Japanin viimeiset pandat palaavat Kiinaan – tunteikas jäähyväishetki Uenon eläintarhassa
Tuhannet ihmiset kokoontuivat sunnuntaina Tokion Uenon eläintarhaan jättämään jäähyväiset Japanin kahdelle viimeiselle jättiläispandalle, jotka palaavat Kiinaan tiistaina. Tunnelma oli herkkä ja haikea, kun perheet, pariskunnat ja pandafanit jonottivat tunteja nähdäkseen kaksoset vielä kerran.
Uenon eläintarhan kaksoset, vuonna 2021 syntyneet Xiao Xiao ja Lei Lei, ovat olleet valtava yleisömagneetti ja symbolinen osa japanilaisten arkea ja lapsuusmuistoja. Monille kävijöille kyse oli viimeisestä tilaisuudesta nähdä jättiläispandat omassa maassaan – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972 Japani jää täysin ilman pandoja.
Kolmesta ja puolesta tunnista jonossa viimeiseen vilkutukseen
Tokion metropolihallinnon mukaan noin 108 000 ihmistä haki yhtä 4 400:sta rajatusta katselupaikasta, jotka oli jaettu viimeisiä päiviä varten. Osa vierailijoista odotti vuoroaan jopa kolme ja puoli tuntia seistessään pitkillä jonoilla eläintarhan käytävillä.
Monet kävijät kertoivat, että pandat ovat olleet tärkeä osa heidän perheensä arkea. Eräs äiti kuvaili BBC:lle, kuinka hän on tuonut poikaansa Uenon eläintarhaan siitä lähtien, kun tämä oli vauva: hän toivoi, että yhteiset pandavierailut jäisivät lämpimänä muistona lapsen mieleen. Toinen nainen kertoi seuranneensa kaksosten kasvua aivan pienistä poikasista nuoriksi pandoiksi ja kuvaili kokemusta “puhtaaksi iloksi”.
Kuvissa ja videoissa näkyi vierailijoita, jotka pyyhkivät kyyneliä ja halasivat toisiaan pandakatselun jälkeen. Monille jäähyväiset eivät olleet vain eläintarhakäynti, vaan myös hyvästien jättö pitkälle aikakaudelle, jossa pandat ovat symboloineet Japanin ja Kiinan välistä pehmeää diplomatiaa.
Vuodesta 1972 alkaneen panda-diplomatian päätepiste
Jättiläispandat ovat olleet osa Japanin ja Kiinan suhteita lähes koko modernin diplomatian ajan. Vuonna 1972, kun maat normalisoivat diplomaattisuhteensa, Kiina lahjoitti pandoja Japaniin goodwill-eleenä. Siitä lähtien pandat ovat olleet näkyvä osa maiden välistä kulttuuri- ja tiedevaihtoa.
Pandat Xiao Xiao ja Lei Lei syntyivät Uenon eläintarhassa vuonna 2021. Niiden emä Shin Shin ja isä Ri Ri on lainattu Kiinasta osana jalostus- ja tutkimusohjelmaa. Vaikka poikaset syntyivät Japanissa, Kiina säilyttää lainasopimusten mukaisesti omistusoikeuden kaikkiin ulkomailla syntyneisiin pandoihin. Kun lainakausi päättyy, eläimet palaavat Kiinaan jatkamaan suojelu- ja jalostusohjelmia.
Tyypillisesti panda-lainasopimus kestää noin kymmenen vuotta, mutta siihen voidaan neuvotella jatkoja. Vastineeksi isäntämaa maksaa Kiinalle vuosittain noin miljoonan dollarin (noin 790 000 punnan) maksun panda-paria kohden. Tällä rahalla rahoitetaan osaltaan jättiläispandan suojelutyötä Kiinassa, mukaan lukien luonnonpuistot ja lisääntymisohjelmat.
Pandat Kiinan pehmeänä voimana ja kauppasopimusten saattelemana
Jättiläispandoja on kutsuttu usein Kiinan pehmeän vallan tehokkaimmaksi työkaluksi. Kansantasavalta on käyttänyt pandoja symbolisina lahjoina ja lainoina diplomaattisille kumppaneilleen sekä kilpailijoilleen jo vuodesta 1949 lähtien. Panda-lainat ovat usein osuneet yksiin merkittävien kauppa- ja investointisopimusten kanssa.
Yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Skotlannin Edinburghin eläintarha, jonne kaksi pandoa lainattiin vuonna 2011. Laina sovittiin samaan aikaan, kun neuvoteltiin lohen viennistä, Land Rover -ajoneuvojen ja energia-teknologian toimituksista Kiinaan. Panda-diplomatia on siten yhdistänyt tunteisiin vetoavan eläinsymbolin kovaan kauppapolitiikkaan.
