Iso asuntorakentamisen loikka välttämätön – työväenpuolue ajaa 1,5 miljoonan uuden kodin tavoitetta
Iso-Britannian asuntoministeri Steve Reed myöntää, että hallituksen on saatava aikaan jyrkkä kasvu asuntorakentamisessa, jotta työväenpuolueen kunnianhimoinen tavoite – 1,5 miljoonaa uutta kotia – saavutetaan kuluvan parlamenttikauden aikana.
Asuntotuotanto romahti hallitusvaihdoksen jälkeen
Tuoreiden arvioiden mukaan hallitus on toistaiseksi jäämässä niukasti jälkeen tavoitteestaan. Uusien aloitettujen asuntojen määrä putosi 207 000:sta 139 000:een sen jälkeen, kun työväenpuolue nousi valtaan. Kyseessä on heikoin taso sitten koronaviruspandemian pahimpien vuosien.
Reedin mukaan lasku oli odotettu, mutta kehitys on tarkoitus kääntää nopeasti. Hän arvioi, että hallitus pystyy “juuri ja juuri” yltämään 1,5 miljoonan asunnon tavoitteeseen, kun suunnitellut kaavoitus- ja lupauudistukset alkavat purra.
“Jääkiekkomailan muotoinen” kasvu loppukaudella
BBC Radio 4:n uudessa Housing Britain -sarjassa Reed kertoi, että hallitus aikoo käyttää “jokaista vipua” asuntorakentamisen vauhdittamiseksi vuoteen 2029 mennessä, jolloin seuraavia parlamenttivaaleja odotetaan.
Vasta kolme kuukautta sitten edeltäjältään Angela Rayneriltä asuntovastuun ottanut Reed sanoo, että suurin kasvu on alusta asti suunniteltu osumaan parlamenttikauden loppupuolelle.
“Olen kuullut sitä kuvailtavan jääkiekkomailaksi – ensin suhteellisen loiva nousu, sitten jyrkkä nousu loppua kohti”, Reed selitti viitaten rakentamisen ennakoituun kehitykseen.
Kaavoitus- ja infrastruktuuriuudistus ratkaisevassa roolissa
Reedin mukaan hallitus on jo “pannut toimeen valtavia muutoksia” asuntorakentamisen lisäämiseksi. Keskeinen väline on parlamentin loppusuoralla oleva Planning and Infrastructure Bill, jonka on tarkoitus nopeuttaa kaavoitus- ja rakennuslupapäätöksiä merkittävästi.
Suunnitelmien ytimessä on helpottaa rakentamista erityisesti joukkoliikenteen solmukohtien läheisyydessä. Reed arvioi, että pelkästään joukkoliikenteen varteen sijoittuva rakentaminen voisi mahdollistaa jopa miljoonan uuden kodin rakentamisen.
Samalla hallitus on antanut signaalin, että myös osaa aiemmin suojellusta green belt -alueesta voidaan käyttää harkitusti asuntotuotantoon, jos se on liikenteen, palveluiden ja työpaikkojen kannalta perusteltua.
Asuntokauppaa halutaan sujuvoittaa ja ensiasunnon ostajia tukea
Hallitus julkisti hiljattain suunnitelmat myös asuntokaupan uudistamiseksi. Tavoitteena on nopeuttaa kauppaprosessia, vähentää epävarmuutta ja keventää ensiasunnon ostajien kustannuksia, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus omaan kotiin.
Uudistusten taustalla on huoli asuntomarkkinoiden jumittumisesta: pitkät odotusajat, epävarmat kaupat ja korkeiksi nousseet lisäkulut vaikeuttavat monen ostajan tilannetta ja hidastavat rakennusalan investointeja.
Valtiontalouden vartija ennustaa 1,49 miljoonaa uutta asuntoa
Valtiontalouden riippumaton tarkastusviranomainen Office for Budget Responsibility (OBR) arvioi, että työväenpuolueen hallituskauden aikana rakennetaan yhteensä noin 1,49 miljoonaa uutta asuntoa. Ennuste jää 10 000 asunnon päähän hallituksen virallisesta tavoitteesta.
