Kanadan väkiluku kääntyi laskuun maahanmuuttokiintiöiden kiristyessä
Kanadan väkiluku pieneni ennätykselliset 76 068 ihmistä heinä–lokakuun 2025 välillä. Kyseessä on poikkeuksellinen käänne maassa, joka on viime vuodet kasvanut lähes yksinomaan maahanmuuton varassa.
Maahanmuuttorajoitukset käänsivät kasvun laskuksi
Tilastokeskus Statistics Canada kertoi, että väestön supistumisen taustalla on ennen kaikkea tilapäisten maassa oleskelevien määrän voimakas väheneminen. Ottawa on asettanut tavoitteeksi, että tilapäiset asukkaat muodostavat jatkossa enintään 5 % koko väestöstä, joka on nyt noin 41,6 miljoonaa.
Muutos on jyrkkä verrattuna vuoteen 2022, jolloin Kanadan väkiluku kasvoi ensimmäistä kertaa historiassa yli miljoonalla ihmisellä yhden vuoden aikana. Tuolloin hallitus lisäsi aktiivisesti maahanmuuttoa helpottaakseen kroonista työvoimapulaa.
Liittovaltion valtiovarainministeri François-Philippe Champagne perusteli linjanmuutosta tarpeella hillitä kasvua: ”Meidän täytyi tuoda maahanmuuton taso kestävämmälle uralle.” Hänen mukaansa tavoitteena on ”ottaa maahanmuuttojärjestelmä takaisin hallintaan ja löytää parempi tasapaino vastaanottokyvyn ja maahan haluavien määrän välillä”.
Jyrkin neljännesvuosittainen pudotus vuosikymmeniin
Bank of Montrealin johtava ekonomisti Robert Kavcic kuvaili tilanteen olevan historiallinen. Hänen mukaansa kyseessä on ”jyrkin – ja vasta toinen – neljännesvuosittainen väestön lasku 1940-luvulta alkavissa tilastoissa”.
Kavcic arvioi, että maassa on käynnissä ”merkittävä väestörakenteen sopeutuminen”, josta on nopeasti tullut yksi Kanadan talouden suurimmista tarinoista. Väestökehityksen käänne vaikuttaa muun muassa työmarkkinoihin, asuntokysyntään ja julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiin.
Trudeau’n kasvulinjasta Carney’n kiristyspolitiikkaan
Entinen pääministeri Justin Trudeau pyrki vuosien ajan kasvattamaan maahanmuuttoa. Hallitus suunnitteli jopa puolen miljoonan uuden pysyvän maahanmuuttajan vuosittaista vastaanottoa vuoteen 2025 mennessä. Vuonna 2023 peräti noin 97 % Kanadan väestönkasvusta selittyi maahanmuutolla liittovaltion tilastojen mukaan.
Nopea kasvu alkoi kuitenkin herättää vastareaktiota. Uusien tulijoiden määrän katsottiin kiihdyttävän asuntojen hintojen nousua, kuormittavan sosiaalipalveluja ja pahentavan nuorisotyöttömyyttä suurissa kaupungeissa. Trudeau myönsi myöhemmin, että hallitus ”ei saanut tasapainoa aivan kohdalleen”, kun maahanmuuttoa lisättiin rajusti pandemian jälkeen työvoimapulan paikkaamiseksi.
Nykyinen pääministeri Mark Carney on jatkanut kiristyspolitiikkaa. Ottawa aikoo leikata uusien tilapäisten asukkaiden vuosittaisia tavoitteita merkittävästi: tämänhetkisestä 673 650:stä 385 000:een ensi vuonna ja edelleen 370 000:een vuosina 2027 ja 2028.
Tilapäiset asukkaat vähenivät rajusti
Statistics Canadan alustavien lukujen mukaan Kanadan väkiluku supistui vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 0,2 %. Tämä on ensimmäinen kerta sitten vuoden 2020 koronapandemian, kun väkiluku pienenee.
Lasku johtuu lähes kokonaan tilapäisten asukkaiden määrän vähenemisestä. Suurin osa tästä ryhmästä on kansainvälisiä opiskelijoita sekä tilapäisiä ulkomaisia työntekijöitä. Kolmannen neljänneksen pudotus oli suurin sitten vuoden 1971, jolta lähtien vertailukelpoisia tietoja on kerätty.
Lokakuussa Kanadassa oli yhä yli 2,8 miljoonaa tilapäistä asukasta, mikä vastaa noin 6,8 % koko väestöstä. Vaikka määrä on edelleen korkea, se on selvä askel alaspäin verrattuna pandemiaa seuranneisiin huippuvuosin.
Alueelliset erot: Ontario ja British Columbia kutistuvat
Väestön väheneminen ei jakaudu tasaisesti koko maahan. Suurimmat pudotukset nähtiin Ontariossa ja British Columbiassa, joissa kansainväliset opiskelijat ja tilapäiset työntekijät ovat perinteisesti keskittyneet suurkaupunkeihin ja yliopistokeskuksiin.
Sen sijaan Albertassa ja Nunavutin territoriossa väestö jatkoi kasvuaan. Albertan vetovoimaa selittää etenkin energia- ja teknologiateollisuuden vahva työvoimakysyntä sekä suhteellisesti edullisemmat asumiskustannukset kuin rannikolla. Nunavutissa kasvu on pitkälti luonnollista väestönkasvua ja paikallista muuttoliikettä.
Talous, asuminen ja politiikka kytkeytyvät yhteen
Kanadan tilanne heijastaa laajempaa kansainvälistä keskustelua siitä, miten maahanmuutto, talouskasvu ja sosiaalinen kestävyys saadaan tasapainoon. Nopea väestönkasvu voi vauhdittaa taloutta ja lievittää työvoimapulaa, mutta samalla se kiristää asuntomarkkinoita ja kasvattaa paineita julkisille palveluille.
Vastaavasti nopea kiristys maahanmuutossa voi helpottaa asumiskustannuksia ja helpottaa kotimaista poliittista painetta, mutta se voi samalla pahentaa osaajapulaa ja hidastaa talouskasvua pitkällä aikavälillä. Näiden ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on noussut keskeiseksi poliittiseksi kysymykseksi Kanadassa.
Samankaltaista jännitettä nähdään myös urheilun ja kansainvälisten rekrytointien maailmassa, jossa seurat ja liitot pohtivat, kuinka paljon ulkomaista osaamista on kestävää tuoda sisään. Esimerkiksi jalkapallossa valmentajavalintojen ja joukkueen rakentamisen pitkäjänteisyys on ollut esillä myös Englannin Valioliigassa, missä Tottenhamin Thomas Frankin ympärillä käytävä keskustelu paineesta, seurajohdon linjasta ja tilastoista kuvastaa, miten tasapainoa haetaan eri tavoitteiden välillä.
Kanadan kiristyvä maahanmuuttopolitiikka ja väestönkasvun pysähtyminen kertovat, että maa on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa kasvu ei enää ole itsestäänselvyys vaan tietoinen poliittinen valinta – seurauksineen sekä taloudelle että yhteiskunnalle.
Ei sisällä instagram post:eja
