Israel aikoo kieltää Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön toiminnan Gazassa henkilöstölistakiistan vuoksi
Israel ilmoitti aikovansa kieltää kansainvälisen lääkärijärjestön Médecins Sans Frontièresin (MSF, Lääkärit Ilman Rajoja) toiminnan Gazassa sen jälkeen, kun järjestö kieltäytyi luovuttamasta Israelille yksityiskohtaista luetteloa alueella työskentelevästä henkilöstöstään.
Israel vaatii työntekijälistoja turvallisuusperustein
Israelin hallitus määräsi yhteensä 37 kansainvälistä järjestöä toimittamaan viranomaisille tiedot Gazassa toimivista paikallisista ja kansainvälisistä työntekijöistään. Viranomaisten mukaan osalla MSF:n henkilöstöstä epäillään olevan yhteyksiä aseellisiin ryhmiin, kuten Hamasiin ja Islamilaiseen Jihadiin – väite, jonka MSF kiistää jyrkästi.
Israelin diasporaministeriö ja antisemitismiä vastaan taisteleva ministeriö kertoivat, että päätös MSF:n toiminnan lopettamisesta seuraa järjestön ”epäonnistumisesta toimittaa vaaditut paikallisten työntekijöiden listat”. Ministeriön mukaan vaatimus koskee kaikkia alueella toimivia humanitaarisia järjestöjä, ja sen tarkoituksena on estää ”terroristitoimijoiden soluttautuminen humanitaarisiin rakenteisiin”.
Jo 30. joulukuuta Israel ilmoitti aikovansa perua 37 kansainvälisen kansalaisjärjestön toimiluvat Gazassa ja miehitetyllä Länsirannalla. Järjestöjä syytettiin uusien rekisteröintivaatimusten laiminlyönnistä, ja niille annettiin 60 päivää aikaa lopettaa toimintansa.
MSF: Turvatakuut henkilöstölle puuttuivat
MSF kertoi perjantaina, ettei se voi luovuttaa Israelille yksityiskohtaista henkilöstölistaansa, koska se ei ole saanut riittäviä takeita työntekijöidensä turvallisuudesta. Järjestön mukaan henkilöstön suojelu on sen toiminnan ehdoton lähtökohta.
Tiedotteessaan MSF totesi ilmoittaneensa Israelin viranomaisille, että se olisi ”poikkeuksellisena toimenpiteenä” valmis jakamaan nimiluettelon palestiinalaisista ja kansainvälisistä työntekijöistään, mutta vain selkeästi rajattujen ehtojen puitteissa. Näihin ehtoihin kuului muun muassa se, että henkilötietoja käytettäisiin ainoastaan ilmoitettuun hallinnolliseen tarkoitukseen, eikä niitä hyödynnettäisi tavalla, joka voisi vaarantaa työntekijöitä.
MSF:n mukaan toistuvista yrityksistä huolimatta ei Israelin viranomaisten kanssa päästy konkreettisiin, kirjattuihin turvatakuihin. Tämän seurauksena järjestö päätti lopullisesti olla toimittamatta henkilöstölistaa.
Israel: MSF:n toiminta Gazassa päätetään
Vastauksena MSF:n päätökseen Israel ilmoitti ryhtyvänsä toimiin järjestön toiminnan ”lopettamiseksi” Gazassa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa MSF:n toimilupien peruuttamista, liikkumisrajoituksia henkilökunnalle sekä materiaalikuljetusten ja logistisen tuen estämistä.
Päätös on osa laajempaa linjaa, jossa Israel on kiristänyt valvontaa ja sääntelyä kaikkia Gazassa ja Länsirannalla toimivia kansainvälisiä avustusjärjestöjä kohtaan. Kritiikin mukaan tämä rajoittaa merkittävästi humanitaarista toimintaa alueella, jossa terveydenhuolto ja peruspalvelut ovat jo ennestään romahduksen partaalla.
