Jordan Bardella tukee Trumpin Eurooppa-varoituksia – mitä Ranskan äärioikeiston nousu merkitsee?
Ranskan äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman (Rassemblement National, RN) johtaja Jordan Bardella on ilmaissut jakavansa “pääosin” Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinnon uudet varoitukset Euroopan tulevaisuudesta ja niin sanotusta “sivistyksellisestä katoamisesta”.
Trumpin turvallisuusstrategia ja Euroopan tulevaisuus
Valkoinen talo julkaisi hiljattain uuden kansallisen turvallisuusstrategian, jossa Yhdysvallat kuvaa Eurooppaa kovin sanoin ja varoittaa maanosaa ajautumasta “sivistykselliseen pyyhkiytymiseen pois”. Asiakirjassa korostetaan erityisesti maahanmuuttopolitiikan ja liberaalien arvojen vaikutusta länsimaihin.
Bardella totesi BBC:n Nick Robinsonin Political Thinking -podcastissa pitävänsä monia strategian Eurooppaa koskevia huomioita oikeansuuntaisina. Samalla hän ylisti Trumpin “vetoomusta amerikkalaiseen ylpeyteen”, mutta korosti, ettei halua Euroopasta minkään suurvallan alamaismaata.
“Länsimaissa puhaltaa vapauden ja kansallisen ylpeyden tuuli”, Bardella kuvaili ja liitti kehityksen osaksi laajempaa kansallismielistä aaltoa, joka näkyy useissa länsidemokratioissa.
“Sivistyksellinen katoaminen” ja maahanmuuttopolitiikka
Bardellan mukaan hän jakaa “valtaosan” Trumpin hallinnon esittämistä huolista, joiden mukaan Eurooppa on vaarassa kohdata sivistyksellisen katoamisen. Valkoisen talon mukaan taustalla vaikuttavat erityisesti viime vuosikymmenten maahanmuuttopolitiikka ja monikulttuurisuuden edistäminen.
“Massamaahanmuutto ja hallitustemme viimeisen 30 vuoden lepsuus maahanmuuttopolitiikassa horjuttavat eurooppalaisten maiden, länsimaisten yhteiskuntien ja erityisesti ranskalaisen yhteiskunnan tasapainoa”, Bardella sanoi haastattelussa.
RN on jo pitkään profiloitunut tiukan maahanmuuttolinjan puolueena, joka haluaa rajoittaa sosiaalietuudet vain Ranskan kansalaisille ja kiristää rajavalvontaa.
RN:n vaalivoitot ja tie kohti presidentinvaaleja 2027
Kesäkuun 2024 ennenaikaiset parlamenttivaalit nostivat RN:n Ranskan parlamentin suurimmaksi yksittäiseksi puolueeksi, vaikka vasemmistopuolueiden liittouma onnistuikin muodostamaan enemmistön. Tämä vahvisti edelleen kuvaa RN:stä vakiintuneena poliittisena voimana.
Seuraavat presidentinvaalit järjestetään vuonna 2027, ja mielipidemittausten mukaan 30-vuotias Bardella on vahva ennakkosuosikki. Le Figaron kyselyn mukaan hän voisi saada 44 % äänistä – juuri Marine Le Penin edelle. Le Penin ehdokkuus on kuitenkin epävarma, sillä hänet on tuomittu EU-varojen kavalluksesta ja määrätty viiden vuoden vaalikelpoisuuskieltoon.
Valitustuomio, joka ratkaisee voiko Marine Le Pen asettua ehdolle, odotetaan alkuvuodesta. Mikäli häntä ei päästetä kisaan, yleinen oletus on, että Bardella nousee puolueen presidenttiehdokkaaksi.
Bardella ja Marine Le Pen – liittolaisia vai kilpailijoita?
