Sini Ariell puolustaa Veli-Matti Savinaista – ”Antakaa heteroiden elää omaa elämäänsä”
TPS:n kokenut hyökkääjä ja MM-kultaleijona Veli-Matti Savinainen joutui viikonlopun aikana poikkeuksellisen mediamylläkän keskelle, kun hän päätti jättää pukematta Pride-teemapelipaidan henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi. Päätös nostatti nopeasti laajan keskustelun sananvapaudesta, vakaumuksen kunnioittamisesta ja urheiluseurojen roolista arvolatautuneissa teemapäivissä.
Kohu alkoi Pride-teemaottelusta Turussa
Kohu sai alkunsa lauantaina 7.3. pelatusta SM-liigaottelusta TPS–Ilves, joka järjestettiin With Pride from Turku -teemalla. TPS:n pelipaidoissa nähtiin sateenkaari seuran logon ympärillä sekä Pride-symbolit hartioissa korostamassa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden tukemista.
Veli-Matti Savinainen kuitenkin kieltäytyi pukemasta Pride-pelipaitaa vedoten omaan henkilökohtaiseen vakaumukseensa. TPS tiedotti ratkaisusta jo ennen ottelun alkua, minkä jälkeen keskustelu roihahti välittömästi sosiaalisessa mediassa ja jääkiekkopiireissä.
Savinainen: ”Kyse ei ole ketään vastaan olemisesta”
Savinainen kommentoi tilannetta myöhemmin omalla Instagram-tilillään. Hän korosti, ettei hänen ratkaisunsa kohdistu ketään ihmisryhmää vastaan, vaan liittyy ainoastaan hänen omaan arvomaailmaansa ja vakaumukseensa.
– Tänään on puhuttu siitä, että en pelannut Pride-paidassa, joten sanon asiasta lyhyesti itse, Savinainen aloitti viestinsä.
Hän painotti kannattavansa kaikkien ihmisten tasavertaista kohtelua, mutta ei koe Pride-ideologiaa sellaisena asiana, jota haluaa itse henkilökohtaisesti edustaa tai kantaa pelipaidassa.
– Minulle kyse on ennen kaikkea siitä, että en koe Pride-ideologiaa sellaisena asiana, jota haluan henkilökohtaisesti edustaa, Savinainen kirjoitti.
Samalla hän totesi ymmärtävänsä hyvin, että monille Pride ja siihen liittyvät symbolit ovat tärkeitä. Hänen mukaansa jokaisella tulisi kuitenkin olla oikeus omaan mielipiteeseen ja vakaumukseen – myös silloin, kun se poikkeaa valtavirrasta.
– Tämä on minun henkilökohtainen päätökseni, eikä siinä ole kyse ketään vastaan olemisesta. En aio avata asiaa tämän enempää. Minun työni on pelata jääkiekkoa ja auttaa joukkuetta voittamaan. Siihen keskityn, Savinainen päätti.
Turun seudun Setan puheenjohtaja kritisoi TPS:ää
Savinaisen ratkaisu herätti välittömästi voimakkaita reaktioita. Yksi näkyvimmistä kriittisistä kommenteista tuli Turun seudun Setan puheenjohtajalta Kirsi Mikkoselta (sd). Hänen mukaansa TPS:n ei olisi pitänyt antaa Savinaisen pelata Pride-teemaottelussa lainkaan, jos hän ei ollut valmis pukemaan teemaan kuuluvaa pelipaitaa.
Mikkonen kommentoi asiaa Turun seudun Seta ry:n Facebook-sivulla ja katsoi, että Savinaisen ratkaisu ja seuran toiminta lähettivät väärän viestin vähemmistöjen kohtelusta.
– Seura olisi voinut todeta, että työnantajana he eivät voi peluuttaa Savinaista, koska ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia ja Savinaisen kannanotto olla pukematta Pride-pelipaitaa antaa nimenomaan viestin, että vähemmistöjä saa pelihallilla kohdella eriarvoisesti, jos se itsestä tuntuu oikealta ratkaisulta, Mikkonen kirjoitti.
Myöhemmin Mikkonen tarkensi näkemystään ja viittasi suomalaisen lainsäädännön asettamiin rajoihin työnantajan toimivallasta:
– Suomalaisen lainsäädännön mukaan TPS seurana ja työnantajana ei ole voinut toimia toisin tässä tilanteessa. Jos he olisivat kieltäneet Savinaista pelaamasta, he olisivat syrjineet häntä. Herää siis kysymys, onko lainsäädäntö väärässä.
