Iso katsaus mielenterveys-, ADHD- ja autismidiagnooseihin: Streeting käynnistää riippumattoman arvion
Englannin terveysministeri Wes Streeting on määrännyt käynnistettäväksi laajan, riippumattoman arvion mielenterveys-, ADHD- ja autismipalvelujen kasvavasta kysynnästä. Tarkoituksena on selvittää, miksi diagnoosit ja hoitoon hakeutuminen ovat lisääntyneet, ja miten terveydenhuoltojärjestelmä pystyy vastaamaan tarpeeseen.
Arvio kohdistuu erityisesti siihen, miten diagnooseja tehdään, millaiset potilasryhmät päätyvät tutkimuksiin ja hoitoon sekä ovatko diagnoosikriteerit ja -käytännöt ajan tasalla. Samalla tarkastellaan palveluiden ruuhkautumista ja sitä, miten rajalliset resurssit kohdistuvat eniten apua tarvitseville.
Huoli ylidiagnosoinnista ja hoitojonojen pituudesta
Streeting on aiemmin todennut, että mielenterveyden häiriöitä saatetaan joissain tapauksissa diagnosoida liikaa tai liian kevyin perustein. Hallituksen mukaan kasvava paine terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan on johtanut tilanteeseen, jossa kiireellistä apua tarvitsevat joutuvat odottamaan kohtuuttoman pitkään.
Streeting korostaa, että päätösten on perustuttava selkeään tieteelliseen näyttöön, ei poliittisiin mielikuviin: ”Meidän on tarkasteltava tätä tiukasti kliinisestä näkökulmasta, jotta saamme näyttöön perustuvan käsityksen tilanteesta. Vain siten voimme varmistaa, että jokainen saa oikea-aikaisen, tarkan diagnoosin ja vaikuttavaa tukea.”
Lisärahoitusta ja yhteys sosiaaliturvamenojen kasvuun
Iso-Britannian terveys- ja sosiaalihuoltoministeriön (DHSC) mukaan arvio käynnistetään samaan aikaan, kun mielenterveys- ja tukipalveluihin kohdistetaan 688 miljoonan punnan lisärahoitus. Taustalla on kuitenkin myös poliittinen paine hillitä nopeasti kasvavia sosiaaliturvamenoja.
Aiemmin tänä vuonna hallitus joutui perääntymään suunnitelluista vammaisetuuksien leikkauksista – mukaan lukien mielenterveyteen liittyvät etuudet – laajan vastustuksen vuoksi. Yli sata työväenpuolueen kansanedustajaa asettui julkisesti leikkauksia vastaan.
Pääministeri on kuitenkin luvannut uuden, aiempaa tiukemman otteen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamiseen ja todennut, että nykyinen malli on ”jättänyt ihmisiä köyhyyteen” ja ”kirjoittanut nuoria liian sairaina työelämään osallistumiseen”.
Riippumaton arvio valmistuu vuonna 2026
Arviota johtaa kliininen psykologi professori Peter Fonagy. Hänen johdollaan selvityksen on määrä valmistua kesällä 2026. Fonagyn mukaan työn keskiössä on oletusten kriittinen tarkastelu sekä niiden ihmisten kuuleminen, joita järjestelmä koskettaa eniten.
”Tavoitteena on testata oletuksia perusteellisesti ja kuunnella tarkasti heitä, joihin palvelujen muutokset vaikuttavat eniten, jotta suosituksemme olisivat sekä rehellisiä että aidosti hyödyllisiä”, Fonagy sanoo.
Arvion odotetaan tuottavan konkreettisia ehdotuksia diagnostiikan, hoitoon pääsyn, jonojen hallinnan ja jälkituen parantamiseksi. Samalla tarkastellaan, millä tavoin mielenterveys-, ADHD- ja autismidiagnoosit liittyvät työkykyyn, sosiaaliturvaan ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen.
Työikäisten tukiriippuvuus kasvaa
Taloustutkimuslaitos Institute for Fiscal Studies (IFS) on arvioinut, että maaliskuussa tänä vuonna noin neljä miljoonaa työikäistä aikuista Englannissa ja Walesissa sai joko vammais- tai työkyvyttömyysetuutta. Vuonna 2019 vastaava luku oli lähes kolme miljoonaa. Kasvu heijastaa sekä lisääntyneitä mielenterveysongelmia että diagnoosien ja etuusjärjestelmän muutoksia.