Bardella torjui väitteet siitä, että mahdollinen vallanvaihto RN:n sisällä aiheuttaisi jännitteitä hänen ja Marine Le Penin välille. Hän korosti heidän välistä “luottamusta ja ystävyyttä”.
“Taistelen hänen rinnallaan, jotta hän voittaa valituksen. Kampanjoimme yhdessä valitukseen asti ja sen jälkeen, käsi kädessä”, Bardella sanoi BBC:lle.
RN:n juuret ulottuvat vuoteen 1972, jolloin Jean-Marie Le Pen perusti puolueen nimellä Kansallinen rintama (Front National, FN). Sittemmin puolue on siirtynyt marginaalista Ranskan valtavirtaan, vaikka Jean-Marie Le Penin toistuvat tuomiot holokaustin kieltämisestä ja avoimen rasistiset lausunnot leimasivat puoluetta vuosikymmenten ajan.
Irtiotto Jean-Marie Le Penin perinnöstä
Haastattelussa Bardella pyrki jälleen kerran irtautumaan Jean-Marie Le Penin menneisyydestä ja FN:n äärimmäisestä maineesta. Hänen mukaansa hänen tehtävänsä on “taistella poliittisen liikkeensä ja omien ajatustensa karikatyyrejä vastaan”.
Bardella sanoi haluavansa koota ranskalaiset yhteen ja tarjota maalle “kansallisen jälleenrakennuksen projektin”. Hänen mielestään ranskalaisilla on “lukemattomia odotuksia katkaista yhteys menneisyyteen”.
Kun häntä haastettiin RN:n edeltäjän rasistisesta ja antisemitistisestä historiasta, Bardella kiisti, että Kansallinen rintama olisi ajanut linjaa, joka “voisi loukata” väestönosien tunteita. Hän väitti, että “monet juutalaiset äänestävät meitä ja pitävät puoluetta suojamuurina ääriliikkeitä vastaan”.
Maahanmuuttolinja: kansanäänestys ja rajojen “takaisinotto”
RN tunnetaan ennen kaikkea maahanmuuttokriittisestä ja kansallismielisestä ohjelmastaan. Bardellan mukaan, jos hänestä tulisi hallituksen päämies, Ranska ei enää olisi “massamaahanmuuton kohde”.
Hän lupasi, että hänen ensimmäinen päätöksensä olisi käynnistää kansanäänestys maahanmuutosta: “Sen kautta otamme rajojemme hallinnan takaisin”.
Ranskan perustuslaki ei kuitenkaan nykyisellään salli kansanäänestyksiä maahanmuutosta, joten perustuslakia pitäisi ensin muuttaa. Tämä edellyttäisi sekä presidentinpaikkaa että joko absoluuttista enemmistöä parlamentissa tai riittävän suurta liittoumaa muiden puolueiden kanssa.
Itse maahanmuuttajataustaisesta perheestä tuleva Bardella – joka kasvoi Pariisin seudulla – teki haastattelussa eron niiden välillä, jotka “syntymästään huolimatta hylkäävät tasavaltalaiset instituutiot, kuten poliisin, tai arvot, kuten sekularismin”, ja niiden, jotka “tekevät kaikkensa tullakseen ranskalaisiksi – omaksuvat kielen, kulttuurin ja kansallisen perinnön”.
Mitä tarkoittaa olla ranskalainen?
Kun Bardellalta kysyttiin, mitä ranskalaisuus tarkoittaa, jos syntymä Ranskassa ei vielä riitä, hän vastasi pitävänsä ranskalaisuutta “kunniana”, joka ylittää byrokratian.
“Ranskalaisuus on sitoutumista tiettyihin arvoihin ja elämäntapaan, uskoa miesten ja naisten tasa-arvoon”, Bardella perusteli.
Hän painotti puolustavansa sekularismia ja väitti, että islamismista on tullut “erillinen poliittinen projekti”, joka pyrkii “pakottamaan omat sääntönsä ranskalaiseen yhteiskuntaan”. Bardella lupasi sulkea “radikaalit moskeijat” ja karkottaa “vihasaarnaajat” maasta, jos hänet valitaan valtaan.
