Iso-Britannian turvapaikkajärjestelmä kärsii tehottomuudesta ja hukatuista verovaroista, valtion tarkastusvirasto varoittaa
Iso-Britannian turvapaikkajärjestelmä on ajautunut syvään kriisiin, jota leimaavat tehottomuus, hukatut verovarat ja peräkkäiset lyhytnäköiset poliittiset ratkaisut. Maan valtion tarkastusvirasto National Audit Office (NAO) toteaa tuoreessa analyysissaan, että hallitusten reaktiivinen politiikka ei ole korjannut ongelmia, vaan siirtänyt niitä järjestelmän eri osiin.
Järkyttävät luvut: yli puolet hakemuksista jumissa vuosia
NAO tarkasteli 5 000 turvapaikkahakemuksen otosta, jotka jätettiin lähes kolme vuotta sitten, tammikuussa 2023. Tulokset paljastavat vakavan rakenteellisen ongelman:
- 35 % (1 619 hakijaa) oli saanut jonkinlaisen suojelun, kuten pakolaisaseman tai muun oleskeluluvan.
- 9 % (452 hakijaa) oli poistettu maasta.
- Peräti 56 % (2 812 hakijaa) odotti yhä lopullista ratkaisua asiaansa.
Sisäministeriö toivotti analyysin tervetulleeksi ja väitti sen tukevan tarvetta turvapaikkajärjestelmän perusteelliselle uudistukselle. Käytännössä yli puolet hakijoista elää kuitenkin epävarmuudessa vuosia, vailla tietoa tulevaisuudestaan.
Turvapaikanhakijat jumissa oikeudellisessa limbossa
Jäljellä olevista ratkaisemattomista tapauksista suurin osa – 2 021 tapausta 2 812:sta – on niin sanotussa limbossa: valitusprosessia ei ole aloitettu, mutta asia ei myöskään etene.
NAO:n pääanalyytikko Ruth Kelly kuvasi tilannetta toimittajille näin: ”Heidän hakemuksensa on hylätty, mutta he pysyvät järjestelmässä ilman lopullista ratkaisua, koska maastapoistamisessa on merkittäviä vaikeuksia.”
Tämä tarkoittaa, että tuhannet ihmiset jäävät kiinni byrokratian ja poliittisen päätöksenteon väliin – ilman selkeää oikeudellista asemaa, mutta myöskään poistumatta maasta.
Hotellimajoitus nielee miljardeja verovaroja
Yksi järjestelmän näkyvimmistä seurauksista on turvapaikanhakijoiden majoittaminen hotelleihin. Muiden majoitusmuotojen puute pakottaa viranomaiset turvautumaan kalliisiin väliaikaisratkaisuihin.
NAO:n mukaan turvapaikanhakijoiden majoituskustannukset tilikaudella 2024–25 nousivat 2,7 miljardiin puntaan. Hotellimajoituksesta on tullut symboli sekä järjestelmän tehottomuudesta että veronmaksajien rahan hukkaamisesta.
Pakolaisjärjestöt: järjestelmä ei yksinkertaisesti toimi
Pakolaisneuvoston (Refugee Council) pääjohtaja Enver Solomon kutsui NAO:n tammikuun 2023 hakemuksia koskevia havaintoja ”järkyttäviksi”. Hänen mukaansa raportti vastaa täysin sitä, mitä järjestön etulinjan työntekijät näkevät päivittäin.
”Turvapaikkajärjestelmä ei yksinkertaisesti toimi. Ihmiset odottavat päätöstä kuukausia tai jopa vuosia, samalla kun kustannukset nousevat jatkuvasti”, Solomon totesi. Pitkät odotusajat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä, vaikeuttavat kotoutumista ja lisäävät järjestelmän kokonaiskuluja.
Reaktiivinen politiikka siirtää ongelmat paikasta toiseen
NAO kritisoi jyrkästi tapaa, jolla peräkkäiset hallitukset ovat vastanneet vuodesta 2018 lähtien kasvaneeseen pienten veneiden tuloon kanaalin yli. Raportin mukaan toimet ovat olleet lyhytjänteisiä, reaktiivisia ja keskittyneet vain yhteen järjestelmän osaan kerrallaan.
”Toimenpiteet ovat olleet reaktiivisia ja tähdänneet kiireellisen ongelman korjaamiseen yhdessä järjestelmän osassa – esimerkiksi hakemusten vastaanotossa tai alkuvaiheen päätöksissä – ilman selkeää käsitystä vaikutuksista muihin osiin”, raportissa todetaan.
Kun käsittelyä on nopeutettu, on NAO:n mukaan usein tingitty päätösten laadusta. Yhden pullonkaulan avaaminen on vain siirtänyt paineen toiseen kohtaan järjestelmää, sen sijaan että koko prosessia olisi kehitetty kestävästi.
Sunakin ruuhkapurku loi uuden ruuhkan oikeusasteisiin
NAO nostaa esimerkiksi entisen pääministerin Rishi Sunakin kampanjan vuoden 2023 aikana, jonka tavoitteena oli purkaa niin sanottu perintöruuhka turvapaikkahakemuksissa. Vaikka osa vanhoista hakemuksista saatiin käsiteltyä, seurauksena oli paineen siirtyminen valitusvaiheeseen.