Viime vuosina useita pandoja on palautettu Kiinaan eri maista, kun lainasopimukset ovat päättyneet tai poliittinen ilmapiiri on kiristynyt. Tämä globaali kehitys näkyy nyt myös Japanissa, jossa uuden panda-lainasopimuksen mahdollisuudet ovat entistä epävarmemmat.
Kiristyneet suhteet: Taiwan, turvallisuus ja talouspaineet
Xiao Xiaon ja Lei Lein paluu Kiinaan osuu hetkeen, jolloin Tokion ja Pekingin väliset suhteet ovat jyrkässä alamäessä. Japanin pääministeri Sanae Takaichi on todennut, että Japani olisi valmis osallistumaan sotilaallisesti, mikäli Kiina hyökkäisi Taiwaniin. Lausunto on raivostuttanut Pekingin, joka pitää Taiwania omana maakuntanaan eikä ole sulkenut pois voiman käyttöä niin kutsutun “uudelleen yhdistymisen” toteuttamiseksi.
Kommenttien jälkeen Japani ja Kiina ovat vaihtaneet yhä jyrkempiä lausuntoja ja ryhtyneet konkreettisiin vastatoimiin. Kiina on kiristänyt harvinaisten maametallien ja niihin liittyvien tuotteiden vientirajoituksia Japaniin, mikä lisää painetta Japanin teollisuudelle ja teknologiateollisuudelle. Samaan aikaan Japani on tiukentanut omaa turvallisuuspolitiikkaansa ja lisännyt yhteistyötä muiden alueellisten liittolaisten kanssa.
Pandat, jotka aiemmin symboloivat ystävyyttä ja yhteistyötä, näyttäytyvät nyt myös osana tätä laajempaa geopoliittista jännitettä. Se, että Japani jää ilman pandoja ensimmäistä kertaa yli 50 vuoteen, on sekä käytännöllinen että symbolinen merkki suhteiden heikentymisestä.
Japanin pandaton tulevaisuus – mitä seuraavaksi?
Uenon eläintarhan johto ja paikalliset viranomaiset toivovat, ettei pandatarina Japanissa pääty lopullisesti. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole selkeää aikataulua tai sopimusta uusista panda-lainoista Kiinan kanssa. Poliittisen ilmapiirin kiristyessä Kiina on aiemminkin käyttänyt panda-sopimuksia viestinä tyytymättömyydestään tai hyväntahtoisuudestaan.
Japanilaiset eläintarhat ja tutkijat korostavat, että panda-yhteistyö on ollut tärkeä osa kansainvälistä luonnonsuojelua ja tieteellistä tutkimusta. Pandojen lisääntyminen vankeudessa, geneettisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja lajin suojelu luonnossa ovat hyötyneet pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Ilman pandoja Japanin rooli näissä ohjelmissa voi heikentyä ainakin väliaikaisesti.
Myös matkailu voi kärsiä. Pandat ovat olleet yksi Uenon eläintarhan suurimmista vetonauloista, ja niiden ympärille on vuosien varrella rakentunut laaja muistoesine- ja fanikulttuuri. Kaksosten lähtö pakottaa eläintarhan miettimään uudelleen, miten se houkuttelee kävijöitä tulevina vuosina.
Urheilun ja politiikan rinnastuksia: symbolit paineen alla
Pandadiplomatian hiipuminen osuu laajempaan kehykseen, jossa kansainvälinen politiikka, talous ja urheilu kietoutuvat toisiinsa. Samalla tavoin kuin jättiläispandat ovat olleet Kiinan pehmeän vallan symboleja, urheilijat ja mestaruusvyöt toimivat usein geopoliittisten jännitteiden ja kansallisen ylpeyden näyttämöinä. Tästä muistuttaa esimerkiksi keskustelu UFC-tähti Paddy Pimblettin kommenteista, joiden mukaan Ilia Topurialta pitäisi viedä kevyen sarjan mestaruus, ellei hän palaa kehään heinäkuuhun mennessä. Sekä pandat että huippu-urheilijat toimivat globaaleina ikoneina, joiden ympärillä käydään kiivasta keskustelua vallasta, oikeudenmukaisuudesta ja kansallisesta maineesta.
Uenon eläintarhan porttien sulkeutuessa viimeisen panda-päivän iltana monet japanilaiset jäivät pohtimaan, palaavatko mustavalkoiset karhut vielä joskus maahan. Toistaiseksi ainoa varma asia on, että Xiao Xiaon ja Lei Lein lyhyt mutta intensiivinen aika Japanissa jää historiaan paitsi suloisina some-kuvina ja lapsuusmuistoina, myös osana suurvaltojen kiristyvää valtapeliä.
Ei sisällä instagram post:eja
