Kaksi kuollut Iranin väkivaltaisissa mielenosoituksissa – elinkustannusten kriisi sytytti laajan levottomuusaallon

Kaksi ihmistä on raportoitu kuolleen Iranissa kiihtyvien mielenosoitusten aikana, kun elinkustannusten raju nousu ja valuuttakriisi ovat ajaneet ihmiset kaduille jo viidentenä peräkkäisenä päivänä.

Kuolonuhreja Lordeganissa – ristiriitaisia tietoja tapahtumista

Semi-virallinen iranilaismedioihin kuuluva Fars-uutistoimisto sekä ihmisoikeusjärjestö Hengaw kertoivat, että kaksi ihmistä sai surmansa yhteenotoissa mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen välillä Lordeganissa, Lounais-Iranissa.

Torstaina sosiaalisessa mediassa jaetuilla videoilla näkyi palaviksi sytytettyjä autoja ja juoksevia väkijoukkoja, kun mielenosoittajat ja turvallisuusjoukot ottivat yhteen kaupungin kaduilla. BBC Persian on vahvistanut osan videoista aidoiksi.

Farsin mukaan kaksi ihmistä kuoli Lordeganissa, mutta viranomaislähde ei täsmentänyt, olivatko uhrit mielenosoittajia vai turvallisuusjoukkojen jäseniä. Ihmisoikeusjärjestö Hengaw puolestaan ilmoitti, että kuolleet olivat mielenosoittajia ja nimesi heidät Ahmad Jaliliksi ja Sajjad Valamaneshiksi.

BBC Persian ei ole toistaiseksi kyennyt itsenäisesti vahvistamaan kuolemia eikä tapahtumien tarkkaa kulkua.

Lisäuhreja ja loukkaantuneita muissa kaupungeissa

Valtiojohtoisten medioiden mukaan Iranin vallankumouskaartiin (IRGC) kytköksissä ollut turvallisuusjoukkojen jäsen sai surmansa keskiviikkoiltana Kudashtin kaupungissa, Länsi-Iranin Lorestanin provinssissa. Viranomaisten mukaan hän kuoli yhteenotoissa mielenosoittajien kanssa.

Mielenosoittajat kiistävät virallisen version ja väittävät, että kuollut mies oli yksi heidän joukostaan ja että hänet ampui turvallisuuspalvelu. Valtiollisten lähteiden mukaan lisäksi 13 poliisia ja Basij-järjestön jäsentä loukkaantui kivien heittelyn seurauksena alueella.

Näitäkään väitteitä BBC ei ole pystynyt riippumattomasti varmistamaan, mikä korostaa tiedonkulun rajoituksia Iranin sisäisistä tapahtumista.

Mielenosoitukset laajenevat – vaatimuksina hallinnon muutos ja talouden vakauttaminen

Mielenosoitukset ovat torstaihin mennessä jatkuneet jo viisi päivää useissa Iranin kaupungeissa. Ne alkoivat Teheranissa, jossa erityisesti kauppiaat ja pienyrittäjät suuttuivat Iranin riyalin uudesta jyrkästä arvonlaskusta Yhdysvaltain dollariin nähden avoimilla markkinoilla.

Valuuttakriisi on lisännyt inflaatiota ja nostanut elinkustannuksia tasolle, johon monilla iranilaisilla ei enää ole varaa. Tämä taloudellinen paine on nopeasti muuttunut poliittiseksi protestiksi, jossa huudetaan iskulauseita maan uskonnollista johtoa ja koko järjestelmää vastaan.

Monet mielenosoittajat ovat vaatineet Iranin korkeimman johtajan vallan päättämistä ja maan poliittisen järjestelmän uudistamista. Osa on mennyt vielä pidemmälle ja vaatinut paluuta monarkiaan, joka syrjäytettiin Iranin vallankumouksessa vuonna 1979.

Teheran, Lordegan ja Marvdasht mielenosoitusten keskiössä

BBC Persianin varmentamilla videoilla näkyy torstaina järjestettyjä protesteja ainakin kolmella paikkakunnalla: Teheranissa, keskisessä Lordeganissa ja Marvdashtissa, joka sijaitsee eteläisessä Farsin provinssissa.

Teheranissa mielenosoitukset saivat alkunsa liike-elämän keskuksista, mutta levisivät nopeasti yliopistoihin, kun opiskelijat liittyivät protesteihin. Tiistaihin mennessä mielenosoituksia oli nähty useissa kaupungeissa, ja kaduilta on raportoitu iskulauseita, joissa arvostellaan suoraan maan uskonnollista ja poliittista johtoa.

