IL: Pinja Vuorista epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – taustalla juutalaisvihaa koskeva somekohU
Helsingin poliisilaitos on saanut useita rikosilmoituksia Instagramissa julkaistusta sisällöstä, jota on kuvailtu juutalaisvihamieliseksi. Ilmoitukset ovat johtaneet siihen, että poliisi on esiselvityksen jälkeen päättänyt aloittaa asiassa esitutkinnan.
Poliisi epäilee tekoa rikosnimikkeellä kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Tapauksen keskiössä on Vasemmistonuorten puheenjohtaja Pinja Vuorinen, jonka somekirjoitus on herättänyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua sananvapaudesta, poliittisesta vaikuttamisesta ja rasisminvastaisista rikossäännöksistä.
Iltalehden tietojen mukaan rikosilmoitukset liittyvät Vuorisen 8. marraskuuta julkaisemaan Instagram-kirjoitukseen. Julkaisussa hän arvosteli kovin sanankääntein Rovaniemelle suunnitteilla olevaa Arctic Panorama -nimistä lomakylähanketta, jota hän kuvailee erityisesti israelilaisille turisteille suunnatuksi.
Vuorisen kohua herättänyt kysymys julkaisussa kuului:
”Haluammeko me todella olla turvallinen maa kansanmurhaa suorittavan valtion kansalaisille matkustaa?”
Kirjoituksessaan Vuorinen yhdisti suunnitellun matkailuhankkeen laajempaan poliittiseen keskusteluun Israelin toiminnasta ja sotarikosepäilyistä. Poliisin mukaan julkaisua on kuitenkin kuvattu rikosilmoituksissa juutalaisvihamieliseksi, minkä vuoksi tapaus arvioidaan rikoslain kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevien säännösten valossa.
Arctic Panorama -hanke ja mielenosoitus Rovaniemellä
Vuorinen on ollut näkyvästi esillä Rovaniemelle suunnitellun Arctic Panorama -lomakylän vastustamisessa. Hanketta on markkinoitu israelilaisille matkailijoille, mikä on nostanut esiin kysymyksiä sekä matkailun eettisyydestä että Suomen suhteesta Israeliin.
Vuorinen osallistui Rovaniemellä Ounasvaara Against Genocide -kollektiivin järjestämään mielenosoitukseen. Mielenosoituksessa vaadittiin Rovaniemen kaupungilta:
- siteiden katkaisemista Israeliin
- Arctic Panorama -hankkeen keskeyttämistä ja toiminnan lopettamista
Instagram-julkaisussaan Vuorinen otti kantaa erityisen jyrkästi matkailuhanketta ja sen taustalla olevia poliittisia kysymyksiä vastaan. Hän kirjoitti muun muassa:
”Ei lomakyliä sotarikollisille, ei rauhaa sotarikollisille, ei Suomesta turvasatamaa sotarikollisille.”
Vuorisen viesti oli selvästi poliittinen ja suunnattu erityisesti Israelin valtion toimia vastaan, mutta rikosilmoitusten tekijöiden mukaan sanamuodot kohdistuvat tosiasiassa juutalaisiin kansanryhmänä. Tämä tulkinta on johtanut rikosepäilyyn kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Poliisi aloitti esitutkinnan – mitä seuraavaksi?
Helsingin poliisilaitos kertoo, että useiden rikosilmoitusten perusteella laadittiin esiselvitys, jonka jälkeen päätettiin aloittaa varsinainen esitutkinta. Esitutkinnassa selvitetään:
- mihin täsmällisiin sanamuotoihin rikosepäily perustuu
- kenelle viesti on tosiasiassa kohdistettu
- täyttääkö somekirjoitus rikoslain tunnusmerkistön kiihottamisesta kansanryhmää vastaan
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Suomessa rikos, joka koskee muun muassa uhkaavaa, panettelevaa tai solvaavaa viestintää tiettyä kansanryhmää kohtaan esimerkiksi rodun, uskonnon, etnisen taustan tai kansallisen alkuperän perusteella. Somejulkaisut ja muut verkossa jaetut sisällöt ovat viime vuosina olleet yhä useammin rikostutkinnan kohteena.
Vuorinen odottaa poliisin yhteydenottoa
Pinja Vuorinen ei ole toistaiseksi halunnut kommentoida rikosepäilyä Iltalehdelle. Hän ei ole kertonut, myöntääkö vai kiistääkö hän rikoksen, eikä ole avannut omaa tulkintaansa julkaisun sisällöstä tai kohderyhmästä tarkemmin.
Vuorisen mukaan hän odottaa poliisin virallista yhteydenottoa. Hän kertoo, ettei poliisi ole ollut häneen yhteydessä edes esiselvitysvaiheen aikana. Esitutkinnan edetessä Vuorinen tullaan todennäköisesti kuulemaan epäiltynä, minkä jälkeen poliisi arvioi, onko asiassa syytä siirtää juttu syyttäjälle syyteharkintaan.
Sananvapaus, some ja rikosvastuu
Tapaus liittyy laajempaan keskusteluun siitä, missä kulkee raja sallitun poliittisen kritiikin ja rikolliseksi katsottavan vihapuheen välillä. Erityisesti sosiaalisen median alustat, kuten Instagram, X ja Facebook, ovat tehneet rajasta entistä ajankohtaisemman, sillä poliittiset kannanotot leviävät laajalle yleisölle nopeasti.
Monet pitävät Vuorisen tapausta esimerkkinä siitä, miten tarkasti poliittisia kannanottoja arvioidaan rikosoikeudellisesta näkökulmasta. Toisten mielestä kyse on välttämättömästä suojasta vähemmistöjä ja kansanryhmiä vastaan, kun taas osa näkee tilanteen vaarana sananvapauden kaventumiselle.
Myös kulttuuri- ja media-alalla on nähty tapauksia, joissa julkisuuden henkilön lausunnot tai teot ovat johtaneet rikostutkintaan tai laajaan julkiseen keskusteluun. Esimerkiksi iskelmälaulajan kuolemaan liittyneessä uutisoinnissa on pohdittu, miten julkisuuden henkilöt ja heidän elämänsä eri vaiheet muistetaan ja tulkitaan – tästä esimerkkinä Raimo ”Rexi” Keron laajan uran muistelut ja hänen merkityksensä suomalaiselle iskelmälle, jotka osoittavat, miten voimakkaasti yleinen mielipide ja julkinen keskustelu voivat muokata yksilön julkikuvaa.
Vuorisen tapauksen lopputulos vaikuttaa osaltaan siihen, miten jatkossa arvioidaan poliittisia, kansainvälisiä konflikteja koskevia somekirjoituksia ja niiden rajaa rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Ei sisällä instagram post:eja