Humanitaariset seuraukset Gazan terveydenhuollolle
MSF:n rooli Gazan terveydenhuollossa on merkittävä. Järjestön mukaan se ylläpitää noin 20 terveysasemaa ja tarjoaa arviolta 20 % Gazan sairaalapaikoista. Vuonna 2024 MSF teki alueella yli 800 000 lääkärikäyntiä, hoiti yli 10 000 synnytystä ja tuki juomaveden saantia kriisiolosuhteissa.
Yhdistyneiden kansakuntien Palestiinan pakolaisjärjestön (UNRWA) Gazan-asioiden johtaja Sam Rose varoitti BBC:lle, että MSF:n toiminnan päättyminen aiheuttaisi ”vakavia ja laaja-alaisia seurauksia” kansainvälisten järjestöjen kyvylle tarjota terveydenhuoltoa Gazassa. Hänen mukaansa päätös heikentää entisestään jo valmiiksi ylikuormitettua ja pommituksissa vaurioitunutta terveydenhuoltojärjestelmää.
Rose viittasi myös siihen, että monet terveysalan ja kansainvälisten järjestöjen työntekijät ovat saaneet surmansa viime vuosien aikana, mikä selittää MSF:n varovaisuutta. MSF:n mukaan sodassa on kuollut yhteensä noin 1 700 terveydenhuollon työntekijää, joista 15 on ollut MSF:n omaa henkilökuntaa.
Sota Gazassa taustalla – väkivallan hinta nousee
Gazan uusin sota alkoi 7. lokakuuta 2023, kun Hamasin johtama hyökkäys Etelä-Israeliin johti noin 1 200 ihmisen kuolemaan ja 251 ihmisen sieppaukseen panttivangeiksi. Israel vastasi käynnistämällä mittavan sotilasoperaation Gazassa.
Hamasin hallinnoiman terveysministeriön mukaan Israelin sotatoimissa on kuollut yli 71 660 ihmistä. Ministeriön mukaan myös 10. lokakuuta 2025 alkaneen tulitauon jälkeen väkivalta ei ole täysin loppunut: ainakin 509 palestiinalaista on saanut surmansa, ja neljä israelilaissotilasta on kaatunut.
Jatkuva väkivalta, infrastruktuurin tuhoutuminen ja liikkumisrajoitukset ovat tehneet terveydenhuollon järjestämisestä äärimmäisen vaikeaa. MSF ja muut järjestöt ovat varoittaneet, että ilman riippumattomia ja turvallisesti toimivia humanitaarisia organisaatioita Gazan siviiliväestön selviytyminen on vakavasti uhattuna.
Kansainvälinen kritiikki Israelin päätökselle
Useat maat, kuten Britannia, Ranska ja Kanada, ovat tuominneet Israelin linjauksen, jonka mukaan 37 kansainvälisen järjestön toimiluvat perutaan, elleivät ne täytä uusia rekisteröintivaatimuksia. Näiden maiden mukaan Israelin toimet rajoittavat rajusti pääsyä välttämättömiin peruspalveluihin, kuten terveydenhuoltoon, veteen ja hätäapuun.
Kriitikot korostavat, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sodan osapuolten tulee mahdollistaa avustustoiminta ja suojella siviilejä sekä avustustyöntekijöitä. Henkilöstölistojen vaatimista ilman selkeitä turvatakuita pidetään riskinä, joka voi altistaa työntekijät seurannalle, painostukselle tai kohdennetulle väkivallalle.
Samalla teknologian ja automaation rooli kriisialueiden logistiikassa ja avustustoiminnassa kasvaa nopeasti. Esimerkiksi kuljettajattomat ajoneuvot ja robottiautot, joita testataan jo Euroopan suurkaupungeissa, nähdään tulevaisuudessa mahdollisina välineinä myös humanitaarisen avun kuljettamiseen vaarallisille alueille ilman lisäriskiä henkilöstölle.
Kiista MSF:n ja Israelin välillä nostaa esiin peruskysymyksen: miten tasapainottaa turvallisuusvaatimukset ja humanitaarisen työn riippumattomuus tilanteessa, jossa siviilit ovat äärimmäisessä hädässä ja terveydenhuollon kapasiteetti romahtamaisillaan.
Ei sisällä instagram post:eja