Lordeganissa ja Marvdashtissa yhteenotot muuttuivat paikoin väkivaltaisiksi, kun turvallisuusjoukot yrittivät hajottaa väkijoukkoja. Videoilla näkyy muun muassa palaviksi sytytettyjä ajoneuvoja, juoksevia mielenosoittajia sekä laukauksia muistuttavia ääniä.

Viranomaiset reagoivat sulkemalla kouluja ja julkisia palveluja

Viranomaiset julistivat keskiviikoksi koko maahan ylimääräisen vapaapäivän, jonka seurauksena koulut, yliopistot ja monet julkiset laitokset suljettiin. Virallinen perustelu oli energiansäästö kylmän sään vuoksi.

Monet iranilaiset ovat kuitenkin tulkinneet päätöksen yritykseksi hillitä levottomuuksia ja estää mielenosoittajien kokoontumista julkisille paikoille. Koulujen ja yliopistojen sulkeminen on aiemminkin Iranissa ollut keino hidastaa opiskelijaliikkeen aktivoitumista.

Teheranissa on raportoitu tiukennetuista turvatoimista erityisesti niillä alueilla, joilla mielenosoitukset alkoivat. Poliisi ja turvallisuusjoukot ovat näkyvästi läsnä, ja joillakin alueilla liikkumista on rajoitettu.

Vertailu vuoden 2022 Mahsa Amini -protesteihin

Viime päivien mielenosoituksia kuvataan Iranissa laajimmiksi sitten vuoden 2022 kansannousun, joka sai alkunsa Mahsa Aminin kuolemasta moraalipoliisin säilössä. Tuolloin nuorta naista syytettiin hijabin virheellisestä käytöstä, ja hänen kuolemansa käynnisti kuukausia jatkuneet, laaja-alaiset protestit.

Nyt käynnissä olevat mielenosoitukset eivät toistaiseksi ole yhtä laajoja kuin Mahsa Amini -protestit, mutta ne ulottuvat useisiin kaupunkeihin ja yhdistävät taloudelliset ja poliittiset vaatimukset. Monille iranilaisille elinkustannuskriisi, valuutan romahdus ja pitkäaikainen tyytymättömyys vallanpitäjiin muodostavat räjähdysherkän yhdistelmän.

Johto lupaa kuunnella – samalla luvataan kova vastatoimi

Iranin presidentti Masoud Pezeshkian on kommentoinut tilannetta ja ilmoittanut, että hallitus on valmis kuuntelemaan mielenosoittajien “legitiimejä vaatimuksia”. Lausunto on nähty yrityksenä rauhoittaa tilannetta ja osoittaa, että taloushuolia ei sivuuteta.

Samaan aikaan Iranin syyttäjäviranomainen Mohammad Movahedi-Azad on varoittanut, että kaikki yritykset horjuttaa maan vakautta kohtaavat “päättäväisen vastauksen”. Tämä kaksijakoinen viesti – sekä lupaus kuuntelemisesta että uhka kovista toimista – heijastaa viranomaisten huolta siitä, että levottomuudet saattavat laajentua.

Mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen välillä vallitsee tällä hetkellä jännittynyt pattitilanne, jossa pienikin kipinä voi johtaa uusiin yhteenottoihin ja mahdollisiin lisäuhreihin.

Taustalla syvenevä talouskriisi ja arjen epävarmuus

Iranin talous on ollut vuosia raskaiden kansainvälisten pakotteiden, korkean inflaation ja poliittisen epävarmuuden kourissa. Riyalin toistuvat ja jyrkät arvonlaskut ovat syöneet tavallisten ihmisten ostovoimaa ja tehneet tuontituotteista lähes saavuttamattomia monille perheille.

Kun elintarvikkeiden, lääkkeiden ja asumisen hinnat nousevat, ihmiset kokevat, ettei heillä ole enää mitään menetettävää. Talouskriisi ei ole vain numeroita tilastoissa, vaan se näkyy jokapäiväisessä elämässä: tyhjentyvinä ruokakoreina, kasvavina velkoina ja tulevaisuudenpelkona.

Samankaltaista epävarmuutta ja tarvetta pysähtyä perheen ja läheisten äärelle on nähtävissä myös julkisuuden henkilöiden arjessa. Esimerkiksi Teemu ja Sirpa Selänteen perheen lämminhenkinen joulu muistuttaa, miten tärkeää on hakea turvaa ja jatkuvuuden tunnetta perheestä ja yhteisöstä, kun ympäröivä maailma on myllerryksessä – olipa kyse talouskriisistä, poliittisesta levottomuudesta tai muista elämän haasteista.

Ei sisällä instagram post:eja