Israel vastustaa Trumpin Gazan ”Board of Peace” -suunnitelmaa

Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu on kutsunut koolle kokouksen ylimpien neuvonantajiensa kanssa keskustellakseen Donald Trumpin ehdottamasta Gazan ”Board of Peace” -rauhanjohtokunnasta. Kokous järjestettiin sen jälkeen, kun kävi ilmi, että Yhdysvallat ei ollut etukäteen konsultoinut Israelia elimen perustamisesta eikä sen kokoonpanosta.

Netanyahun toimisto totesi lausunnossaan, että suunnitelma ”ei ole koordinoitu Israelin kanssa ja on ristiriidassa Israelin politiikan kanssa”. Lausunto annettiin lauantaina, kun julkistettiin komitean alaisuuteen tuleva Gazan toimeenpaneva hallitus, Gaza Executive Board, johon kuuluvat muun muassa Turkin ulkoministeri, qatarilainen virkamies, entinen Britannian pääministeri Tony Blair sekä Trumpin vävy Jared Kushner.

Trumpin 20-kohtainen suunnitelma ja Board of Peace

Board of Peace on osa Donald Trumpin 20-kohtaista suunnitelmaa Israelin ja Hamasin välisen sodan lopettamiseksi. Sen on tarkoitus toimia väliaikaisena rakenteena, joka valvoo Gazan hallintoa ja jälleenrakennusta sodan jälkeen. Johtokunnan tarkka rakenne on kuitenkin edelleen epäselvä, ja uusia jäseniä kutsutaan mukaan vaiheittain.

Board of Peacen alaisuuteen on kaavailtu kahta erillistä, korkean tason elintä. Ensimmäinen on niin sanottu ”founding Executive Board”, joka keskittyy ennen kaikkea sijoituksiin ja diplomatiaan. Toinen on ”Gaza Executive Board”, jonka tehtävänä olisi valvoa käytännön tason toimia ja ohjata vielä yhtä hallinnollista ryhmää, Gazan hallinnon kansallista komiteaa (National Committee for the Administration of Gaza, NCAG).

Tähän mennessä ainoa israelilainen jäsen Gaza Executive Boardissa on liikemies Yakir Gabay, joka on syntynyt Israelissa mutta asuu nykyään Kyproksella. Kummassakaan kahdesta korkeimman tason johtokunnasta ei ole palestiinalaisedustusta, mikä on herättänyt laajaa kritiikkiä sekä palestiinalaisten että useiden kansainvälisten tarkkailijoiden keskuudessa.

Israelin sisäpolitiikka reagoi voimakkaasti

Israelin äärioikeistolainen kansallisen turvallisuuden ministeri Itamar Ben-Gvir arvosteli suunnitelmaa jyrkästi. Hänen mukaansa Gazan kaista ei tarvitse mitään ”hallintokomiteaa” sen ”kuntouttamista” varten, vaan sen sijaan alue on hänen sanoin ”puhdistettava Hamasin terroristeista”. Lausunto kuvastaa Israelin hallituksen oikeistosiipeä, joka vastustaa ulkopuolista väliintuloa Gazan tulevan hallintomallin suunnittelussa.

Myös Israelin oppositio on suhtautunut kielteisesti siihen, että maa jätettiin syrjään valmisteluista. Oppositiolainen Yair Lapid kutsui julkistusta ”Israelin diplomaattiseksi epäonnistumiseksi” ja korosti, että näin merkittävä alueellinen ratkaisu olisi pitänyt valmistella tiiviissä yhteistyössä Israelin kanssa.

Turkin ja Qatarin rooli ja kansainvälinen kokoonpano

Qatarin ja Turkin viranomaiset, jotka molemmat ovat olleet erittäin kriittisiä Israelin sotatoimia kohtaan Gazassa, on vahvistettu Board of Peacen neuvonantavan paneelin jäseniksi. Tämä kokoonpano on herättänyt Israelissa huolta siitä, että johtokunta saattaa omaksua maan näkökulmasta epäsuotuisan linjan Gazan tulevaisuuden suhteen.

Pääjohtokunnan, Board of Peacen, on määrä koostua maailman johtajista, ja sen puheenjohtajana toimisi presidentti Trump, Valkoisen talon mukaan. Vaikka kaikkia nimiä ei ole vielä julkistettu, kutsut on raportoitu lähetetyiksi muun muassa Ison-Britannian, Unkarin, Argentiinan, Jordanian, Turkin, Intian ja Egyptin johtajille.