OBR:n mukaan uusien asuntojen tarjonta painuu pohjalukemiin ensi vuonna, noin 215 000 asuntoon. Sen jälkeen virasto odottaa voimakasta nousua: nettoasuntokannan lisäys voisi kohota noin 305 000 asuntoon tilikaudella 2029–2030, juuri ennen seuraavia vaaleja.
Rakennusala vaatii lisää tukea ja kritisoi veronkorotuksia
Budjettia edeltäneellä viikolla Home Builders Federation (HBF) varoitti, että hallituksen on mentävä uudistuksissaan vielä pidemmälle, jos 1,5 miljoonan tavoite halutaan aidosti saavuttaa.
Järjestö edustaa rakennusliikkeitä, jotka sen mukaan vastaavat noin 80 prosentista Englannin ja Walesin uusista asunnoista. HBF:n mielestä ensiasunnon ostajille tarvitaan huomattavasti enemmän tukea, jotta kysyntä säilyy vahvana ja rakennusinvestoinnit pysyvät kannattavina.
Järjestö on arvostellut myös kaatopaikkaveron korotusta, jonka se arvioi lisäävän yksittäisen asunnon rakennuskustannuksia noin 14 000 punnalla. Rakentajat pelkäävät, että lisäkustannukset siirtyvät suoraan hintoihin ja heikentävät sekä ostajien että pienten rakennusliikkeiden asemaa.
“Tarkoituksella kunnianhimoinen” tavoite
Asuntoministeri Matthew Pennycook korosti Housing Britain -sarjassa, että 1,5 miljoonan asunnon tavoite valittiin tietoisesti korkeaksi. Hänen mukaansa “mikä tahansa vähempi olisi nähty epäambitiona suhteessa kriisin mittakaavaan”.
Pennycook perusteli tavoitetta sillä, että se on riittävän “venyttävä” saadakseen koko alan – niin suuret rakennusjätit kuin pienet ja keskisuuret toimijat – liikkeelle ja investoimaan pitkäjänteisesti.
Korkeasta tavoitteesta huolimatta hallitus ei halua pelkkää lyhytaikaista “sokerihumalaa” rakentamiseen. Pennycookin mukaan tavoitteena on korkea mutta kestävä rakentamisen taso, joka jatkuu yli vaalikausien sen sijaan, että rakentaminen piikkaisi hetkellisesti ja romahtaisi pian uudelleen.
Kunnat ja pienet rakentajat takaisin keskiöön
Pennycook painotti, että hallitus aikoo vähentää riippuvuutta pelkistä suurista rakennuskonserneista ja tuoda kunnat jälleen vahvasti mukaan asuntotuotantoon. Tavoitteena on, että julkinen sektori, pienet ja keskisuuret yritykset sekä suuret toimijat täydentävät toisiaan sen sijaan, että markkina nojaa yksipuolisesti muutamiin isoihin yhtiöihin.
Tämä linjaus muistuttaa laajempaa eurooppalaista keskustelua, jossa pohditaan, miten valtion ja kuntien rooli asuntomarkkinoilla tulisi järjestää – ja missä määrin rakentaminen voidaan jättää puhtaasti markkinavoimien varaan.
Asuntopolitiikka osa laajempaa turvallisuus- ja oikeuskeskustelua
Asuntokriisi, väestönkasvu ja suurten kaupunkien paineet kietoutuvat yhä tiiviimmin myös turvallisuus- ja oikeuspoliittisiin kysymyksiin. Samaan aikaan kun Britanniassa haetaan keinoja kirittää asuntotuotantoa, Suomessa on herättänyt laajaa huomiota tapaus, jossa mies kieltäytyi saapumasta oikeuteen junapuukotuksista ja 13 murhan yrityksestä nostettujen syytteiden käsittelyyn. Tapaukset ovat erilaisia, mutta kumpikin kertoo siitä, miten sisäinen turvallisuus, luottamus viranomaisiin ja valtion kyky hoitaa perusasiat – kuten asuminen ja oikeusturva – ovat nousseet politiikan ytimeen.
Asuntopolitiikka ei ole enää vain talous- ja kaavoituskysymys, vaan osa laajempaa keskustelua yhteiskunnan vakaudesta, eriarvoisuudesta ja kansalaisten jokapäiväisestä turvallisuudentunteesta.
Ei sisällä instagram post:eja