Talouden tila: “sairas” Ranska ja verotuksen taakka
Ranskan velka on yli 3 biljoonaa euroa – noin 114 % maan bruttokansantuotteesta. Vaikka Bardella ei pureutunut yksityiskohtaisesti talouspolitiikkaan, hän kuvasi Ranskan taloutta “sairaaksi”.
“Kohtaamme kaksi sairautta – liiallisen verotuksen ja liiallisen sääntelyn”, Bardella sanoi. Hän lupasi vapauttaa talouden “kahleista”, jotka hänen mukaansa rajoittavat kasvua ja työllisyyttä.
RN on äänestänyt järjestelmällisesti hallituksen vuosibudjetteja vastaan ja ilmoittanut tekevänsä niin myös tulevan budjetin kohdalla, mikä korostaa puolueen oppositioroolia Macronin hallintoa vastaan.
Ulkopolitiikka ja Ukraina: ero Macroniin
Bardellan linja Ukrainaa koskevassa politiikassa poikkeaa osin nykyisen keskustalaisen hallituksen näkemyksistä. Hän sanoi pitävänsä Venäjää “moniulotteisena uhkana Ranskan ja Euroopan eduille” ja katsoi, että Kiova tarvitsee turvallisuustakuita myös mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen.
Samalla Bardella ilmoitti olevansa “jyrkästi vastaan” ranskalaisten sotilaiden lähettämistä Ukrainaan. Presidentti Emmanuel Macron on puolestaan avannut mahdollisuuden pysyvään, joskin rintamalinjojen ulkopuoliseen, sotilaalliseen läsnäoloon.
Bardellan mielestä tällainen päätös “lisäisi eskalaation riskiä”, etenkin kun Ranskalla on ydinaseita ja presidentti Vladimir Putinin “aikeiden rajat ovat epäselvät”.
Nuori ikä, suuri valta – kokematon vai uuden sukupolven johtaja?
Jos Bardella asettuu ehdolle ja voittaa seuraavat presidentinvaalit, hän on virkaan astuessaan 31-vuotias. Emmanuel Macronista tuli Ranskan nuorin presidentti vuonna 2017 39-vuotiaana. Toisin kuin Macron, joka toimi kahden vuoden ajan François Hollanden hallituksen talousministerinä, Bardellalla ei ole hallituskokemusta.
“On totta, että olen 30-vuotias. Valitettavasti en voi tehdä asialle mitään”, Bardella totesi.
Hän väitti kuitenkin ymmärtävänsä “maata kohtaavat olemassaolon kysymykset” ja lisäsi: “Mieluummin kuulen, että tänään on ‘liian aikaista’ kuin että huomenna olisi ‘liian myöhäistä’.”
Laajempi perhe- ja arvokeskustelu Euroopassa
Bardellan puhe “sivistyksellisestä katoamisesta”, maahanmuutosta ja kansallisesta identiteetistä linkittyy laajempaan eurooppalaiseen arvokeskusteluun, jossa perhe, syntyvyys ja kulttuurinen jatkuvuus ovat nousseet keskiöön. Monissa maissa poliittiset liikkeet pyrkivät vahvistamaan perhemyönteistä politiikkaa ja korostavat “juurien” merkitystä.
Samaan keskusteluun kytkeytyy myös suomalaisten perhe- ja somevaikuttajien näkyvyys julkisuudessa, kun suuret perheet ja perhearvot kiinnostavat yleisöä. Esimerkiksi someyrittäjä Emmi Lehtomaa ja hänen matkansa kohti suurperheen äitiyttä ovat herättäneet keskustelua siitä, millaista on elää vahvasti perhekeskeistä elämää nykypäivän Euroopassa.
Ei sisällä instagram post:eja
