Iikka Kivi naljailee Vilma Nissisen fanituotteille: ”Uhriutumispaita on uusin suomalainen innovaatio”
Hiihtäjä Vilma Nissinen on ollut viime viikot julkisen myrskyn silmässä. Kaikki alkoi, kun hän kommentoi hiihtävänsä mieluummin Italiassa kuin Vantaan Hakunilassa ja kutsui Hakunilaa ”Suomen Mogadishuksi”. Lausunto synnytti nopeasti laajan rasismikohun, joka levisi valtakunnallisesti.
Rasismikohu, tappouhkaukset ja kokemus maalittamisesta
Kohun seurauksena Nissinen vetäytyi hetkeksi julkisuudesta, mutta rikkoi hiljaisuuden eilen julkaisemallaan kirjoituksella. Hän kertoi saaneensa tappouhkauksia ja kokevansa joutuneensa sekä mustamaalauksen että maalittamisen kohteeksi. Urheilijan mukaan keskustelu on karannut täysin käsistä, ja sen seuraukset ovat olleet hänelle henkisesti raskaita.
Nissinen aloitti tekstinsä sanoin ”taidanpa sanoa sittenkin”, viitaten aiempiin haastatteluihin, joissa hän oli vastannut mediakysymyksiin savolaisittain: ”empä sano mittään”. Nyt hän kuitenkin päätti avata näkemystään ja kertoa, millaiseksi myrsky on hänen näkökulmastaan tuntunut.
Fanituotteet ja ”cancel”-symboliikka: hiihtoura rahoiksi
Avautumisen yhteydessä Nissinen kertoi myös uudesta verkkokaupastaan, jonka kautta hän pyrkii rahoittamaan hiihtouraansa. Kaupassa myydään erilaisia fanituotteita, joiden visuaalinen ilme nojaa suoraan kohun symboliikkaan.
Yhdessä keskeisessä fanituotekuvassa Nissinen poseeraa suu teipattuna. Teipissä lukee ”cancel”, ja hänen käsissään on kyltti, jossa lukee ”enpä sano mitään”. Kuvasto viittaa suoraan vaientamiseen, julkiseen tuomitsemiseen ja cancel-kulttuuriin, joita Nissinen kertoo kokeneensa kommenttiensa jälkeen.
Fanituotteet ovat herättäneet vilkasta keskustelua: toiset pitävät niitä kekseliäänä tapana kääntää kohu omaksi eduksi, toiset näkevät ne mauttomana uhriutumisen tuotteistamisena.
Iikka Kivi iskee kiinni: ”Uhriutumispaita on uusin suomalainen innovaatio”
Nyt koomikko Iikka Kivi on ottanut kantaa Nissisen ulostuloon ja fanituotteisiin Facebook-päivityksessään. Kivi kommentoi tilannetta terävällä ja sarkastisella tyylillään, liittäen Nissisen tapauksen laajempaan ilmiöön, jossa kohut ja mielipaha muutetaan nopeasti kaupalliseksi tuotteeksi.
– Hei sinä laimean kohun kokenut julkkis! Haluatko monetisoida mielipahasi ja muuntaa mökötyksesi jopa muutamiksi sadoiksi euroiksi? Uhriutumispaita on uusin suomalainen innovaatio! Kivi aloittaa kirjoituksensa.
Hän jatkaa ironisesti kuvaillen, miten tällaisella tuotteella voi tarjota ”jopa yli viidelletoista kannattajalle” mahdollisuuden tukea kohun keskelle joutunutta julkisuuden henkilöä – asiassa, jota ”kenenkään alkaa olla vaikea muistaa, vaikka se tapahtui viime viikolla”.
Kiven mukaan niin kutsuttu uhriutumispaita on ostajalleenkin monikäyttöinen vaate:
– Uhriutumispaitaa voi käyttää ainakin kaksi kertaa nyt ja sitten vielä kerran heinäkuussa 2031, kun pitää maalata mökkilaituri eikä haluta sotkea mitään sellaista vaatetta, jota tulee oikeasti pidetyksi.
Lopuksi hän kannustaa hankkimaan oman paidan nopeasti:
– Hanki omasi tänään – siis ihan siksi, että ei näitä kolmen viikon päästä todennäköisesti enää myydä missään.
Vertaus Lloyd Libisoon ja ilmiön kaupallistuminen
Kirjoituksessaan Kivi nostaa esiin myös juontaja Lloyd Libison, joka joutui aiemmin Ylen ohjelmiin liittyneen kohun keskiöön. Myös Libiso on hyödyntänyt kohuaan myymällä omia tuotteitaan, mikä Kiven mielestä kertoo samasta ajalle tyypillisestä ilmiöstä: mielipahan ja julkisen kohun muuttamisesta sivutuloiksi.
– PS. Ja jos mietit, että kuka ihme on Libiso ja tuo suunsa teipannut hiihtäjä, niin minä vastaan sinulle, että he ovat ihmisiä, jotka ovat tienanneet erittäin maltillista sivutuloa myymällä vähän kiusallisia vaatteita. Moderneja menestyjiä, Kivi päättää päivityksensä.
Cancel-kulttuuri, uhriutuminen ja julkkisten kriisibrändäys
Nissisen tapaus ja Kiven kommentit kytkeytyvät laajempaan keskusteluun siitä, miten cancel-kulttuuri, uhriutuminen ja kriisibrändäys näkyvät suomalaisessa julkisuudessa. Kun kohu iskee, osa julkisuuden henkilöistä pyrkii kääntämään tilanteen edukseen – esimerkiksi lanseeraamalla fanituotteita, jotka kommentoivat kohua itseironisesti tai provosoivasti.
Ilmiö ei rajoitu urheilijoihin tai koomikoihin. Myös kirjallisuuden ja kulttuurin puolella on nähty, miten julkinen paine, virheet tai paljastukset muovaavat taiteilijakuvaa ja tuovat menneisyyden teot uudelleen arvioitaviksi. Hyvä esimerkki tästä on tutkimus, joka paljasti Dylan Thomasin kopioineen runoja koulupoikana ja avasi kirjallisen neron nuoruusvuosia uuteen valoon. Samalla tavalla kuin Nissisen tapauksen ympärillä, myös tällaiset paljastukset herättävät kysymyksiä maineesta, vastuusta ja siitä, miten yleisö suhtautuu idolien inhimillisiin tai kyseenalaisiin tekoihin.
Vilma Nissisen ja Iikka Kiven ympärille rakentunut keskustelu näyttää, miten yksittäinen kommentti voi käynnistää ketjureaktion: ensin kohu, sitten vaientamisen kokemus, lopulta tuotteistettu vastareaktio ja sen parodia. Se, nähdäänkö tämä rohkeana itseironiana vai mauttomana rahastuksena, jää yleisön päätettäväksi.