Tämä johti uuteen ruuhkaan tuomioistuimissa, mikä vain siirsi ongelman eteenpäin järjestelmässä. Ruth Kelly korosti, että yksi kriittisimmistä pullonkauloista on tällä hetkellä erikoistuneiden maahanmuutto- ja turvapaikkatuomareiden puute.
”Tuomareista on vakava pula”, Kelly sanoi. ”Tuomarit kertoivat meille, että maahanmuutto- ja turvapaikka-asioissa työskentelyyn on heikot kannustimet – työt ovat raskaita ja oikeudellisesti monimutkaisia, ja lisäksi negatiivinen julkisuus vaikeuttaa tuomareiden rekrytointia.”
NAO vaatii pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista uudistusta
Raportissa todetaan, että hallituksen on siirryttävä lyhytnäköisistä, reaktiivisista korjausliikkeistä kohti kestävää ja koko järjestelmän kattavaa lähestymistapaa. Toistuvat, nopeasti kasatut ”paikkaratkaisut” ovat osoittautuneet vastavaikuttaviksi ja kalliiksi.
NAO varoittaa, että nykyiset pitkät viiveet heikentävät yleisön luottamusta järjestelmän oikeudenmukaisuuteen ja tehokkuuteen. Ilman ennakoivaa, joustavaa ja resursseiltaan riittävää järjestelmää tulevat kysyntäpiikit – esimerkiksi konfliktien tai globaalien kriisien seurauksena – johtavat helposti uusiin ruuhkiin ja kustannuspaineisiin.
Tekninen jälkeenjääneisyys: tapausten etenemistä ei voi seurata
Yksi raportin paljastamista keskeisistä ongelmista on se, että yksittäisen turvapaikkatapauksen etenemistä ei voida seurata saumattomasti koko prosessin läpi. Syynä on se, ettei Sisäministeriön, tuomioistuinlaitoksen ja paikallishallinnon tietojärjestelmissä ole yhteistä, ainutlaatuista tapaustunnistetta.
Tämä tekee sekä johtamisesta, tilastoinnista että kustannusten seurannasta vaikeaa ja altistaa järjestelmän virheille, päällekkäiselle työlle ja hukatuille resursseille. NAO korostaa, että järjestelmän on kyettävä joustamaan kysynnän vaihdellessa ja että tämä edellyttää myös modernia, yhteen toimivaa tietojärjestelmäkokonaisuutta.
Hallitus lupaa historiallisen suuria uudistuksia
Sisäministeriön tiedottaja viittasi vastauksessaan siihen, että sisäministeri on hiljattain esitellyt ”suurimmat muutokset turvapaikkajärjestelmään sukupolveen” vastauksena NAO:n esiin nostamiin ongelmiin.
Hallitus korostaa jo tehneensä edistysaskeleita: lähes 50 000 ihmistä, joilla ei sen mukaan ole oikeutta oleskella maassa, on poistettu, laittomassa työssä kiinni jääneiden määrä on kasvanut 63 % ja yli 21 000 yritystä ylittää kanaali pienillä veneillä on estetty kuluvan vuoden aikana.
Viranomaisten mukaan uudet uudistukset palauttavat järjestelmään ”järjestyksen ja kontrollin”, poistavat kannustimia saapua maahan laittomasti ja lisäävät maasta poistojen määrää niille, joilla ei ole oleskeluoikeutta.
NAO kuitenkin painottaa, että todellinen mittari hallituksen toimien onnistumiselle on se, onnistuuko se välttämään paluun lyhytnäköiseen, vastavaikuttavaan korjausliikekierteeseen, joka on leimannut järjestelmää viime vuosina.
Kansainvälinen vertailu ja urheilumaailman esimerkki johtajuudesta
Turvapaikkajärjestelmän kriisi ei ole vain brittiläinen ilmiö, vaan osa laajempaa kansainvälistä keskustelua siitä, miten valtioiden tulisi hallita muuttoliikettä tehokkaasti ja inhimillisesti. Julkisessa keskustelussa korostuu yhä enemmän tarve pitkäjänteiselle johtajuudelle ja selkeälle strategialle – aivan kuten urheilussa, jossa menestys rakentuu suunnitelmallisuuden ja vastuunkannon varaan.
Hyvänä esimerkkinä johdonmukaisesta suunnittelusta ja avoimesta viestinnästä voidaan pitää tapaa, jolla Australian krikettijoukkue on käsitellyt avainpelaajiensa poissaoloja ja paluita. Kun esimerkiksi Australia jättää oven auki Pat Cumminsin paluulle toiseen Ashes-testiin, taustalla on tarkasti harkittu strategia, jossa huomioidaan joukkueen kokonaiskuorma, resurssien käyttö ja pitkän aikavälin tavoitteet. Samanlainen suunnitelmallisuus ja järjestelmätason ajattelu on juuri sitä, mitä NAO peräänkuuluttaa myös turvapaikkapolitiikassa.
Ei sisällä instagram post:eja