DHSC:n mukaan kasvanut paine julkista terveydenhuoltoa kohtaan on johtanut siihen, että vakavista ja akuuteista ongelmista kärsivät ihmiset ovat joutuneet odottamaan liian pitkään, selviytymään ylikuormittuneissa palveluissa, kohtaamaan eriarvoisuutta hoidon saatavuudessa ja tuntemaan itsensä hylätyiksi juuri silloin, kun tukea olisi eniten tarvittu.
Järjestöt näkevät mahdollisuuden parantaa hoitoa
Mielenterveysjärjestö Mind on toivottanut hallituksen linjauksen tervetulleeksi ja ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan selvitykseen. Järjestön toimitusjohtaja tohtori Sarah Hughes pitää arviota merkittävänä tilaisuutena ymmärtää, miksi mielenterveyden häiriöt lisääntyvät erityisesti nuorten keskuudessa.
”Tämä on suuri mahdollisuus selvittää, mitä tekijöitä kasvavien mielenterveysongelmien taustalla todella on, etenkin nuorten kohdalla”, Hughes painottaa. Hän korostaa, että selvityksen on vietävä resursseja niille, jotka tarvitsevat apua eniten – ei heikennettävä jo valmiiksi haavoittuvien asemaa.
Kun mediassa keskustellaan laajasti muun muassa masennuksen, ahdistuneisuuden ja neuropsykiatristen häiriöiden diagnostiikasta, moni asiantuntija muistuttaa, että samanlainen riskiperusteinen ja kliinisesti harkittu lähestymistapa on tärkeä myös muilla terveysalueilla. Esimerkiksi eturauhassyövän seulonnassa korostetaan nykyään riskiperusteista testausta ja huolellista harkintaa sen sijaan, että testattaisiin koko väestöä varmuuden vuoksi. Vastaava ajattelutapa – oikea tutkimus oikealle ihmiselle oikeaan aikaan – on keskeinen myös mielenterveyspalveluissa.
Psykiatrien ja autismijärjestöjen vaatimukset
Kuninkaallisen psykiatrikunnan puheenjohtaja tohtori Lade Smith on painottanut, että arvioinnin on ”tunnistettava hoidon puutteet perusteellisesti” ja huomioitava moninaiset ja monimutkaiset syyt, joiden vuoksi ihmiset hakevat apua.
Smithin mukaan ei riitä, että tarkastellaan pelkkiä diagnoosimääriä. On ymmärrettävä myös esimerkiksi köyhyyden, asunnottomuuden, työttömyyden, koulukiusaamisen, traumojen ja syrjinnän vaikutusta mielenterveyteen ja hoitoon hakeutumiseen.
Kansallinen Autismiyhdistys (National Autistic Society) on puolestaan korostanut, että tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Järjestön mukaan vaikka autismitutkimuksiin hakeutuvien määrä on joillain alueilla tasaantumassa, arvioihin pääsyä odotetaan yhä pidempään ja keskimääräinen odotusaika jatkaa kasvuaan.
Moni perhe joutuu odottamaan lapsen tai nuoren autismiarviota kuukausia tai jopa vuosia, mikä voi viivästyttää koulun tukitoimia, kuntoutusta ja arjen helpottamista. Järjestöt toivovat, että riippumaton arvio johtaa sitoviin toimenpiteisiin, jotka lyhentävät jonoja ja varmistavat riittävän tuen diagnoosin jälkeen.
Tavoitteena tasapaino: oikea-aikainen apu ilman leimaamista
Riippumattoman selvityksen lopputuloksena hallitus pyrkii löytämään tasapainon kahden tavoitteen välillä: toisaalta halutaan varmistaa, että jokainen apua tarvitseva pääsee nopeasti tutkimuksiin ja hoitoon, toisaalta pyritään välttämään tarpeettomat diagnoosit ja järjestelmän ylikuormittuminen.
Asiantuntijat korostavat, että diagnoosi ei saa olla keino rajata ihmisiä työelämän ulkopuolelle tai oikeuttaa etuusleikkauksia. Sen sijaan tavoitteena tulisi olla varhainen tuki, kuntoutus ja mahdollisuuksien mukaan paluu opintoihin tai työhön niin, että ihminen kokee olevansa osallinen eikä leimattu.
Riippumattoman arvion johtopäätökset ja suositukset voivat vaikuttaa merkittävästi mielenterveys-, ADHD- ja autismipalveluiden tulevaisuuteen koko Englannissa – ja toimia esimerkkinä myös muille maille, joissa painitaan samojen kysymysten kanssa: miten vastata kasvavaan tarpeeseen, turvata oikeudenmukainen hoito ja pitää järjestelmä taloudellisesti kestävänä.
Ei sisällä instagram post:eja