Sini Ariell asettuu Savinaisen tueksi
Kohun kasvaessa mukaan keskusteluun liittyi myös tatuointitaiteilija ja somevaikuttaja Sini Ariell Bonds. Hän otti asiaan kantaa suorasanaisesti Facebookissa ja kertoi tukevansa Savinaisen oikeutta toimia oman vakaumuksensa mukaan.
Ariell kohdisti kriittiset sanansa erityisesti Setaan ja sen tapaan ajaa vähemmistöjen oikeuksia:
– Seta voi pitää päänsä kiinni. Olette jankuttaneet, tuputtaneet, uhkailleet, alistaneet, syyttäneet ja tunkeneet vaatimuksianne meihin ja myös lapsiimmekin. Joka tuutista tungetaan lippujanne ja sateenkaarta väkipakoin, Sini kirjoitti.
Hänen mukaansa vähemmistöjen oikeudet ovat Suomessa jo laajasti tunnustetut, ja jatkuva, yhä aggressiivisemmaksi koettu kampanjointi kääntyy helposti itseään vastaan.
– Teille on jo annettu kaikki hyväksyntä yhteiskunnassamme. Rauhoittukaa ja antakaa heteroiden elää omaa elämäänsä ilman teidän vihaanne. Omissa ystävissäni on homoja, lesboja sekä transihmisiä. Hekin ovat saaneet tarpeekseen tästä ylitsepursuavasta älyttömyydestä ja kokevat häpeää Setan toiminnan vuoksi, sillä he elävät omia elämiään ihan tyytyväisenä, eivätkä ole mukana saati itsekään hyväksy tätä pakkoöyhötystä… vetäkää happea nyt, Bonds jatkaa.
”Kunnioitus ei synny pakottamalla”
Sini Ariell muistuttaa päivityksessään, että todellinen kunnioitus ja yhdenvertaisuus eivät hänen mielestään voi rakentua pakottamisen, uhkailun tai painostuksen varaan. Hän varoittaa siitä, että liian voimakas ja vaativa ote voi johtaa vastareaktioihin ja lisätä vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Ariellin mukaan jokaisella tulisi olla oikeus elää omaa elämäänsä rauhassa – niin vähemmistöön kuuluvilla kuin enemmistölläkin. Hän painottaa, ettei kenenkään henkilökohtaisia valintoja tulisi tuomita, jos ne eivät loukkaa toisten oikeuksia.
Hänen mukaansa peruslähtökohtana pitäisi olla se, että ihmisiä kohdellaan niin kuin itse toivoisi tulevansa kohdelluksi. Tähän sisältyy myös oikeus olla osallistumatta ideologisiin kampanjoihin, vaikka työpaikka tai yhteisö niitä tukisikin.
Keskustelu arvoista ja urheilun roolista jatkuu
Savinaisen tapaus on jälleen yksi esimerkki siitä, miten urheilun, politiikan ja arvojen rajapinta herättää tunteita. Moni näkee Pride-teemapelit tärkeänä symbolisena tukena seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille, kun taas toiset korostavat yksilönvapautta ja oikeutta pidättäytyä ideologisista kannanotoista.
Sosiaalisen median kiivas keskustelu osoittaa, että aihe jakaa mielipiteitä voimakkaasti. Osa pitää Savinaisen ratkaisua rohkeana vakaumuksen puolustamisena, kun taas toiset näkevät sen loukkaavana viestinä vähemmistöjä kohtaan. Myös seurojen ja järjestöjen rooli arvolatautuneissa tapahtumissa on noussut tarkasteluun.
Laajemmassa kuvassa tapaus muistuttaa siitä, että sananvapaus, uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuus voivat joskus joutua törmäyskurssille. Keskustelu siitä, missä kulkevat yksilönvapauden ja yhteisön viestinnän rajat, tuskin päättyy tähän – ei jääkiekossa eikä muussakaan urheilussa.
Urheilumaailmassa nähdään yhä useammin vahvoja yksilösuorituksia ja historiallisia hetkiä, jotka herättävät keskustelua eri näkökulmista. Esimerkiksi Brett Randellin tekemä krikettihistoria viidellä peräkkäisellä wicketillä osoittaa, miten yksittäiset teot voivat nousta koko lajia suuremmiksi puheenaiheiksi – aivan kuten Savinaisen päätös on nyt nostanut esiin urheilun ja arvojen välisen jännitteen.
