaammat järjestelmät ja tarkempi pitkän aikavälin suunnittelu ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin.

Myös yksittäisten pelaajien ja joukkueiden kehitystarinat kietoutuvat näihin isoihin arvokisoihin. Esimerkiksi Mason Mountin loisto Manchester Unitedissa ja pohdinta hänen mahdollisuuksistaan avata ovet seuraaviin MM-kisoihin osoittavat, kuinka tärkeää on, että arvoturnaukset – niin talvi- kuin kesälajeissa – pystytään järjestämään huipputasoisissa olosuhteissa.

Kun kohti Italian talviolympialaisia edetään, katseet kohdistuvat Livignon rinteille: saadaanko lumetus täyteen vauhtiin, riittääkö lumi kaikkiin lajeihin ja onnistutaanko järjestämään kisat, jotka vastaavat sekä urheilijoiden että katsojien korkeita odotuksia.

Ei sisällä instagram post:eja