Useat hallitukset ovat reagoineet kutsuihin varovaisesti. Unkarin pääministeri Viktor Orbán, joka tunnetaan Trump-myönteisestä linjastaan, on toistaiseksi ainoa, joka on vahvistanut hyväksyneensä roolin. Ison-Britannian hallituslähteiden mukaan maa hakee vielä selvennystä johtokunnan tarkasta tehtävänkuvasta ja vaikutusvallasta.

Rahoitus ja jäsenyysehdot herättävät kysymyksiä

Bloomberg raportoi lauantaina, että Trump on pyytänyt maita maksamaan noin miljardin dollarin (1 mrd $; noin 745 miljoonaa puntaa) suuruisen panoksen liittyäkseen johtokuntaan. Yhdysvaltalaisviranomainen vahvisti uutisen CBS:lle, mutta täsmensi, että maat voivat liittyä myös kolmen vuoden määräaikaisella jäsenyydellä ilman maksuvelvoitetta.

Kanadan entinen keskuspankkiiri ja poliittinen vaikuttaja Mark Carney kertoi periaatteessa tukevansa Trumpin suunnitelman päälinjoja, mutta totesi, että yksityiskohdat – erityisesti rahoitukseen liittyvät – ovat yhä työn alla. Toimittajille Dohassa puhunut Carney korosti, ettei Kanadalla ole ”rajoittamattomia” avustusvaroja, joilla jäsenyyden mahdollisia kustannuksia voitaisiin automaattisesti kattaa.

Humanitaarinen kriisi Gazassa jatkuu

Samaan aikaan Yhdistyneet kansakunnat varoitti lauantaina, että Gazan humanitaarinen kriisi on ”kaukana ohi”. YK arvioi, että noin 80 % Gazan rakennuksista on tuhoutunut tai vaurioitunut, ja sodasta selviytyneet perheet kamppailevat nyt talvikelien, ruokapulan ja suojan puutteen kanssa.

YK:n humanitaarisen avun koordinaatiotoimiston (OCHA) edustaja Olga Cherevko totesi, että kuukausien aikana tulitauon jälkeen toimitetut avustustonnit ja korjatut tiet ovat toistaiseksi olleet vain ”laastari” eivätkä kestävä ratkaisu. Kylmä ja sateinen talvisää on pahentanut tilannetta entisestään, tuhonnut jo valmiiksi heikossa kunnossa olevia rakennuksia ja vaikeuttanut terveydenhuoltoon pääsyä.

Israel puolestaan sanoo helpottavansa humanitaarista avustustoimintaa ja syyttää YK:ta siitä, että järjestö ei kykene jakamaan jo Gazassa olevaa apua tehokkaasti. Israelin viranomaiset perustelevat rajoituksia sillä, että niiden tarkoituksena on estää Hamasia soluttautumasta avustusketjuihin ja käyttämästä apua hyväkseen.

Laajempi sananvapaus- ja mediakeskustelu Trumpin ympärillä

Trumpin Gazaa koskeva rauhanjohtokunta ei ole ainoa kiistanalainen hanke, joka liittyy hänen politiikkaansa ja julkiseen kuvaansa. Taustalla käydään myös kovaa oikeudellista ja poliittista kamppailua median roolista ja sananvapaudesta. Esimerkkinä tästä on tapaus, jossa BBC pyrkii kumoamaan Donald Trumpin 5 miljardin dollarin kunnianloukkauskanteen. Tämä kiista osoittaa, kuinka herkästi Trumpin aloitteet – oli kyse sitten Gazan hallinnosta tai suhteesta mediaan – kärjistyvät oikeudellisiksi ja poliittisiksi yhteenotoiksi.

Gazan ”Board of Peace” -suunnitelman ympärillä käytävä kiivas keskustelu, Israelin ja palestiinalaisten kritiikki sekä kansainvälinen varovaisuus kertovat laajemmasta epäluottamuksesta. Ratkaisevaa on, voiko mikään ulkoinen elin onnistua rakentamaan pysyvää rauhaa ja toimivaa hallintoa, jos keskeiset paikalliset osapuolet kokevat jääneensä päätöksenteon ulkopuolelle.

Ei sisällä instagram post:eja